Olet tässä

Kokkolan kaupungin perustaminen

Asukkaita Ristirantaan, Kirkonmäen länsipuoleiseen kylään, oli muuttanut aluksi sangen vähän. 1620-luvulle mennessä sinne oli muodostunut 12 talon pieni kylä. Kyläläisillä oli yhteensä 79 lehmää, 12 härkää, 9 hevosta, lampaita oli 87 ja sikoja 6. Syyskuun 7. päivänä 1620 Ruotsin kuningas allekirjoitti asiakirjan, jolla tästä pienestä maanviljelys- ja kalastajakylästä tuli kaupunki.

kustaaad.gif

Jo pari vuotta ennen kaupungin perustamisasiakirjan allekirjoittamista, kuningas oli lähettänyt tänne virkamiehiään ottamaan selvää purjehdusreiteistä ja sataman tuloreitistä. Näitä asioita oli kysytty paikallisilta talonpojilta, maankauppiailta ja voudeilta. Kaupunki perustettiinkin kaukonäköisesti lähelle merta, sillä vesiyhteys Kirkonmäeltä oli maannousun takia käyvä ennen pitkään mahdottomaksi.

Saattaa olla, että kaupunkihankkeella oli omat vastustajansa, mutta joka tapauksessa tiedetään, että Kaarlelan pitäjänmiehet sopivat yhteisesti asiasta ja anoivat lopulta kuninkaalta, että Ristirannan kylään perustettaisiin kaupunki.

"Me Kustaa Aadolf, Jumalan armosta Ruotsin, Götan ja Wendin kuningas, Suomen suurruhtinas, Viron ja Karjalan Herttua, Inkerinmaan Herra" alkaa juhlallisesti kaupungin perustamisasiakirja. Sen jälkeen luetellaan seuraavat priviegiot: kaupungin tuli "nauttia ja käyttää" Ruotsin kaupunginlakia, valita pormestari ja raatimiehet sekä harjoittaa kauppaa kauppajärjestyksen mukaan. Sen nimeksi tuli Gamlakarleby ja vaakunaksi kuva kummollaan olevasta palavasta tervatynnyristä. Tonttipaikaksi ja laidunmaaksi määrättiin Ristirannan (alk. Rijstrand) ja Kuivakannon (alk. Qwikant) kylät. Kalavesikseen kaupunki sai Laajalahden, Ängefjärdin ja Kaustarlahden sekä oikeuden osallistua silakan kalastukseen Tankkarissa, Trullevissa sekä Kalajoen Kallassa.

Kokkolasta tuli maakaupunki, jonka laajaan kauppapiiriin tulivat kuulumaan Pyhäjoen, Kalajoen, Lohtajan, Kruunupyyn ja Kaarlelan pitäjät. Näiden alueiden asukkaiden oli käytävä kauppaa Kokkolan porvarien kanssa. Kaupunki ei saanut oikeutta suoraan ulkomaankauppaan. Siitä huolehtivat Turun ja Tukholman rikkaat porvarit.

perust.jpg

Kokkolan perustamisasiakirjassa määrättiin kaupungin "sinettinä käytettäväksi kolmella liekillä palavan tervatynnyrin, mitkä liekit lähtevät tulpasta ja molemmista pohjista kuten itse piirustus osoittaa...". Kokkolan kaupunginarkisto.

Sivun alkuun

Päivitetty 2016-12-19 12:16:48.514 | Lähetä palautetta tästä sivusta | Tulosta