Olet tässä

Köyhäinhoitoa ja huoltotyötä

Uuden kunnallislain voimaantuloon saakka köyhäinhoito kaupungeissa oli pääosin yksityisluontoista ja vapaaehtoista. Tapana oli, että säätyläiset huolehtivat avuntarpeessa olevista, elleivät heidän omaisensa siihen kyenneet. Kaupunki puuttui köyhäinhoitoon valitsemalla jokaiseen kaupunginosaan niin sanotun katsastusmiehen, jonka tehtävänä oli tarkkailla avuntarpeessa olevia. Katsastusmiehet yhdessä kaupungin pormestarin, lääkärin ja seurakunnan kirkkoherran kanssa muodostivat vaivaishoitojohtokunnan. Sen suunnitelmat köyhäintalon rakentamiseksi eivät toteutuneet.

Ratkaiseva parannus köyhäinhoito-ongelmaan saatiin uuden kunnallislain mukaan valitun valtuuston ostaessa vuonna 1888 Nygårdin tilan Kokkolan köyhäintaloksi. Aiemmin kruununvouti Holmin puustellina olleeseen taloon saatiin kolmekymmentä hoitopaikkaa. Ongelmat eivät kuitenkaan heti loppuneet, sillä ensimmäiseksi johtajaksi valittu entinen vanginvartija käyttäytyi hoidokkejaan kohtaan raa'asti, mikä aiheutti runsaasti valituksia. Pitkällisten riitojen jälkeen valittiin uusi, tehtäväänsä paremmin soveltuva johtaja.

degamlas.jpg

Kaupungin ensimmäisenä köyhäintalona toimi Nygårdin tilan päärakennus. Rakennuksessa toimi sittemmin De Gamlas Hem, jonka vihkiäisiä kuvassa vietetään.

Holmin puustellista kaupungin köyhäintalon asukkaat siirrettiin 1900-luvun alussa Isojärven maatilalle Kvikantin tien varteen. Sinne rakennettiin uusi kunnalliskoti - tuolloin ei enää puhuttu köyhäintalosta. 1970-luvulla vanhukset siirrettiin Isoltajärveltä Honkaharjun vastavalmistuneeseen vanhainkotiin.

Kaupungin ensimmäinen köyhäintalo, Holmin puustelli, myytiin ruotsinkieliselle De Gamlas Hem-yhdistykselle, jonka ylläpitämä Emilie-hemmet toimi vuosikymmenet puustellin tiloissa suuren puiston keskellä Hakalahdessa. Tontille on nyttemmin rakennettu uusi nykyaikainen vanhustentalo, joka edelleen tunnetaan Emilie-kotina.

Sivun alkuun

Päivitetty 23.2.2016 | Lähetä palautetta | Tulosta