Olet tässä

Kokkolan keskustan elinvoima hienoisessa kasvussa

5.6.2018

Kokkolan keskustan elinvoimaisuutta mittaava luku on noussut viime vuodesta 0,6 prosenttia ollen tänä vuonna 3,539. Kymmenen kaupungin kokonaiselinvoimalaskennassa Kokkolan kokonaiselinvoimaluku 4,649 on toiseksi korkein. Luvut perustuvat Elävät Kaupunkikeskustat ry:n Keskusten elinvoimalaskentaan 2018. 

Elinvoimaluku saadaan vertaamalla lauantaiyrityksien määrää tyhjiin liiketiloihin ja suhteuttamalla erotus kaupungin asukaslukuun. Kaupunkien vertailuluvut lasketaan aina liiketilalaskennan perusteella rajatulta, ns. Elävältä keskusta-alueelta. Kokkolan keskustan elinvoimaluku tämän vuoden elinvoimalaskennassa on 3,539, kun laskennassa mukana olleen 34 paikkakunnan keskiarvo on 2,92. Kokkolan elinvoimaluku on siis valtakunnallisesti hyvällä tasolla.

Keskustan kehittämisen tunnusluvuissa elinvoimaluvun lisäksi seurataan lauantaiyritysten, ravintoloiden ja kahviloiden sekä tyhjien liiketilojen määrän kaupunkikohtaista kehittymistä. Kokkolan elinvoimaluku on kasvanut 0,6 prosenttia vuoden 2017 luvusta. Keskikokoisten eli 45 000−60 000 asukkaan kaupunkien joukossa Kokkolan elinvoimaluku on kolmanneksi korkein.

Elinvoimalaskennassa keskeisintä on muutokset edelliseen vuoteen verrattuna eikä niinkään suora vertailu eri paikkakuntien välillä. Laskennassa paikkakunnat on lisäksi jaoteltu kuuteen kokoluokkaan suurista kaupungeista pieniin keskustoihin. Vaasa sijoittuu keskisuuriin kaupunkeihin, Kokkola ja Seinäjoki keskikokoisiin kaupunkeihin ja Kalajoki, Pietarsaari ja Raahe pieniin keskustoihin.

Ravintoloiden ja kahviloiden osuus on kasvanut

Kokonaiselinvoimalaskenta suoritettiin kymmenessä kaupungissa. Kokonaiselinvoimaluku on laskettu osakeskusten liiketilojen summasta. Kokkolan kolmessa laskennassa mukana olleessa keskuksessa: Kokkolan keskusta, Heinolankaaren−Indolan alue ja Tehtaankadun−Vaasantien alue liiketiloja on yli 600. Vaikka kaupunkeja ei voida aivan suoraan verrata toisiinsa osakeskusten rajauksen ja valinnan takia, Kokkola kokonaiselinvoimaluvullaan 4,649 sijoittuu tässä joukossa heti toiseksi Vaasan jälkeen. Kokkolan kokonaiselinvoimaluku ylittää myös kymmenen kaupungin keskiarvon 3,76.

Kokkolan keskustan lauantailiikkeiden ja lauantaisin asiakkaita palvelevien ravintoloiden ja kahviloiden määrä verrattuna keskustan liiketiloihin on edelleen suurehko maakuntakeskuksen asukasmäärään nähden. Kokkolan kaupallisessa ydinkeskustassa on yli 400 liiketilaa ja määrä on kasvanut noin 3 prosentilla viime vuoteen verrattuna. Näistä lauantaiyrityksiä eli lauantaisin asiakkaita palvelevia liikkeitä sekä ravintoloita ja kahviloita on noin 51 prosenttia. Lauantaiyritysten osuus kaikista liiketiloista on Kokkolassa laskenut 0,4 prosenttiyksikköä verrattuna viime vuoteen. Laskusta huolimatta luku pysyy tavoitearvossa, sillä elinvoimaisessa kaupunkikeskustassa lauantaiyritysten osuus tulee aina olla selvästi yli puolet.

Kokkolassa elinvoimalukua heikentää tyhjien liiketilojen osuus, joka on 9,34 prosenttia kaikista liiketiloista. Osuus on kasvanut 0,7 prosenttiyksikköä, mutta pysyy yhä laskennassa mukana olleiden paikkakuntien keskiarvon tienoilla. Valtakunnallisesti verrattuna määrä on edelleen kohtuullinen ja se jää alle 10 prosentin, mikä on myös elinvoimaisessa kaupungissa tavoitteena.

Kokkolan keskustassa on 58 lauantaisin palvelevaa ravintolaa ja kahvilaa. Ravintoloiden ja kahviloiden osuus kaikista lauantaiyrityksistä on noussut 2,8 prosenttiyksikköä 28,02 prosenttiin. Tämän kehityksen myötä Kokkola lähestyy maan keskiarvoa, joka on 28,3 prosenttia.

Sivun alkuun