Olet tässä

Kokkolan Urheilu- ja tapahtumapuiston jatkokehittäminen etenee

14.8.2020

Perustamisensa 400-vuotisjuhlaa viettävä Kokkola kehittää urheilu- ja tapahtumapuistoa, joka nivoutuu osaksi Kokkolan kansallista kaupunkipuistoa kaupunginsalmen Suntin varrella.

Valmistuessaan Urheilu- ja tapahtumapuisto kokoaa yhteen vanhan keskuspuiston alueelle sijoittuvat Urheilutalon (1964), uintikeskus VesiVeijarin (2006), jäähallin (1988), Brita Marian puiston (2017) sekä uudiskohteina rakennettavat harjoitusjäähallin, hybridiareenan ja tapahtumapuiston.

Liikuntapaikkarakentamisen tarpeet perustuvat pääosin elinkaarensa lopussa olevien tilojen korvaamiseen nykyvaatimukset täyttävillä ja monikäyttöisillä tiloilla. Toteutuksen myötä olosuhteet parantavat useiden lajien edellytyksiä ja laajentavat lajikirjoa. Liikuntatilojen ajantasaistaminen ja kehittäminen sekä niiden rinnalle toteutettava tapahtumapuiston alue mahdollistavat myös uusien kansallisten ja kansainvälisten viihde- ja kulttuuritapahtumien, messujen ja kokousten toteuttamisen Kokkolassa. 

Urheilu- ja tapahtumapuiston merkitys

Urheilu- ja tapahtumapuiston valmistelussa on ollut mukana asiantuntijoita kaupungin eri toimialoilta, jolloin kokonaisuutta on voitu tarkastella kaupunkisuunnittelun, liikuntapalvelujen, rakentamisen ja kaupunkikehittämisen näkökulmista. Hankkeesta on tehty myös taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi. Siinä arvioidaan muun muassa kulttuurihistoriallista vaikutusta ja maisema-arvoa, kokonaisuuden merkitystä asukkaiden yhteisöllisyydelle sekä alueen käyttöä liikuntaolosuhteiden, hyvinvointivaikutusten, erilaisten tapahtumien, matkailullisen vetovoiman, kulttuurin ja kaupunkimielikuvan näkökulmista. Urheilu- ja tapahtumapuiston kehittäminen luo pohjaa tulevien vuosikymmenien elinvoimalle, kaupunkimielikuvalle ja kaupunkilaisten hyvälle arjelle.

Tapahtumapuistoa suunniteltaessa on huomioitu eri kokoisten ja tyyppisten tapahtumien tarpeet. Kokonaisuudessa ovat mukana muun muassa tapahtumien aikana tarvittavat alueen rajaaminen, valaistus, kulku- ja pelastusreitit, pysäköinti, sekä tilapäisrakenteiden (kuten esiintymislava, sosiaalitilat, myyntipisteet jne) sijoittelu alueelle. Suunniteltu urheilu- ja tapahtumapuiston kokonaisuus mahdollistavat tilojen monipuolisen rinnakkaiskäytön. Tapahtumapuiston alue on varsinaisten tapahtumien ulkopuolisena aikana kaupunkilaisten käytettävissä.

Osana kokonaisuutta on jo käynnistynyt Lottelundin kiertoliittymän rakentaminen Pohjoisväylän ja Vanhan Veistämöntien risteykseen. Kiertoliittymä palvelee valmistuessaan myös urheilu- ja tapahtumapuiston käyttäjiä ja tapahtumavieraita.

Vaikutukset asukkaisiin:

