Olet tässä

Kaupungin tulos heikko, mutta liikelaitokset ja konserni ylijäämäisiä

30.3.2017

Kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2016 tilinpäätöstä kokouksessaan 29.3. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos oli viime vuonna 5,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulos on hieman talousarviota parempi, sillä talousarvio vuodelle 2016 laadittiin 5,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tavoitteeksi asetettiin ylijäämäinen tulos vuodesta 2017 eteenpäin. Tilinpäätös etenee tarkastuslautakunnan ja valtuuston käsittelyyn.

Kaupungin oma toiminta oli 8,2 miljoonaa euroa alijäämäinen eli 2,5 miljoonaa euroa tavoitettakin heikompi, mutta liikelaitosten yhteenlaskettu tulos oli lähes 3,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Kaupungin toimintatuotot kasvoivat vuodesta 2015 yhteensä 1,4 prosentilla eli 1,8 miljoonalla eurolla. Toimintakulut kasvoivat 2,8 prosentilla eli 10,8 miljoonalla eurolla. Vaikka toimintakulujen kasvua saatiin hieman hidastettua aikaisemmista vuosista, taso on kuitenkin tulojen kasvuun ja kaupungin kestävyysvajeeseen nähden liian korkea.

Kaupungin toimintakate heikkeni 9 miljoonalla eurolla -267,6 miljoonaan euroon. Vuosikate pysyi 2,9 miljoonaa euroa positiivisena.

Tuloskehityksessä positiivisiakin merkkejä

Kaupungin ja liikelaitosten tulos parani vuodesta 2015 selvästi. Konsernin tilikauden tulos oli 2,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulos parani yli 10 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Lisäksi toiminnan ja investointien rahavirta kääntyi ylijäämäksi. Tämä oli ensimmäinen kerta kuntaliitosvuosien aikana.

Konsernin vuosikate nousi 44,5 miljoonaan euroon ja sillä katettiin poistoista 110 prosenttia. Taseen ylijäämät kasvoivat 55,2 miljoonaan euroon.

Väestökehitys jatkui kasvuaan ja työttömyysaste laski hieman vuodesta 2015.

Parantanut tuloskehitys on hyvä pohja kaupungin elinvoiman kehittämiseen. Muutosta on vahvistettava erityisesti kaupungin ydintoiminnoissa.

Verotulokehitys odotuksia heikompi, mutta valtionosuudet kasvoivat

Kaupungin verotulot olivat yhteensä 183,9 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli vain prosentin verran eli 1,8 miljoona euroa. Verokertymä ei vastannut odotuksia ja tavoitteita, vaikka tuloveroprosenttia korotettiin 0,5 prosentilla vuodelle 2016.

Kiinteistöverojen määrä kasvoi vain hieman huolimatta aktiivisesta kaavoituksesta ja rakentamisesta kaupungissa. Yhteisöverojen määrä laski odotetusti johtuen kuntien yhteisöveron jako-osuuden pienenemisestä.

Verotuksessa ollaan Kokkolassa jo tasolla, jossa veronkorotusten nettovaikutus on kääntymässä negatiiviseksi. Efektiivinen veroaste heikkenee ja verotuksen vaikutukset talouden aktiviteetteihin ja ihmisten valintoihin kääntyvät itseään vastaan.

Valtionosuudet olivat viime vuonna 86,9 miljoonaa euroa, joten kasvua oli yli 10 prosenttia.

Toimialojen budjetit pitivät sosiaali- ja terveystoimea lukuun ottamatta

Viime vuonna toteutetut säästötoimet ja tiukka kulukontrolli toivat tulosta. Toimialat kykenivät alittamaan kulubudjettinsa ja keräämään ennakoitua enemmän tuloja.

Sosiaali- ja terveystoimen nettobudjetti ylittyi 7,1 miljoonalla eurolla, vaikka loppuvuoden aikana keskussairaalan suuret maksupalautukset pienensivät toimialan syksyllä ennakoitua vieläkin suurempaa budjettiylitystä.

Aikaisempina vuosina lähinnä liikelaitoksilta kaupungin taseeseen kertyneet ylijäämät supistuivat viime vuoden alijäämän seurauksena lähes kolmanneksella. Taseen aikaisempien tilikausien ylijäämä vuoden viimeisenä päivänä oli 11,7 miljoonaa euroa.

Kaupungin (ilman liikelaitoksia) taseen ylijäämä kääntyi viime vuonna jo yli 4 miljoonan euron alijäämäksi.

