Olet tässä

Uutta ja vanhaa

Haavoittuneet majoitettiin Kaarlelan pappilan pieneen punaiseen sivurakennukseen. Syyskuun 17. päivänä nuoren Vilhelm von Schwerinin tiedetään kirjoittaneen kotiinsa Tukholmaan pitkän kirjeen, jossa hän mainitsi jaksavansa "jokseenkin hyvin". On todennäköistä, että hän kirjoitti kirjeen Kaarlelan pappilassa olleessaan. Matka pohjoiseen jatkui pian. Makaaminen avoimissa hevoskärryissä syyssateen vihmoessa saattuetta aiheutti nuorukaiselle keuhkokuumeen, ja nuoren sankarin elämä päättyi verensyöksyyn Kalajoella Matturaisen talossa syyskuun 27. päivänä 1808. Vilhelm von Schwerin on haudattu Kalajoen kirkkomaalle.

sove1870.jpg

Näkymä Hakalahdesta päin kaupunkiin vuonna 1871. Conrad Soveliuksen akvarelli. K.H.Renlundin museo.

Juhlallisten avajaisten yhteydessä säätyjen edustajat vannoivat Aleksanteri I:lle uskollisuudenvalan, ja hän puolestaan antoi hallitsijanvakuutuksen, jossa hän lupasi säilyttää Suomen perustuslait voimassa. Näin Suomi "valtiona valtioiden joukossa" siirtyi Venäjän suojelukseen.

Autonomian ajan alussa Suomen yksimiljoonainen kansa oli jaettu tiukasti neljään säätyyn. Säädyistä tärkein oli aatelisto, seuraavina papisto, porvaristo ja talonpojat. Valtaosa kansasta jäi kuitenkin säätyjen ulkopuolelle, sillä palvelusväelle ja työläisille ei omaa säätyä löytynyt. Säätyjen ulkopuolelle jäivät myös maaseudun aatelittomat virkamiehet.

Suomen sodan alkaessa Kokkolan väkiluku oli 1710 henkeä. Aatelisia ei ollut, mutta pappis- ja porvarissäätyyn kuuluvia säätyläisiä asui täällä jonkin verran. Kirkonmiesten lisäksi oli opettajia, postin ja tullin virkamiehiä, lääkäreitä ja luotseja sekä varsinaiseen porvarissäätyyn kuuluvia laivanvarustajia, kauppiaita, kestikievarinpitäjiä, laivureita ja käsityöläisiä. Talonpoikia ei tietenkään kaupungissa ollut, mutta asukkaat saivat vuokrata tulliaidan ulkopuolelta kaupungin omistamaa maata viljelys- ja laidunmaaksi. Valtaosa asukkaista oli säätyjen ulkopuolisia ja heidän lukumääränsä jatkuva kasvu ennakoi Kokkolassakin sääty-yhteiskunnan murtumista.


Sivun alkuun

Päivitetty 2016-12-19 12:22:23.737 | Lähetä palautetta tästä sivusta | Tulosta