  • Kokonaisuus nostaa Kokkolan liikuntaolosuhteet 2030-luvulle, innostaa kaupunkilaisia monipuolisesti aktiiviseen elämäntapaan ja yhdessäoloon.
  • Uusimpien mittareiden mukaan liikkumattomuuden hinta on jo nyt kova; liikunnan hyvinvointivaikutukset nousevat yhä tärkeämpään rooliin.
  • Urheilu- ja tapahtumapuiston lähialueella (3 km etäisyydellä) asuu yli 4500 lasta ja nuorta. Alue ja tilat palvelevat erinomaisesti lähikouluja: 2 km etäisyydellä perusopetuksen piirissä on jo yli 130 oppilasryhmää, jotka tiloja käyttäisivät.
  • Urheiluseurat siirtävät toimintojaan uusiin tiloihin, jolloin muita liikuntatiloja vapautuu laajemman harrastajakunnan käyttöön
  • Hybridiareena vahvistaa alueen toiminnallista eheyttä ja mielikuvaa liikuntaolosuhteiden keskittymästä
  • Alueen arkkitehtuuri, maisema ja kulkureitit synnyttävät uusia kohtaamispaikkoja ja palvelutarjontaa. Mielikuvatasolla ydinkeskustan ja merenrannan välimatka koetaan nykyistä lyhyemmäksi. Alueen kehittäminen kokoaa kansallisen kaupunkipuiston myös palvelullisesti saavutettavaksi ja kiinnostavaksi alueeksi. Eri käyttäjäryhmien yhteistyö voi tiivistyä luontevasti.

Vaikutukset matkailuun:

  • Areenahanke lisää tapahtuma-ajankohtiin kohdistuvaa päivämatkailua ja voi vaikuttaa myös yöpymisien lisääntymiseen.
  • Kokkolan imago urheilu- ja kulttuuritapahtumien mahdollistajana vahvistuu.
  • Urheilu- ja tapahtumapuiston tuleva toiminta luo edellytyksiä myös majoitustoiminnan kehittämiselle, uudelle yritystoiminnalle ja palvelutason kehittymiselle.
  • Tapahtumatoiminnan taloudelliset vaikutukset niin matkailuelinkeinon kehittymiselle kuin paikkakunnan yleiseen elinvoimaan, imagoon ja tunnettuuteen ovat merkittäviä.

Vaikutukset tapahtumatoimintaan:

  • Kokkola tarvitsee joustavat, 1500 – 4000 henkeä palvelevat olosuhteet kansallisen mittakaavan keskisuurille tapahtumille. Kehittyvät tapahtumaolosuhteet mahdollistavat uusien tapahtumien järjestämisen ja luovat edellytyksiä olemassa olevien tapahtumien kehittämiselle
  • Kokonaisuus palvelee kulttuuritapahtumien olosuhteita ja tarjoaa nykyaikaisen infran myös kaupallisten tapahtumien järjestämiselle
  • Sekä jääurheilun, sisäpalloilulajien että jalkapallon kilpailu- ja harrastusolosuhteet paranevat merkittävästi.


Yhtiö toteuttamaan kokonaisuutta

Kokonaisuutta on valmisteltu vuodesta 2017 alkaen, ja se pohjautuu kaupunginvaltuuston joulukuussa 2018 hyväksymään yleissuunnitelmaan. Vuotta myöhemmin valtuusto sitoutui hybridiareenan käyttökustannuksiin ja jääurheilun olosuhteiden kehittämiseen osana kokonaisuutta. Elokuussa 2020 pidetyssä valtuustoseminaarissa tarkasteltiin alueen ja toimintojen tilannetta, hybridiareenan vaikuttavuusselvitystä, toteuttamismallia, omistusjärjestelyjä ja kustannuksia.

Kokonaisuutta valmistellut työryhmä esittää, että hybridiareenasta pyydetään elokuussa lausunnot sivistys- ja kaupunkirakennelautakunnilta, jonka jälkeen asia etenee kaupunginhallituksen ja –valtuuston käsittelyyn syyskuussa 2020.

Tavoitteena on toteuttaa kokonaisuus 2018 hyväksytyn yleissuunnitelman mukaisesti siten, että kaupunki perustaa yhtiön, joka vastaa Urheilu- ja tapahtumapuiston kehittämistyöstä käytännössä. Yhtiön tehtävänä on toteuttaa alueelle hybridiareena ja harjoitusjäähalli, sekä kehittää kokonaisuutta liikunta- ja tapahtuma-alueena.

Samanaikaisesti kaupunki käynnistää nykyisen keskuskentän alueen kaavoituksen asuntokäyttöön. Keskuskentän ideasuunnitelma toimii pohjana alueen asemakaavamuutokselle. Ideasuunnittelu toteutettiin vuoden 2019 loppupuolella, ja siihen osallistuivat naapuritonttien asukkaat, urheilupuiston kehittämistyöryhmä sekä kaupunkisuunnittelu.

Päivitetty 14.8.2020 | Lähetä palautetta | Tulosta