Olet tässä

Kanta-Kokkolan kyläasutuksen vaiheyleiskaava hyväksyttiin valtuustossa

4.2.2019

Kaupungin kaavoituspalvelut on laatinut kantakaupungin kyläalueiden vaiheyleiskaavaehdotuksen. Kaava koskee kaikkia kuutta Kokkolan kantakaupungin kyläaluetta. Vaiheyleiskaavalla mahdollistetaan kyläalueiden hallittu laajentuminen sekä vahvistetaan kunkin kylän omaleimaisuutta, johon paikallinen identiteetti perustuu. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen kokouksessaan 4.2.

Nyt hyväksytty kaava koskee kuutta Kokkolan kantakaupungin kyläaluetta:

  • Knivsund
  • Rödsö, Friis - Räihä, Korpilahti - Rimmi, Vitikka, Kotkamaa, Runtujärvi
  • Lahnakoski, Hassinen, Kourujärvi
  • Sokoja - Ylisokoja, Koivisto - Ventjärvi, Rasmus - Tolvmans - Rönnliden - Pimjalo, Oivu, Korkeahuhta - Perkas
  • Öja, Bodö, Långö, Tjäru
  • Kvikant, Hirvineva

Suunnittelualueen osa-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 12 170 hehtaaria. Kaava-alueiden rajat perustuvat kylärajoihin ja huomioon on otettu voimassa olevan Öjan ja Rödsö-Möllerin rantayleiskaavan sekä laadinnan alla olevan Kokkolan keskustaajaman yleiskaavan 2030 aluerajaus. Vaiheyleiskaavalla ei pääsääntöisesti ratkaista rantarakentamista alueella.

Kaavan suunnittelussa on huomioitu kullekin kyläalueelle ominaiset perinteiset rakentamisalueet sekä luonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön arvokkaat kohteet ja alueet. Keskeistä suunnittelussa on ollut kustannustehokkaan täydennysrakentamisen sijoittelu, mahdollisen laajenemisen suunnat, kyläkeskusten liikenneyhteydet ja maisemakuvan säilyttäminen omaleimaisena.

Tavoitteena on ollut laatia osa-alueista muodostuva, yhtenäinen ja yleispiirteinen kaava, jossa määritellään kylien maankäytön toimintaedellytykset ja tuetaan kylien elinvoimaisuutta. Merkittävin tavoite on ollut huomioida alueen kaikkia kyläalueita ja maanomistajia tasapuolisesti sekä osoittaa rakennuspaikkoja pääasiallisesti kyläläisten, kylissä toimivien palvelujen, pienyritysten ja maatalousyrittäjien tarpeisiin.

Laaditun rakentamispaineselvityksen kautta on voitu määritellä kyläalueiden rakentamisen enimmäismäärät ja yhtenäisten suunnitteluperiaatteiden kautta on voitu turvata maanomistajien tasapuolinen kohtelu.

Kaavan lopullinen rakennuspaikkamäärä on yhteensä 550, mikä merkitsee rakennuspaikkavarantoa noin kahdenkymmenen vuoden tarpeisiin. Kylittäin rakennuspaikat jakautuvat seuraavasti: Knivsund 59, Rödsö 142, Sokoja 200, Kvikant 20, Lahnakoski 40 ja Långö 89. Kaikilla vaiheyleiskaavan kyläalueilla mitoitus perustuu kuitenkin kyläalueiden kokonaisrakenteen hahmottamiseen. Rakennuspaikkojen lukumäärää keskeisempää on ollut rajata rakentamiselle osoitettavat alueet ja ohjata alueelle tulevaa rakentamista hallitusti pitkällä aikavälillä.

Sivun alkuun