Kaupungin ja konsernin lainamäärä pieneni

Kokkolan kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu lainamäärä 31.12.2016 oli 242,83 miljoonaa euroa, joka on 5 089 €/asukas. Lainamäärä pieneni edellisestä vuodesta noin 8 miljoonalla eurolla. Tämä johtui lainojen normaaleista lyhennyksistä, ylimääräisistä takaisinmaksuista sekä siitä, että viime vuonna ei tehty yhtään uutta isoa investointia omaan taseeseen velkarahalla.

Konsernin lainamäärä oli 461,7 miljoonaa euroa eli 9 677 €/asukas. Lainamäärä väheni 21,3 miljoonalla eurolla.

Valtuuston keskeisten tavoitteiden mukaisesti lainamäärän kehitys on saatu alenevalle uralle. Toisaalta investointipaineet ovat edelleen kovat ja uusien rahoitusmallien kautta käyttötalousmenot kasvavat.

Velkarahalla ei suuria rakennushankkeita

Investointien talousarviotavoite alittui 4,7 miljoonalla eurolla. Nettoinvestoinnit olivat vuonna 2016 yhteensä 12,9 miljoonaa euroa.

Suurimpia investointikohteita olivat liikenneväylät, kaupungintalon peruskorjaus, liikuntapaikkojen rakentaminen, maan ostot, Lucina Hagmanin koulun pihatyöt sekä Kaustarin koulun laajennus.

Kaupungin vuosikatteella pystyttiin kattamaan suunnitelman mukaisista poistoista alle 25 prosenttia. Liikelaitokset mukaan lukien vuosikate riitti kattamaan poistoista 66 prosenttia. Minimitavoitteena on kattaa poistot sataprosenttisesti vuosikatteella eli tulorahoituksella. Lisäksi vuosikatteen pitäisi riittää kattamaan myös uusinvestointeja ja korjausvelan lyhentämistä.

Kaupungin oma toiminta saatava ylijäämäiseksi vuoteen 2019 mennessä

Kaupungin taloudellinen kantokyky kestää vielä viime vuoden huonon tuloksen, koska vuosikate pysyi positiivisena. Omat ylijäämät kääntyivät kuitenkin viime vuonna taseessa jo alijäämäksi. Vuoden 2017 talousarvio on jouduttu avaamaan jo helmikuussa uhkaavan lähes 9 miljoonan euron alijäämän takia.

Yhtiöittämisten jälkeen kaupungin toimintaympäristö sekä tuotto- ja kulurakenne ovat muuttuneet. Vuonna 2019 mahdollisen maakuntamallin toteutuessa muutoksia tulee lisää. Kaupungin on pystyttävä ylijäämäisiin tilinpäätöksiin vuoteen 2019 mennessä.

Maakuntamallissa kaupungilta siirtyy merkittävä osa toiminnasta valtion ja maakunnan vastuulle. Kaupungilta lähtee kuitenkin myös merkittävä osa rahoituksesta kuten esimerkiksi tuloveroleikkuri, valtionosuudet, yhteisövero ja asiakasmaksut.

Tämän hetken arvioiden mukaan nettovaikutus kaupungin rahoituspohjaan ja talouden tasapainoon olisi neutraali. Kokkolan talouden perusongelma eli tulojen ja menojen epätasapaino ei maakuntamallissa itsestään korjaannu.

Kaupungilla ei ole enää liikelaitosten tapaisia varaventtiileitä, joilla talous tasapainottuisi. Kaupungin omassa tuloslaskelmassa ovat jo sisällä konserniyhtiöiltä saatavat tulot (osingot, maanvuokrat, takausprovisiot).

Konsernin ylijäämäinen tulos on merkki hyvästä kehityksestä. Konserniyhtiöiden toiminta on kokonaisuutena kannattavaa. Raskas velkataakka on merkittävä toiminnallinen riski myös konsernitasolla. Liikelaitos Kokkolan Veden toiminta on hyvin hoidettua ja ylijäämäistä.

Konserniyhtiöiden tuloksilla on merkitystä emokaupungille. Yhtiöiden hyvät tulokset eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita tuloja kaupungille. Yhtiöiden on kyettävä turvaamaan tuloksillaan omat toimintaedellytyksensä, investointitarpeensa ja kehittämistyönsä. Osinkoja voidaan jakaa omistajalle jakokelpoisista varoista, joita ei perustellusti tarvita yhtiön omaan toimintaan. Toki omistajapoliittisia linjauksia koko ajan arvioidaan tilanteen mukaan uudelleen.

Tyydyttävä vuositulos Kokkolalle olisi noin 15 – 20 miljoonaa euroa nykyistä tulostasoa korkeampi.

Päivitetty 30.3.2017 | Lähetä palautetta | Tulosta