Olet tässä

Kauppaa ja hengenelämää

Kaupunkimme vauraus kasvoi 1600-luvulla nopeasti. Siihen vaikuttivat ennen kaikkea kukoistavat elinkeinot kuten tervakauppa, laivanrakennus ja merenkulku. Kauppakumppaneina olivat Ruotsin puolella Enköpingin, Tukholman, Uumajan, Piitimen, Sundsvallin, Södertäljen, Öregrundin ja Kalmarin porvarit, mutta myös Suomen Turun ja Rauman porvarit. Kaupankäynnin laajuutta kuvaa osuvasti se, että 1680-luvulla piskuisen Kokkolan porvarit omistivat yhteensä 18 laivaa.

purokari.jpg

Kaupungin ensimmäinen meritulli sijaitsi varsinaisen kaupunkialueen pohjoispuolella Puurokarilla, joka oli pieni kalliosaari kaupunginsalmessa. Nimeään kari ei ole saanut puurosta vaan purosta, joka maankohoamisen seurauksena vähitellen muodostui sen ja mantereen väliin, kadoten lopulta kokonaan. Kuva kartasta vuodelta 1710. Svenska Riksarkivet.

Kaupankäynnin myötä saadut vieraat vaikutteet jouduttivat kaupunkimme henkistä kehitystä. Tunnettiin vilpitöntä harrastusta ja kunnioitusta opillista sivistystä kohtaan. Porvarit halusivat kasvattaa muiden kaupunkien porvareiden tapaan pojistaan oppineita ja lähes 50 kokkolalaista nuorukaista tuli ylioppilaaksi vuosina 1640-1713. Suurin osa heistä opiskeli Turussa tai Uppsalassa. Koska omassa kaupungissa oli vain alkeiskoulu eli pedagogio, täytyi opintielle lähtevät jo varhaisessa vaiheessa lähettää pois kotoa Oulun tai Vaasan triviaalikouluihin. Sen käytyään kokkolalaisnuorukaiset saattoivat kirjoittautua yliopistoihin. Varakkaat porvarit mahdollisesti palkkasivat kotiopettajan antamaan lapsilleen alkeisopetusta.

Kirjat porvariskodeissa olivat enimmäkseen uskonnollisia ja ne olivat ruotsin-, latinan-, tai ranskankielisiä, harvemmin suomenkielisiä. Kodeissa myös musisoitiin. Tavallisimpia soittimia olivat viulu ja luuttu sekä vuosisadan loppupuolella myös kitara. Kitaran toi kaupunkiin muuan Carleniuksen poika, joka oli opiskellut Uppsalassa. Siellä kitara oli muotisoitin ja pian siitä tuli suosittu myös Kokkolassa. Ajan tavan mukaan järjestettiin kodeissa myös nuorisolle niin sanottuja tanssitupia, joissa musiikkipuolesta vastasivat pelimannit.

Sivun alkuun

Päivitetty 2016-02-22 13:00:02.094 | Lähetä palautetta tästä sivusta | Tulosta