Olet tässä

Koulukaupunki

Varhaisin Kokkolan kouluja koskeva tieto on vuodelta 1634, jolloin kaupunkilaiset anoivat maan hallitukselta, että se myöntäisi luvan koulun ylläpitoon. Lupa saatiin ja opetus aloitettiin.

Vuonna 1649 maan hallitus uudisti koulutusjärjestelmää ja ulos antoi niin sanotun "Kristiinan koulujärjestelmänä" tunnetun ohjesäännön, jonka mukaan senaikainen koululaitos jaettiin kolmeen asteeseen: pedagogioon eli alkeiskouluun, triviaalikouluun ja lukioon. Uudistuksen myötä Kokkola sai luvan pedagogion perustamiseen.

Ensimmäinen koulu sijaitsi todennäköisesti lähellä kirkkoa. Sen kunto oli varmaankin heikko, sillä esimerkiksi 1680-luvun alussa seitsemän porvaria velvoitettiin uusimaan koulurakennuksen katto kaupungin ostamilla tuohilla. Muutamaa vuotta myöhemmin koulumestari kuitenkin valitti, että koulun lattia, seinät ja katto olivat kallellaan ja, että rakennus ei pitänyt enempää vettä kuin lämpöäkään.

Uusi koulutalo

Koulurakennuksen heikko kunto harmitti kaupunkilaisia ja niinpä kaupungin raati antoi 1600-luvun lopulla pormestarille luvan tilata uudet piirustukset pedagogiota varten. Alkuperäiset rakennuspiirustukset ovat hävinneet, mutta tiedetään, että valtakunnan yli-intendenttinä toiminut kuuluisa arkkitehti Nikodemus Tessin nuorempi hyväksyi ne.

scho1710.jpg

Pedagogio kuvattuna kartassa vuodelta 1710; tätäkään ei voi kuitenkaan pitää näköiskuvana. Svenska Riksarkivet.

Koulurakennus italialaisine säterikattoineen ja lyhtytorneineen oli tuohon aikaan muodikas ja huomattavan komea syrjäiseen pikkukaupunkiin. Eipä siis kumma, jos maaherra ja piispa kieltelivät kokkolalaisia rasittamasta köyhempää väkeä rakennuskustannuksilla. Raati, jonka muodostivat kauppiaat ja laivanvarustajat, lupasi huolehtia kustannuksista tasapuolisesti ja lopulta koulutalo valmistui vuonna 1696 Pitkänsillankadun ja Länsikirkkokadun kulmaan. Isonvihan aikana pedagogiotalo vaurioitui ja rappeutui niin, ettei sitä voitu käyttää vaan oli turvauduttava johonkin toiseen "tupaan". Vuonna 1725 koulutyö näyttää jatkuneen taas omassa rakennuksessa.

Pedagogiotalon pohjoispäähän sijoitettiin piirustusten mukaan suuri koulusali ja sen yhteyteen kadun puolelle opettajan kamari. Talon toiseen päähän rakennettiin niin kutsuttu synodaalisali papiston kokouksia varten. Papisto kokoontui säännöllisin väliajoin tähän tilaan muutamia päiviä kestäviin tilaisuuksiin, joita sanottiin synodaalikokouksiksi. Niitä pidettiin tavallisesti talvella rekikelien aikoina ja niiden tarkoituksena oli pappien opillisen tason kohottaminen. Synodaalikokousten pitämisen oli aloittanut piispa Isak Rothovius, joka piti Kokkolassa ensimmäisen kokouksen vuonna 1628. Rothoviuksen silloin pitämä latinankielinen puhe on säilynyt ja painettu.

Pitkiä koulupäiviä

Pedagogiossa koulutyö alkoi aamu varhain ja jatkui iltaan asti. Päivällä oli tosin tunnin tai parin tauko, jolloin oppilaat saattoivat käydä kotonaan syömässä. Muutamat alkuajan koulumestarit ja papit olivat ilmeisesti tuonkin ajan käsityksen mukaan innokkaita vitsan käyttäjiä, koskapa tuomiokirjoihin on jäänyt merkintöjä syytöksistä, joita oppilaiden vanhemmat ovat tehneet heitä vastaan. Muun muassa erään oppilaan vanhemmat olivat siinä määrin sydämistyneet kovakouraiseen koulumestariin, että he ryntäsivät kouluun kirveellä ja puukolla varustettuna vapauttaakseen poikansa jalkapuusta. Tapahtui myös niin, että vanhemmat ottivat lapsensa pois koulusta, koska katsoivat häntä kuritetun aivan liikaa.

pedag.jpg

Vanhassa koulurakennuksessa toimi alkuperäisessä käytössään aina vuoteen 1867, ensin pedagogiona vuoteen 1844 ja sitten ala-alkeiskouluna. 1800-luvun loppupuolella se toimi mm. köyhien yömajana, vahtimestarin asuntona ja tupakan kuivaushuoneena. Vuonna 1909 rakennuksessa aloitti toimintansa K.H.Renlundin museo, jonka käytössä se on edelleen.
Kuva vuodelta 1902. Vi Neristassbor rf.

Kokkolan pedagogio oli luokaton. Koulussa oli kaksi linjaa, jotka toimivat samassa huoneessa: ensimmäinen linja eli latinan linja (classis prima) ja toinen eli kirjurilinja (classis secunda). Molemmilla linjoilla opetusohjelmaan kuului muun muassa katekismuksen ja kristinopin kappaleiden ulkoa oppiminen. Pedagogion oppilasmäärä liikkui 30-50 paikkeilla.

Piispat tarkastivat Kokkolan koulun synodaalikokousten yhteydessä. Jo vanhan koulutalon aikana piispa Johannes Getzelius nuorempi oli ainakin kerran tarkastanut koulun ja sen antaman opetuksen. Luultavasti taso ei ollut kehuttava. Pöytäkirjamerkinnöissään piispa totesi, että pojat eivät olleet ehtineet oppia kunnolla lukemaan, laskemaan eikä kirjoittamaan sekä, että heidät otettiin liian varhain pois koulusta. Tämä koski kirjurilinjaa, jonka useat kauppiaat katsoivat riittävän koulutukseksi pojilleen. Piispan toinen huomautus koski latinanlinjalaisia. Hän merkitsi tarkastuspöytäkirjaan toivomuksen, että nopeaälyisimmät pakotettaisiin lukemaan latinaa niin paljon, että he voisivat jatkaa
koulunkäyntiään Oulun tai Vaasan triviaalikouluissa ja sieltä jatkaa lukion kautta yliopistoon.

Sivun alkuun

Päivitetty 2016-02-22 13:12:00.653 | Lähetä palautetta tästä sivusta | Tulosta