Olet tässä

Sodan taustaa

Ranskan keisari Napoleon oli Tilsitin kaupungissa vuonna 1807 vaatinut Venäjän tsaaria, Aleksanteri I:stä painostamaan Ruotsia yhtymään Englannin vastaiseen kauppasaartoon. Jos rauhanomainen suostuttelu ei riittäisi Ruotsin kuninkaan taivuttamiseksi, oli Tilsitin sopimuksessa kohta, joka oikeutti Venäjän hyökkäämään Suomeen ja liittämään sen osaksi valtakuntaansa.

Ruotsi oli se valtio, jota Napoleon odotti innokkaasti mukaan kauppasaartoon, sillä olihan Ruotsi eräs Englannin merkittävimpiä kauppatuttavia ja Ruotsista ostettu terva suoranaisesti Englannin laivaston merikelpoisuuden tae. Kauppasuhteisiinsa vedoten Ruotsi kieltäytyi rohkeasti kauppasaarrosta, ja Ruotsin kuninkaan kerrotaan todenneen, ettei hän ja hänen maansa voi olla yhteistyössä itsensä antikristuksen kanssa, joksi hän Napoleonia nimitti. Tämän jälkeen Venäjä aloitti varustautumisen sotaan, mutta Ruotsi pahaa aavistamatta sitoi voimansa etelään, eikä osannut varautua riittävällä tavalla mahdolliseen venäläishyökkäykseen. Kokkolassa ei tiedetty syntyneestä uudesta Venäjän uhasta. Uskottiin, että Venäjän ja Ruotsin välillä vallitsee ystävällinen ilmapiiri

aleks1.gif

Aleksanteri 1:n muotokuva Kokkolan raatihuoneella. Valok. Tapio Väinölä.

Helmikuun alussa vuonna 1808 sai Suomen sotavoimien ylipäällikkö K. N. af Klercker hälyttävän kirjeen maan Pietarissa olevalta suurlähettiläältä, jossa kerrottiin venäläisten hyökkäyssuunnitelmista. Ylipäällikkö antoi välittömästi omalla vastuullaan käskyn Suomen armeijan liikekannallepanosta. Kun venäläiset joukot sotaa julistamatta helmikuun 21. päivänä ylittivät rajan, oli suomalaisia sotilaita jo rajavyöhykkeellä. Tässä vaiheessa tapahtui ylipäällikön vaihdos: kuningas Kustaa IV Aadolf nimitti V. M. Klingsporin Suomen armeijan ylipäälliköksi. Klingspor halusi ratkaista sodan vasta keväällä ja antoi sotilailleen perääntymiskäskyn.

Sivun alkuun

Päivitetty 2016-12-19 12:21:09.82 | Lähetä palautetta tästä sivusta | Tulosta