Olet tässä

Kokkola julkisti vuoden 2019 tilinpäätöksen

30.3.2020

Kokkolan tilinpäätös oli 2 493 117 euroa alijäämäinen. Suurimmat syyt heikkoon tulokseen olivat sote-menojen kiihtyvä kasvu (+5,7 %) sekä verotulotavoitteen alittuminen 3,6 milj. eurolla. Talousarvion tavoite oli 3,2 milj. euron ylijäämä.

Tilikauden alijäämä olisi ollut lähes 7,5 milj. euroa ilman Soiten maksamaa aiempien vuosien ylijäämien palautusta (4,998 milj. euroa).

Soiten säästöohjelman toteutus ei ole onnistunut eikä tarvittavia rakennemuutoksia ole saatu vietyä käytäntöön. Soiten oma budjetti Kokkolan osalta ylittyi viime vuonna 6,4 milj. eurolla. Kaupungin oma sote-budjetti ylittyi 10,1 milj. eurolla.

Kaupungin muun toiminnan talousarviot toteutuivat hyvin. Suurimmat paineet olivat palvelutarpeen kasvusta johtuen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstömenoissa.

Verotulot ja valtionosuudet

Kaupungin verotulot olivat viime vuonna 195,2 milj. euroa ja ne kasvoivat 3,8 %, vaikka talousarvio alittuikin. Kasvua oli erityisesti yhteisöveroissa ja tuloveroissa.

Verotulotavoitteen alittumiseen vaikuttivat valtakunnalliset tulorekisteriongelmat sekä verokorttiuudistus. Osa vuoden 2019 veroista siirtyi tilitettäväksi vuonna 2020.

Valtionosuuksia kertyi 89,0 milj. euroa. Ne kasvoivat 1,2 %. Kehitys oli ennakoitua parempi johtuen valtioneuvoston päätöksestä maksaa vuoden 2020 valtionosuuksia ennakkoon vuonna 2019.

Investoinnit

Kaupungin bruttoinvestoinnit vuonna 2019 olivat 21,7 milj. euroa. Suurimpia kohteita olivat kaupungintalon peruskorjaus, liikenneväylien rakentaminen, Suntin pohjapato, Kälviän virastotalo, jalkapallo-olosuhteet sekä päiväkodit ja koulut. Chydeniuksen koulun uudisrakennus valmistui, mutta se rahoitettiin kiinteistöleasingillä.

Rahoituslaskelma ja lainamäärä

Rahoituslaskelmassa toiminnan ja investointien nettorahavirta oli lähes 10 milj. euroa alijäämäinen. Tämä kertoo siitä, että vuosikatteella ei kyetty rahoittamaan investointeja kuin osittain.

Kaupunki joutui siis ottamaan lisää velkaa. Kaupungin lainamäärä nousi 222,9 milj. euroon eli 4 672 euroon/asukas. Kasvua oli noin 50 euroa/asukas.

Velkojen ja vuokravastuiden yhteismäärä oli 257,3 milj. euroa. Tässä luvussa näkyvät myös leasing- ja muut vuokravastuut.

Muut tuotot ja kulut

Osinko- ja takausprovisiotuottoja kertyi tavoitteen mukaisesti lähes 2,6 milj. euroa. Suurin osingonmaksaja oli Kokkolan Energia Oy.

Lainojen korkokulut edelleen pienenivät lainamäärän kasvusta huolimatta. Lainojen korkoja maksettiin 2,1 milj. euroa.

Omaisuuden myyntitulot olivat selvästi odotuksia paremmat. Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynnistä saatiin bruttotuloja lähes 8 milj. euroa.

Taseen kehitys

Kaupungin edellisten tilikausien ylijäämä taseessa supistui viime vuoden jälkeen noin 11,3 milj. euroon. Vuoden 2020 talouden aiemmat riskitekijät (mm. Soite) yhdistettynä koronaviruksen talousvaikutuksiin uhkaavat viedä taseen tältä osin alijäämäiseksi jo tänä vuonna. Tämä käynnistäisi Kokkolassa kuntalain mukaisen talouden tasapainotusvelvoitteen.

Konsernitulos

Konsernin tuloslaskelma oli 5,43 milj. euroa alijäämäinen. Alijäämän taustalla ovat kaupungin oma tulos sekä Kokkolan osuus Soite kuntayhtymän alijäämäisestä tuloksesta (-6,28 milj. euroa). Konsernin tase on edelleen melko vahva (aiempien vuosien ylijäämät yhteensä noin 99,5 milj. euroa).

Tulevaisuus

Viime vuoden heikko tulos ja erityisesti sote-menojen erittäin korkea kasvu vaarantavat kaupungin talouden tasapainon. Sote-menojen kasvu olisi tulevina vuosina vähintään puolitettava lähelle 2 prosenttia, jotta kaupungin rahoitus ja muu palvelutuotanto voidaan turvata.

Tämän ohella kaupungin on sopeuduttava yhteiskunnallisiin muutoksiin kuten väestömuutoksiin, ikä- ja palvelurakenteen muutoksiin, väestön keskittymiseen, veropohjan eriytymiseen, huoltosuhteen heikkenemiseen, työvoimapulaan sekä elinvoiman lisäämiseen.

Kaupungin tärkeiden kehityshankkeiden toteuttaminen taloudellisesti kestävällä tavalla on lähivuosien isoja päätöksiä (mm. Hybridi -areena, kouluhankkeet, liikennekeskus).

Koronaepidemian vaikutukset kuntatalouteen ovat aivan poikkeukselliset. Niiden lopullinen suuruus ja tilanteesta toipuminen ovat arvioitavissa vasta myöhemmin. Selviytyminen edellyttää myös kuntien osalta valtioneuvostolta miljardiluokan tukipäätöksiä.


Sivun alkuun

Päivitetty 27.3.2020 | Lähetä palautetta | Tulosta