Olet tässä

Ota kantaa varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen selvitykseen

9.1.2017

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 19.12.2016, että varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkoista laaditusta selvityksestä suoritetaan kuulemis- ja lausunnonantamiskierros tammikuun 2017 aikana. Selvitys on kommentoitavana myös valtakunnallisessa Otakantaa.fi –palvelussa 9.−27.1.2017.

Kokkolassa on viime vuosina investoitu paljon uusiin koulu- ja päiväkotirakennuksiin. Rakennusten korjausvelka kasvaa silti edelleen, ja peruskorjausta odottaa moni koulurakennus. Kaupungin väestönkasvun myötä oppilas- ja lapsimäärät kasvavat, joten varsinkin ns. vanhan Kokkolan alueella tarvitaan lisätilaa kasvaville ikäluokille erityisesti suomenkielisessä perusopetuksessa. Toisaalta joissakin pienissä kyläkouluissa oppilasmäärä laskee lähivuosina.

Kaupunki on käynnistänyt varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tarkastelun. Perusteluna uudelleenarvioinnille on kaupungin haastava taloustilanne, varhaiskasvatuksen ja opetuksen lisääntyvä palvelutarve Kokkolassa sekä sote-uudistus.

Yli puolet kaupungin palveluista siirtyy ensin maakunnalliselle Soite-kuntayhtymälle vuoden 2017 alusta ja sen jälkeen maakuntahallinnolle vuonna 2019, mikäli sote-lakiuudistus toteutuu. Sen myötä myös kaupunkitalouden veropohja kaventuu ja valtionosuudet muuttuvat.

Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen selvitystä on valmisteltu viranhaltijoista koostuvassa työryhmässä. Työryhmän ehdotus oli lähetekeskustelussa kaupunginhallituksessa 19. joulukuuta 2016.

Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen uudelleenarvioinnin pohjalla on:
  • Palvelutarpeen kehittyminen kaupungin kasvun myötä
  • Pedagoginen kehittäminen uusien varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaisesti
  • Kasvun ja oppimisen jatkumoiden vahvistaminen oppimisympäristöjen kehittämisessä
  • Yksiköiden yhdistäminen ja monitoimitaloratkaisut palvelujen parantamiseksi
  • Taloudellisen tehokkuuden parantaminen ja menoleikkausten tekeminen pitkällä tähtäimellä henkilöstö-, kiinteistö- ja tukipalvelukustannuksista

Työryhmän toimeksiantona oli ottaa keskeisimmät menoerät tarkasteluun. Niitä ovat henkilöstökustannukset, tilojen vuokrakustannukset (sisältäen pääomakustannukset), kuljetuskustannukset sekä ruokapalvelukustannukset.

Talousvaikutuksia on myös sillä, että suuremmat kouluyksiköt ovat joustavia toiminnallisesti sekä ryhmien muodostamisen että henkilöstön koulutuksen kannalta. Tiiviimpi kouluverkko mahdollistaa paremmin koulujen varustamisen ja pienentää myös hallinnollisia kuluja jatkossa. Johtamisjärjestelmä nykyistä laajemmissa peruskouluyksiköissä tarjoaa johtamiseen selkeät resurssit virkarehtorijärjestelmän kautta.

Talousvaikutuksia tutkittaessa huomioidaan myös se, kuinka monesta investointikohteesta voidaan luopua verkkoa tiivistettäessä. Myytäväksi ja uudelleen kaavoittamiseen tulevan tonttimaan tai kaavoitussopimuksen arvo tulee huomioida, jos ja kun kaupunki haluaa myydä vapautuvat alueet rakennusmaaksi.

Raportissa ehdotetaan mm. seuraavia rakenteellisia muutoksia:
  • Kokkolan suomenkielisen lukion toiminta keskitetään nykyisestä kahdesta toimipisteestä yhteen, Torikatu 41:n koulurakennukseen, jossa toimii tällä hetkellä KYL:n lukiotoimipiste. Sen seurauksena Länsipuiston koulun (7-9 luokat) oppilaat sijoitetaan muihin kaupunkikeskustan kouluihin, niin että pitkällä tähtäimellä voidaan luoda 1-9 luokan yhtenäisen perusopetuksen kouluja.
  • Ylläpidettävien 1-6 vuosiluokkien koulujen vähimmäisoppilasmääräraja nostetaan nykyisestä 32 oppilaasta 48 oppilaaseen, joka merkitsee käytännössä 2-opettajaisten koulujen lakkauttamista 1.8.2017 alkaen vaiheittain.
  • Chydeniuksen uuden koulun valmistuttua 2019 Rödsön ja Vittsarin koulut yhdistetään siihen.
  • Kyrkbackenin koulu yhdistetään Villan kouluun 2019 lisätilojen rakentamisen valmistuttua.
  • Halkokarin, Hakalahden ja Jokilaakson koulujen rakennus- ja peruskorjaushankkeista laaditaan esiselvitys vuonna 2018. Tavoitteena on muodostaa Jokilaakson ja Hakalahden kouluista yhtenäinen peruskoulu (esiopetus ja vuosiluokat 1-9) ja Halkokarin koulusta myös yhtenäinen peruskoulu (esiopetus ja vuosiluokat 1-9) 2020−luvun alkupuolella.
  • Työryhmä jätti avoimeksi Ykspihlajan koulun ratkaisun, koska siitä ei saavutettu yksimielisyyttä. Ykspihlajan koulun toiminta jatkuu toistaiseksi väistötiloissa Vingenkadun kiinteistössä.
  • Varhaiskasvatuksessa on tavoitteena pienten yksiköiden yhdistäminen suuremmiksi kaupunkikeskustan alueella.

Lausuntovaiheen jälkeen selvitys yleissuunnitelmatasoisena asiakirjana on tarkoitus viedä opetus- ja kasvatuslautakunnan ja sen jaostojen, kaupunginhallituksen sekä lopulta maaliskuussa kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kouluverkon muutoksiin liittyvissä asioissa toimivalta on kaupunginvaltuustolla.

Selvityksen pohjalta mahdollisesti toteutettavat toimenpiteet käynnistetään opetus- ja kasvatuslautakunnan päätöksillä. Lopullinen päätös tehdään kaupunginvaltuustossa, mikäli päätöksenteossa tulee kyseeseen koulujen lakkauttaminen. Varhaiskasvatuspalvelujen osalta palveluverkon päätökset tekee opetus- ja kasvatuslautakunta.

Sivun alkuun