Olet tässä

Pohjanmaan porvariverkoston tutkimukselle palkinto

7.2.2018

Svenska litteratursällskapet i Finland myönsi vuosijuhlassaan 5. helmikuuta palkinnon kirjasarjalle Pohjanmaan porvareiden vuosisata - Borgarliv i Österbotten. Kirjasarja on syntynyt pohjalaisten museoiden: Raahen ja Pietarsaaren kaupunginmuseoiden sekä Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseoiden kaksikielisenä tutkimusyhteistyönä.

Pohjanmaan porvareiden vuosista tarkastelee suku- ja perheverkostojen kautta kyseisten kaupunkien porvarisperheiden elämää 1700-1800-luvuilla, kyse on mm. Kokkolan Rooseista ja Donnereista, Pietarsaaren Malmeista, Raahen Soveliuksista ja Seinäjoen Wasastjernoista. Perheet olivat vahvasti sidoksissa keskenään muun muassa strategisten avioliittojen kautta, joilla sekä niiden vaurautta että poliittista ja sosiaalista vaikutusvaltaa vahvistettiin, mutta toisaalta myös tappiot saattoivat jakautua laajalti verkoston kannettaviksi.

Näiden perheiden toimilla oli huomattava merkitys sekä kaupunkien että ympäröivien pitäjien asukkaiden hyvinvoinnille, alueiden taloudelliselle menestykselle ja kehitykselle että sivistyksellisten vaikutteiden leviämiselle. Vaikka ilmiöt nousevat tarkasteluun perheiden kautta, kyse ei ole perheiden historiankirjoituksesta vaan kuvauksesta siitä, miten muun muassa erilaiset vaikutteet, tavat ja ideat levisivät Pohjanmaalle ko. perheiden toimeliaisuuden ja verkostojen kautta. Siksi sarjassa tarkastelua tehdään verkostonäkökulmasta.

Kirjasarja museoiden tutkimusyhteistyön kautta

Artikkeleista koostuva kirjasarja on syntynyt museoiden menestyksellisen verkostomaisen tutkimusyhteistyön kautta, mikä museokentässä on harvinaista. Sarjan ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 2013 kunnioittamaan Kokkolan Roosin talon 200 -vuotista taivalta. Osa käsitteli asumista ja elämäntapaa. Sarjan toisella osalla haluttiin muistaa merkkivuotta 2015, jolloin Abraham Wasastjernan kuolemasta tuli täyteen 200 vuotta. Teoksessa paneuduttiin elinkeinoelämän verkostoihin.

Sarjan kolmas osa julkaistaan marraskuussa 2018 ja se liittyy Topeliuksen syntymän merkkivuoteen ja tarkastelee henkisen sivistyksen verkostoja ja muun muassa aatteellisia virtauksia, tyttöjen koulutusta sekä musiikin ja lukemisen harrastusta.  

Tavoitteena tuottaa sarjaan lisää osia

Työryhmän tavoitteena on tuottaa sarjaan vielä neljäs ja mahdollisesti viides osa. Neljännessä paneudutaan esineelliseen kulttuurihistoriaan, kuten kotien sisustukseen ja hyödykkeisiin, vaatemuotiin ja esinekulttuuriin, joihin saatiin runsaasti vaikutteita monitahoisten ulkomaisten yhteyksien kautta. Nämä vaikutteet levisivät ympäröiviin maakuntiin tuottaen muun muassa monimuotoisen ja koristeellisen  talonpoikaisesineistön. Neljäs osa julkaistaan vuonna 2020 juhlistamaan Kokkolan kaupungin 400-vuotisjuhlaa. 

Sarjan viimeinen ja viides osa keskittyy elämän nautintoihin ja juhlinnan tapoihin. Suunnitteilla on kulttuurihistorian raamiin laadittu niin kutsuttu keittokirja, joka sisältää muun muassa ruoka- ja boolireseptejä, kuvauksia juhlista ja elämän kohokohdista. Se piirtää kuvaa verkoston tapakulttuurista ja sen vaikutteiden leviämisestä ja vakiintumisesta osaksi pohjalaista elämäntapaa.

Sivun alkuun

Päivitetty 7.2.2018 | Tulosta