Olet tässä

Koronan vaikutukset talouteen

29.4.2020

Kokkolan kaupunki on julkaissut ensimmäisen kokonaisarvion maailmanlaajuisen koronapandemian vaikutuksista kuluvan vuoden talousarvioon. Jo nyt on selvää, että kaupunginvaltuuston on tehtävä uusia päätöksiä talousarviosta, toteaa talousjohtaja Jari Saarinen. ”Tässä vaiheessa on avoinna niin paljon keskeisiä kysymyksiä talousvaikutusten osalta, että määrärahakohtaista lisätalousarviota ei vielä toukokuussa ole tarkoituksenmukaista tehdä.

Päättäjille halutaan kuitenkin jo nyt antaa kokonaiskuva taloustilanteen heikentymisestä ja muutosten mittasuhteista”, Saarinen sanoo.

Suurimmat talousarviomuutokset ovat verotulojen vähentyminen yli 13 miljoonalla eurolla ja sote -menojen kokonaisylitys yli 8 miljoonalla eurolla. Myös toimintatuotot alenevat 1,8 miljoonalla eurolla. Toimintakuluissa säästöä syntyy henkilöstömenoissa, palveluiden ostoissa sekä aine- ja tarvikekuluissa. Kuitenkin kaupungin vuoden 2020 tulos heikkenee niin paljon, että taseen kumulatiivinen ylijäämä kääntyy alijäämäksi. Vuosikate pysyy vielä ylijäämäisenä. Kuntalain mukainen taseen alijäämän kattamisvelvollisuus neljässä vuodessa alkaisi nykytilanteessa vuoden 2022 alussa, mutta koronatilanteen vuoksi odotettavissa on lievennyksiä alijäämien ja kriisikuntakriteerien osalta.

Sote-menot kovassa kasvussa koronan vuoksi

Korona on vaikuttanut erityisesti sote-menojen jyrkkään kasvuun. Sitä ovat aiheuttaneet Soiten korona-varautuminen, koronapotilaiden hoito, hoitotarvikkeet, testaukset ja laitehankinnat, sekä perustoiminnan ja kiireettömän hoidon alasajo ja palveluiden ulosmyynnin heikkeneminen. Toiminnan muutosten seurauksena Soiten taloudellinen tulos 2020 tulee olemaan alijäämäinen, joka perussopimuksen mukaan pitää laskuttaa jäsenkunnilta samana vuonna. Soiten budjetti on jo lähtökohtaisesti alijäämäinen.

Jonojen purkaminen ja siitä aiheutuvat ruuhkat loppuvuonna ja tulevina vuosina (hoitotakuun saavuttaminen, leikkaustoiminnan ruuhkat) lisäävät sote-menoja tänä ja ensi vuonna. Menojen ennakoidaan kasvavan myös perheiden palveluissa, kotihoidossa ja mielenterveyspalveluissa varsinkin viiveellä.

”Maan hallitus ei toistaiseksi ole ilmaissut mielenkiintoa kuntien tulossa olevien lisätehtävien, kuten hoitajamitoituksen, varhaiskasvatuslain muutoksen tai oppivelvollisuusiän noston, siirtämiseen tai lieventämiseen”, muistuttaa Saarinen. ”Jos näitä lisätehtäviä siirrettäisiin, kuntien toipuminen koronakriisista helpottuisi selvästi. Seuraavat kaksi vuotta ovat Kokkolalle talouden näkökulmasta vielä tätäkin heikompia, kun vuosikate on painumassa ja velkamäärä kasvussa. Niinpä investointien suunnittelun ja ajoitus ovat entistäkin tärkeämpiä.”

Jotta talouden kuoppa jäisi mahdollisimman matalaksi ja elpyminen olisi mahdollisimman nopeaa, arvioidut talousvaikutukset vaativat kaupungilta usean vuoden ajan merkittäviä rakennemuutoksia. Muutos- ja sopeutumistarpeista huolimatta Kokkola ei kuitenkaan voi jättää tärkeitä kehittämis- ja elinvoimahankkeita toteuttamatta. ”Vaikuttavin tie talouden toipumiselle on työllisyyden, yrittäjyyden, tuotannon kasvun ja peruspalveluiden tukeminen. Me selviämme tästä kyllä”, Saarinen summaa.

Päivitetty 30.4.2020 | Lähetä palautetta | Tulosta