Olet tässä

Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen selvitys lausunnoille

20.12.2016

Kaupunginhallitus kävi kokouksessaan 19.12. lähetekeskustelun varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkoista laaditusta selvityksestä. Kaupunginhallitus päätti, että selvityksestä suoritetaan kuulemis- ja lausunnonantamiskierros tammikuun 2017 aikana. Kaupunginhallitus päätti myös käynnistää lapsivaikutuksen arvioinnit.

Vuoden 2017 talousarvion laadinnan yhteydessä vs. kaupunginjohtaja asetti viranhaltijatyöryhmän arvioimaan uudelleen kaupunginvaltuuston 21.12.2015 tekemän päätöksen perusopetuksen palveluverkosta. Palveluverkkoja päätettiin arvioida uudelleen kaupungin vaikean taloustilanteen, varhaiskasvatuksen ja opetuksen lisääntyvän palvelutarpeen sekä sote-uudistuksen perusteella.

Yli puolet kaupungin palveluista siirtyy vuoden 2017 alusta Soite-kuntayhtymälle ja vuoden 2019 alusta maakuntahallinnolle, mikäli lakiuudistus toteutuu. Uudistus kaventaa kaupungintalouden veropohjaa ja muuttaa valtionosuuksia. Sivistystoimesta tulee uudistuksen jälkeen kaupungin suurin toimiala. Kaupunkitalouden kestävyyden kannalta on ratkaisevaa, että uuden kaupunkiorganisaation toiminta perustuu kestävälle pohjalle.

Viime vuosina uusiin koulu- ja päiväkotirakennuksiin on investoitu paljon, silti korjausvelka kasvaa edelleen ja moni koulurakennus odottaa peruskorjausta. Kaupungin väestönkasvun myötä oppilas- ja lapsimäärät kasvavat. Kanta-Kokkolassa lisätilaa tarvitaan erityisesti suomenkielisessä perusopetuksessa. Vastaavasti joissakin pienissä kyläkouluissa oppilasmäärät ovat olleet 2000 –luvun alusta lähtien laskusuuntaisia.

Arviointi varhaiskasvatuksesta lukioihin saakka

Keskushallinnon, taloushallinnon, opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen sekä tilapalvelujen johtavista viranhaltijoista koostuvan työryhmän tehtävänä oli arvioida opetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen palveluverkot kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksesta lukioihin saakka.

Selvitys pohjautuu palvelutarpeen kehittymiseen kaupungin kasvun myötä sekä uusien varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaiseen pedagogiseen kehittämiseen. Niin ikään arvioinnin periaatteina ovat oppimisympäristöjen kehittäminen oppimisen jatkumoina, palvelujen parantaminen yksiköitä yhdistämällä ja monitoimitaloratkaisuilla sekä taloudellisen tehokkuuden parantaminen.

Selvityksen mukaan perusopetuksen palvelurakenteen kehittäminen keskikaupungin alueella on riippuvainen lukion toimipaikkaratkaisusta. Lukiotoiminnan keskittäminen antaa perusopetuksen rakenteiden muokkaamiseen enemmän mahdollisuuksia. Kokkolan suomenkielinen lukio esitetään keskitettäväksi yhteen toimipisteeseen, osoitteeseen Torikatu 41. Länsipuiston koulun (7.-9. -luokat) oppilaat sijoitetaan muihin kaupunkikeskustan kouluihin, jolloin pitkällä tähtäimellä voidaan luoda 1-9 luokan yhtenäisen perusopetuksen kouluja.

Kouluverkkoa esitetään tiivistettävän siten, että ylläpidettävien 1-6 vuosiluokkien koulujen vähimmäisoppilasmääräraja nostetaan nykyisestä 32 oppilaasta 48 oppilaaseen. Tämä merkitsisi käytännössä kaksiopettajaisten koulujen lakkauttamista vaiheittain 1.8.2017 alkaen.

Rödsön ja Vittsarin koulut esitetään yhdistettäväksi Chydeniuksen uuteen kouluun sen valmistuttua vuonna 2019. Kyrkbackenin koulu esitetään vastaavasti yhdistettäväksi Villan kouluun vuonna 2019 lisätilojen valmistuttua.

Halkokarin, Hakalahden ja Jokilaakson koulujen rakennus- ja peruskorjaushankkeista esitetään laadittavaksi esiselvitys vuonna 2018. Tavoitteena on muodostaa 2020-luvun alkupuolella Jokilaakson ja Hakalahden kouluista yhtenäinen peruskoulu (esiopetus ja vuosiluokat 1-9), samoin Halkokarin koulusta.

Selvityksessä esitetään Ykspihlajan koulun toimimista toistaiseksi väistötiloissa Vingenkadun kiinteistössä. Yksipihlajan koulun ja päiväkodin rakennushanketta esitetään arvioitavan uudelleen, kun suunnitelmat Koivuhaan asuntoalueen laajentumisesta Kvikantin alueella tulevat ajankohtaisiksi.

Selvityksessä painotetaan, että muutoksilla opetuspalveluiden palveluverkkoon on vaikutusta varhaiskasvatuksen palveluverkkoon. Täten kokonaisuuksien huomioimista pidetään tärkeänä. Varhaiskasvatuksessa on tavoitteina pienten yksiköiden yhdistäminen suuremmiksi kaupunkikeskustan alueella.

Muutoksia tarkasteltava tarpeen, palveluiden kehittymisen ja talouden näkökulmista

Talouden näkökulmassa työryhmän toimeksiantona oli ottaa keskeisimmät menoerät tarkasteluun. Selvityksen mukaan talousvaikutuksia on kuitenkin myös sillä, että suuremmat kouluyksiköt ovat joustavia toiminnallisesti sekä ryhmien muodostamisen että henkilöstön koulutuksen kannalta. Tiiviimpi kouluverkko mahdollistaa paremmin koulujen varustamisen ja pienentää myös hallinnollisia kuluja jatkossa.

Vuositasolla esitettyjen rakennemuutoksien arvioidaan tuovan yli 1,25 miljoonan euron säästöt. Taloudellisista vaikutuksista henkilöstömenojen säästöt ovat vuositasolla merkittävät.  Lisäkustannuksia tulisi oppilaskuljetuksiin, kun taas ruokapalveluiden ja muiden palveluiden ostojen osalta toiminta tehostuisi.

Kiinteistömenojen osalta selvityksessä on esitetty nykyiset kiinteistökustannukset opetus- ja varhaiskasvatuksen osalta.

Sekä FCG:n vuonna 2015 tekemän Kokkolan perusopetuksen palveluverkkoselvityksen että Kokkolan kaupungin tavoitteellisen toimitilasuunnitelman mukaan nykyisen palveluverkon kiinteistöissä on huomattavan paljon korjausvelkaa. Korjausvelka tulisi jatkossa vaikuttamaan huomattavasti vuokran kasvuun, mikäli nykyinen palveluverkko halutaan pitää ennallaan. Tätä ei ole huomioitu nykyisen palveluverkon pitemmän ajan laskelmissa.

Uuden palveluverkon kiinteistökustannukset on arvioitu selvityksessä.

Sivun alkuun

Päivitetty 22.12.2016 | Lähetä palautetta | Tulosta