Olet tässä

Kaupunki hakee kansallisen kaupunkipuiston perustamista

30.11.2018

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 26.11. hakea kansallisen kaupunkipuiston perustamista ympäristöministeriöltä sekä esittää kaupunginvaltuustolle kansallisen kaupunkipuiston aluerajauksen hyväksymistä.

Kansallisen kaupunkipuiston tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena. Se on asukkaiden yhteinen olohuone sekä osa kestävää kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista.

Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen perustamisesta päättää ympäristöministeriö kaupungin hakemuksesta. Suomessa on tällä hetkellä yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa Hämeenlinnassa, Heinolassa, Porissa, Hangossa, Porvoossa, Turussa, Kotkassa, Forssassa ja Kuopiossa.

Kokkola toisi kansallisten kaupunkipuistojen verkoston tarinaan maankohoamisilmiön, joka on vaikuttanut ja vaikuttaa yhä meren ja maan kohtaamiseen Kokkolassa.

Esiselvitysvaihe laajalla yhteistyöllä

Kansallisen kaupunkipuiston selvitystyö jakautuu esiselvitys- ja hakemusvaiheeseen. Esiselvitysvaiheen kaupunki käynnisti kesäkuussa 2015 ja siitä väliraportti valmistui vuonna 2016.

Esiselvitysvaihe toteutettiin osallistavalla otteella ja hanketta valmisteltiin yhteistyössä eri hallintokuntien, toimijoiden, kaupunkilaisten sekä suunnitellun kaupunkipuiston alueella maata tai rakennuksia omistavien tahojen kanssa.

Esiselvitys hyväksyttiin lausuntokierroksen jälkeen kaupunginhallituksessa 9.1.2017 ja kaupunginvaltuustossa 13.3.2017. Samalla tehtiin päätös siirtymisestä hakemisvaiheeseen. Kuluvan vuoden aikana työtä on jatkettu yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa tarkentaen alueen rajausta ja sisältöä laatien hakemuksen näkökohdat huomioiden.

Maankohoamisilmiö vaikutuksineen mukaan kaupunkipuistojen tarinaan

Kokkolan kansallinen kaupunkipuiston erityispiirteinä ovat merellisyys, maankohoaminen ja historialliset elementit, kuten elinkeino- ja asutushistoria sekä kaupunkirakenteen kerroksellisuus ja säilyneisyys. Lisäksi monimuotoiset ja laajat luontoalueet ja monipuoliset virkistyspalvelut ovat tärkeä osa kansallisen kaupunkipuiston toteutusta.

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueeseen kuuluvat Tankar, Poroluoto, Kokkolan saariston Natura 2000 -alue, Trullevi, Rummelörin ja Harrinniemen alueet, Vanhansatamanlahti, Suntinsuu, Suntin varren viheralueet, Neristan, Oppistan ja Mäntykangas. Laajuudeltaan alue on 19 830 hehtaaria, joista noin 18 615 hehtaaria on vesialuetta ja noin 1 215 hehtaaria maa-alaa.

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston perustamisen tavoitteena on turvata kaupunkikeskustan viheralueiden ja kansallisesti merkittävien luontoalueiden ja kulttuuriympäristöjen säilyminen ja asianmukainen hoito.

Kansallisen kaupunkipuiston yleiset periaatteet ja myöhemmin alueelle laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma ovat kaupungin strategian mukaisia ja tukevat kaupungin maankäytön kokonaistavoitteita.

Kansallisen kaupunkipuiston periaatteet tukevat myös alueen yksityisten maanomistajien tavoitteita vanhojen rakennusten ja kulttuuriympäristön hoidossa, sillä arvojen säilyminen takaa toimintaedellytysten jatkuvuuden ja asuinympäristön laadun säilymisen.

Sivun alkuun