Olet tässä

Kulttuuri-, kirjasto- ja museotoiminnan kartoitukset ovat valmistuneet

11.4.2017

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 10.4. kulttuuri-, kirjasto- ja museotoiminnasta laadittuja selvityksiä. Kaupunginhallitus kiitteli laadittuja selvityksiä hyviksi ja helppolukuisiksi. Kaupunginhallitus päättii pyytää selvityksistä ko. lautakunnilta omat näkemyksensä, jonka jälkeen ohjausryhmä kokoontuu käsittelemään asiaa. 

Kulttuuri-, kirjasto- ja museopalveluiden laatimissa selvityksissä palveluiden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä on tarkasteltu niin toiminnan kuin taloudenkin näkökulmista. Kulttuuripalvelujen vastuualueen katsaus sisältää myös selvitykset Kokkolan orkesteriyhdistykseltä, Kokkolan kaupunginteatterilta sekä Keski-Pohjanmaan konservatoriolta.

Kulttuuripalvelujen katsauksessa on lisäksi mukana vuosien 2014−2016 vertailu valtakunnallisten kulttuuritoiminnan indikaattorien mukaisesti. Vertailu osoittaa palvelujen kysynnän ja käytön kasvaneen samalla, kun vastuualueen resurssit ovat kaventuneet. Vastuualue on selvityksen mukaan kuitenkin vähintään kohtuullisesti kyennyt jatkamaan yhteistyötään kaupungin kulttuuritoimijoiden kanssa.

Kokkola profiloituu taidekasvatuksen ja yhdistystoiminnan kaupunkina

Kulttuuri on merkittävä työllistäjä Kokkolassa. Kaupungin organisaatiossa kulttuuripalvelujen tuotannosta vastaa yhteensä 61,25 kunnallista toimihenkilöä, joista museolla työskentelee 17, kirjastossa 41 ja kulttuuripalvelujen vastuualueella 3,25. Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan alaisuudessa ja sen jakamien avustusten tuella työllistyy eri kulttuuri- ja taideorganisaatiossa noin 200 henkilöä.

Kansallisten vertailujen mukaan (KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016, Asukastyytyväisyystulokset) kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä kulttuuri- ja taidepalveluihin. Tyytyväisten osuus kirjastopalveluita, taideoppilaitoksia, teatteria, tanssia ja muuta esittävää taidetta, konsertteja ja musiikkiesityksiä sekä museoita kohtaan on korkeampi vertailuryhmän keskiarvoihin verrattuna.

Kulttuuripalvelujen keskeisimmät tehtävät ovat kulttuuritoiminnan verkostotyö, koordinointi ja kehittäminen, kulttuuripalvelujen tuottaminen ja tuotannon tukeminen kaupungin alueella sekä kuntalaisten kulttuuriharrastusten tukeminen. Vastuualueen kokonaismenoista avustusmäärärahat vastaavat noin 89 prosenttia. Avustusmäärärahoista puolestaan yli 90 prosenttia käytetään taide- ja kulttuurilaitosten (kaupunginteatteri, konservatorio, KUF, kamariorkesteri) tukemiseen.

Kirjaston merkitys kohtaamispaikkana kasvussa

Vuonna 2016 toteutetun kuntalaiskyselyn mukaan kirjasto on kaupunkilaisten arvioissa kaupungin parhaiten hoidettu palvelu. Kokkolalaisista aktiivisia lainaajia oli viime vuonna 35,5 prosenttia. Vaikka lainauksien määrä on hieman vähentynyt aiemmista vuosista, niin verkkokäyntien määrä on kasvussa. Viime vuosina on lisätty palveluiden etäkäyttöä, itsepalvelua ja e-aineistojen hankintaa.

Päiväkodit ja koulut käyttävät aktiivisesti kirjastopalveluita. Kirjasto tukee toiminnallaan lasten ja nuorten tiedonhallinta- ja mediataitojen kehittymistä uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Kirjastotilalla on myös yhä enenevässä määrin merkitystä kohtaamis- ja tapahtumapaikkana, mistä yhtenä osoituksena on pelkästään pääkirjastossa vuoden 2016 aikana järjestetyt 21 näyttelyä, 140 varhaiskasvatustapahtumaa, 41 aikuistapahtumaa, 45 käyttäjäkoulutusta, 26 satutuokiota ja 125 muuta tapahtumaa.

Valtakunnallisilla linjauksilla vaikutusta museopalveluihin

K.H.Renlundin museolla – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseolla on paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia tehtäviä sekä rooli kansainvälisellä kentällä. Museopalveluiden ydinprosesseja ovat kokoelmahallinto, tietopalvelu ja elämystuotanto, jolla tarkoitetaan kokoelmiin nojaavaa sisällöntuotantoa ja tuotteistamista, museopedagogiaa ja yleisötyötä, tapahtumatarjontaa ja näyttelyitä, identiteetin ja vetovoiman vahvistamista sekä yleisöpalvelua.

Museopalvelujen vastuualueen käyttömenojen suurimmat kustannuserät ovat henkilöstökulut (noin 55 prosenttia) ja vuokrat (noin 33 prosenttia ). Kiinteistökulujen korkeaan osuuteen kiinnitetään huomiota muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa ehdotuksessa museopoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2030.

Museopalveluiden budjettiin on jyvitetty yhteensä 52 rakennusta, joista vain 10 rakennuksessa on varsinaista museotoimintaa. Selvityksen mukaan kiinteistöjen lukumäärä ja hajanaisuus eri puolilla kaupunkia ovat museopalveluiden haastavin ongelma. Toiminnan hajanaisuus aiheuttaa haasteita niin henkilöstölle, kokoelmaesineiden kuljetukselle kuin kokoelmien esittämisellekin. Myös asiakkaiden mielikuva museosta jää epämääräiseksi ja jäsentymättömäksi tilojen hajautuneisuuden takia.

Haasteista huolimatta museopalvelut on selvityksen mukaan vahva ja vetovoimainen sisällöntuottaja, joka kantaa päävastuun vetovoimaisista tapahtumista. Tämä on myös museopoliittisen ohjelmaehdotuksen tavoitteen mukaista. Kuitenkin kasvaviin tapahtumatuotannon tarpeisiin selvityksen mukaan museopalvelut tarvitsisi lisäresursointia.

Sivun alkuun