Olet tässä

Valtiopäiväedustajia Tukholmassa

Kokkolassa vallitsi vapauden ajan alkupuolella käytäntö, että pormestarit edustivat kaupunkia säätyvaltiopäivillä Tukholmassa. Ensimmäinen Tukholmassa kävijöistä oli pormestari Juhana Westring, joka oli mukana jo vuoden 1720 valtiopäivillä. Hänen ansiotaan oli, että Kokkola sai viisi verovapaata vuotta jälleenrakentamisen helpottamiseksi.

Vapauden aikana köyhtyneet Kokkola ja sen eteläinen naapurikaupunki Pietarsaari ajautuivat toisinaan riitoihin ja siitä kertoo seuraava anekdootti. Samainen pormestari Westring oli vuoden 1724 valtiopäivillä esittänyt, että Pietarsaarelta otettaisiin pois kaupunkioikeudet. Sehän oli isonvihan alussa poltettu maan tasalle. Luonnollisesti pietarsaarelaiset joutuivat kuohuksiin julkeudesta ja esittivät vastavetona valtiopäiville valituksen, jonka mukaan kokkolalaiset lakkaamatta yrittivät saada heidän kaupunkinsa kuolemaantuomituksi. Hallitusvalta vakuuttikin suojelevansa pietarsaarelaisten oikeuksia ja lupasi, ettei kokkolalaisten yrityksiä otettaisi huomioon.

Westringin jälkeen Kokkola kokeili sellaista tapaa, että muutamien muiden Pohjanlahden rantakaupunkien kanssa lähetettiin yhteinen valtiopäiväedustaja Tukholmaan, mikä tietenkin säästi kustannuksia näinä isonvihan jälkeisinä köyhinä aikoina. Tulokset eivät yhteisestä valtiopäiväedustajasta tyydyttäneet. Asia hoidettiin myöhemmin niin, että toiseksi edustajaksi lähetettiin oman kaupungin mies. Ensin tehtävään valittiin kauppias, raatimies Lorens Steen, joka esiintyi voimakkaasti porvarien kauppaoikeuksien puolesta silloista talonpoikaispurjehdusta vastaan. Toisena valtiopäivämiehenä edusti Kokkolaa vuoden 1738-1739 valtiopäivillä kauppias Jacob Falander.

Noihin aikoihin valtiopäivillä syntyivät puolueet, hatut ja myssyt. Hattupuolue piti ensisijaisesti tavoitteenaan suurkauppiaiden eli Tukholman valtaporvarien mahdin säilymistä ja kartuttamista. Myssyt ajoivat vähäisempien muun muassa Pohjanlahden rantakaupunkien porvariston etuja. 1740-luvulla Kokkolan ja Pietarsaaren yhteisinä valtiopäivämiehinä toimivat Kokkolan pormestari Noreen ja Pietarsaaren raatimies Lars Blom, molemmat myssyjä. Vuosien 1760-1762 valtiopäiväedustajana oli kokkolalainen Petter Stenhagen.

Suuri merkitys Kokkolalle oli vapaudenaikana se, että Alavetelin kappalainen Anders Chydenius valittiin vuosien 1765-1766 valtiopäiville. Järkevä ja sanavalmis Chydenius ajoi tarmokkaasti kotiseutunsa ja koko Pohjanmaan asiaa.

kta1766a.jpg

Tapulioikeuksien saamisen edesauttamiseksi laadittiin 1760-luvulla useita karttoja Kokkolan satama-alueesta ja purjehdusreiteistä. Vuodelta 1766 peräisin olevassa kartassa monet nykyisin mantereeseen kuuluvat alueet ovat pikku saaria. Laivojen ankkuripaikka oli Halkokarin länsipuolella, ja ja lastin purku ja lastaus tapahtui Halkokarilta käsin. Kartassa näkyvät myös laivanrakennuspaikat: Soldatsskär, Linkokari ja "Vanha varvi" (Bygningsplats). Jonas cajanuksen kartta 1766. Kokkolan kaupungin arkisto.

Sivun alkuun

Päivitetty 2016-12-19 12:19:05.129 | Lähetä palautetta tästä sivusta | Tulosta