Olet tässä

Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöllä yhä merkittävämpi rooli kunnan toiminnassa

4.2.2019

Hyvinvointikertomus on työväline hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman kytkemiseksi osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua, johtamista sekä päätöksentekoa. Hyvinvointisuunnitelma on yksi kaupunkistrategiaa toteuttava poikkihallinnollinen kehittämisohjelma. Kaupunginvaltuusto hyväksyi hyvinvointikertomuksen 2013−2017 ja –suunnitelman 2018−2021 kokouksessaan 4.2.

Hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan ja arvioidaan asetettujen painopistealueiden tavoitteiden toteutumista. Hyvinvointisuunnitelmassa puolestaan määritellään kuluvalle valtuustokaudelle hyvinvointityön painopisteet. Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman on valmistellut poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä. Suunnitelman valmistelutyössä on myös kuultu kuntalaisia, vanhus- ja vammaisneuvostoa, yhdistyksiä sekä nuorisovaltuustoa.

Kaupunkistrategian 2013 – 2017 vuonna 2016 toteutetun väliarvioinnin mukaan erityisesti hyvinvoivan kuntalaisen näkökulmasta kehitys oli myönteistä. Resurssien niukkeneminen hankaloitti kuitenkin ennaltaehkäisevän hyvinvointityön kehittämistä ja kuntalaisten osallisuutta edistävää työtä kaupunkiorganisaatiossa. Vaikka sivistyspalveluihin liittyvissä investoinneissa on toteutettu lapsivaikutusten arviointeja, laajojen ennakkoarviointiprosessien käyttö ei ole hallinnossa vakiintunut. Tältä osin kaupunki ei yltänyt tavoitteisiinsa.

Kansantautien esiintyvyys on Kokkolassa yhä koko maata yleisempää, mutta esiintyvyys on lähestynyt koko maan keskiarvoa. Myönteistä kehitystä oli nähtävissä esimerkiksi diabeteksen ja sepelvaltimotaudin esiintyvyydessä.

Valtuustokauden 2013–2017 kuntalaisten hyvinvoinnin arviointi on tehty pääasiassa indikaattoritiedon pohjalta. Valitut indikaattorit noudattavat valtakunnallisia ja alueellisia suosituksia hyvinvoinnin kuvaamiseen soveltuvista mittareista. Suurin osa indikaattoreiden tiedoista on saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetistä sekä Tilastokeskukselta. Osa tiedoista on kaupungin omasta palvelutuotannosta.

Hyvinvoinnin edistäminen lähtee osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisesta

Kunnan hyvinvoinnin edistämistehtävä on laaja ja se edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä eri toimialojen kesken. Tulevaisuudessa perinteisten sisältöjen lisäksi korostuvat erityisesti työllisyys ja toimeentulo sekä elinoloihin liittyvä elinympäristönäkökulma. Kuntien hyvinvointitehtävään katsotaan kuuluvaksi lisäksi yhteisöllisyyden vahvistaminen.

Hyvinvointisuunnitelman painopisteiksi valtuustokaudelle 2018−2021 on valittu hyvinvointijohtamisen organisointi, hyvinvointityön tavoitteenasettelun konkretisointi sekä osallisuuden edistäminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.

Jatkossa kuntien tekemä hyvinvointityö tulee vaikuttamaan myös valtion rahoitukseen. Kunnille on suunniteltu otettavaksi käyttöön vuonna 2021 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin. Kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan.

Kunnille maksettava osuus määritellään kahdenlaisten indikaattoreiden perusteella. Toimintaa kuvaavat indikaattorit mittaavat, millaista kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on ja miten se on resursoitu. Tulosindikaattorit mittaavat puolestaan muutosta väestössä eli minkälaisia muutoksia kunnan asukkaiden hyvinvoinnissa ja terveydessä on tapahtunut kahden viimeisen vuoden aikana.

Sivun alkuun