Olet tässä

Ykspihlajan vaiettu historia

Kun luokkasota keväällä 1918 päättyi ja jälkiselvittelyt Kokkolan vankileirien osalta alkoivat, teloitettiin virallisten tietojen mukaan 46 vankia. Kaikkiaan vankeja oli noin 700–800. Epävirallisten tietojen mukaan teloitettuja olisi ollut jopa 90, joista nuorin oli 17-vuotias.

Tämän jälkeen alkoi Kokkolan ja Ykspihlajan työläisväestölle tulla kesän mittaan määräyksiä jatkokuulusteluihin Ouluun. Tähän joukkoon kuuluivat myös isäni ja kaksi setääni. Kevään teloitukset olivat vielä tuoreena muistissa (lähes 10 % vangituista). Tämän seurauksena alkoi joukkopako Ruotsiin. Pako tapahtui purjeveneillä öisin kovan tuulen aikaan. Matkat olivat erittäin vaarallisia.   

Setäni Johanneksen ollessa matkalla syyskuussa Ruotsiin, oli erittäin kova myrsky. Vene täyttyi keskellä Pohjalahtea vedellä ja veneessä olleista kaksi hukkui. Onneksi saksalainen rahtilaiva huomasi veneen ja sai pelastetuksi loput veneissä olleista, myös setäni. Laiva oli pelastanut hieman aikaisemmin myös toisen porukan, jotka tekivät bisnestä Ruotsista. He olivat myös Kokkolasta lähtöisin.  

Isäni lähti pakomatkalle lokakuussa 1918. Veneessä oli kaikkiaan seitsemän miestä (Onni Isoaho, Eemeli Isoaho, Pihlajamaa…). Tämän jälkeen veneen omistaja teki vielä kaksi matkaa, jonka jälkeen hän tulomatkalla katosi jäljettömiin. Hänen kohtalostaan ei ole tietoa.  

Menijöiden joukossa oli myös setäni Onni Aukusti, joka myöhemmin kolmekymmentäluvulla pääsi eduskuntaan. Ruotsiin menijöistä setäni Johannes avioitui ja kävi kerran Suomessa vuonna 1953. Isäni oli Ruotsissa neljä vuotta, jonka jälkeen hän palasi Suomeen. Eemeli Isoaho meni myöhemmin Neuvostoliittoon, jossa hän katosi. Setäni Onni Aukusti asui Ruotsissa monta vuotta ennen paluutaan Kokkolaan. 

Luultavasti suurin osa menijöistä palasi tilanteen rauhoituttua aikojen kuluessa Suomeen. Suurin osa pakenijoista oli muualla Suomessa syntyneitä ja työn perässä Kokkolaan tulleita, pääosin keskisuomalaisia nuorehkoja poikamiehiä. Kun tapahtumasta on kulunut lähes sata vuotta on heidän lukumääränsä ja henkilöllisyyttään vaikea selvittää. Lisäksi kaikki eivät selvinneet Ruotsiin asti. Tiedän vain yhden kokkolalaisen (Puumala), joka katosi matkalla Ruotsiin. Häneltä jäi paljon lapsia ja vaimo Kokkolaan, jossa asuu edelleen heidän jälkeläisiään.

Kirjoittanut Heimo Mäenpää

(julkaistu 10.10.2012)

 Nikolai Mäenpää Heimon isä_ muokattu.jpg 

Kuvassa Heimo Mäenpään isä Nikolai Mäenpää. Kuva K.H. Renlundin museo - Keskipohjanmaan maakuntamuseo.

Vuoden 1918 sotilaat.jpg 

Vuoden 1918 sodan sotilaita. Taustalla siintää rakenteilla oleva vesitorni. Kuva K.H. Renlundin museo - Keskipohjanmaan maakuntamuseo.

 

Sivun alkuun

Päivitetty 9.10.2012 | Lähetä palautetta | Tulosta