Olet tässä

Merestä asuinpaikaksi

Ajanlaskumme alussa Kokkola lähiympäristöineen oli vielä merenpohjaa. Kaarlelan pitäjän keskuspaikka Kirkonmäki (Holmbacken) nousi meren helmasta noin 800-luvulla. Vasta 1100-luvulla erottui Pohjanlahdesta vähäinen selänne, jolle myöhemmin muodostui Ristirannan kylä ja Kokkolan kaupunki. Nämä tiedot voidaan laskea maaston korkeuskäyristä, kun tiedetään, että maannousu Kokkolassa on nykyään 88 cm vuosisadassa.

Kaikkein vanhemmissa asiakirjoissa kotipaikkakuntamme nimi esiintyy muodossa Karlaby. Siinä muodossa se on esiintynyt 1300-luvulla muun muassa Pyhän Birgitan pyhimykseksi julistamista koskevissa asiakirjoissa. Myös Olaus Magnus on käyttänyt Karlabi -nimeä kuuluisassa Carta Marinassaan vuonna 1555. Kielentutkijat ovat selittäneet nimen merkitsevän miesten, talonpoikain kylää.

kockon.jpg

Kartassa vuodelta 1763 on kaupunginsalmen pohjukan nimenä "Kockon lachti", "Kokkolahti", joka on ehkä ollut kaupungin alkuperäinen nimi.

Suomenkielinen nimi - ehkäpä kaikkein vanhin - alueellemme on ollut Kokkolahti. Nimi on peräisin kapeasta lahdesta, joka työntyi mereltä syvemmälle sisämaahan niin, että se huuhteli Kirkonmäkeä kolmelta puolelta. Tarinan mukaan lahden suurilla kivillä istuskelivat kokot eli kotkat. Noiden suurten lintujen perusteella alkuperäinen suomalaisväestö olisi antanut lahdelle nimen Kokkolahti, josta sitten myös kaupunki sai suomenkielisen nimensä Kokkola.

Sivun alkuun

Päivitetty 2016-12-19 12:14:51.094 | Lähetä palautetta tästä sivusta | Tulosta