Olet tässä

Ensimmäisiä kaupunkilaisia

Vanhat asiakirjat kertovat, että kaupunki tuli rakennetuksi Sundin, Sursillin ja Långnäsin tilojen maille, Kaupungin Salmen ja nykyisen Kustaa-Aadolfinkadun väliselle alueelle. Tiloista Sund oli kylän suurin tai ainakin arvovaltaisin, koskapa se vanhoissa kartoissa merkitään numerolla 1. Siinä asui kaupungin perustamisen aikoihin Wittingin suku.

Wittingien ohella ensimmäisten kaupunkilaisten joukossa oli monta muutakin tuttua nimeä kuten Präst, Riska, Röring, Kjemmer, Westring, Carling, Frosterus, Tast, Andersson, Mattson, Knutson ja Hinderson. Pieni ryhmä kaupunkilaisia oli asiakirjoissa nimikkeellä löysäläiset ja näitä olivat muun muassa Käräjä-Elin, Nilkku-Brita ja Kyrölän Dordi. Ensimmäinen säilynyt henkilöluettelo on vuodelta 1638 ja sen mukaan asukkaita kaupungissa oli 164. On kuitenkin todettava, että tuon ajan henkilöluettelot eivät suinkaan olleet tarkkoja, sillä välttääkseen verotusta porvarit jättivät kirjaamatta renkinsä, piikansa ja lapsensa.

sove1664.jpg

Kokkolan vanhimmassa asemakaavassa kadut ja korttelit seurailivat vapaasti rannan ja maaston muotoja. Tori oli suurin piirtein nykyisen Mannerheiminaukion kohdalla, mutta katuverkosto oli tiheämpi. Conrad Soveliuksen kopio Johan Persson Gäddan kartasta vuodelta 1664. K.H.Renlundin museo.

 

Kaupungin asukkaiden nimet kertovat heidän kotitaustoistaan - kuten Svensk tai West-Gööth - ja ammateistaan - kuten Kyrkvärd, Närmemans ja Klockare. Täällä asui myös kirkkoherra Carolus Ericus Sursill sekä toinenkin pappi nimeltään Jakob Skepperrus eli Gammal. Hänellä oli paitsi maatila myös laiva. Hänen tiedetään tuoneen laivallaan Tukholmasta Kaarlelan kirkkoon saarnastuolin v. 1622. Sama tuoli on kirkossa edelleenkin. Siihen on täällä valmistettu jalkaosa ja katos.

Kaupungin kadut näyttävät muotoutuneen alkuvaiheessa silloisen rantaviivan mukaan. Rantakatu oli nimensä mukaisesti rannassa. Korttelit eivät olleet säännöllisiä ja kun maalia ei siihen aikaan käytetty nimeksikään, voimme kuvitella, että Kokkola muistutti edelleen maalaiskylää. Talot oli katettu tuohilla, joiden päälle oli asetettu painoksi ohuehkoja puita, malkoja. Ulkorakennuksissa saattoi olla olkikatto

Sivun alkuun

Päivitetty 2016-02-22 11:40:00.784 | Lähetä palautetta tästä sivusta | Tulosta