Olet tässä

Libeckin sairaala

Gustav Libeck syntyi Kruunupyyssä vuonna 1776. Hänen merikapteeni isänsä kuoli pojan ollessa aivan pieni, ja äiti solmi uuden avioliiton apteekkari Peter Wennerstenin kanssa, joka oli Kokkolan ensimmäinen apteekkari. Näin Gustav Libeck muutti Kokkolaan ja varttui Isonkadun varrella nykyisen Maximin talon kohdalla sijainneessa apteekin talossa. Tänä päivän tuo apteekki tunnetaan Kanta-apteekkina, ja se on toiminut yli 200 vuoden ajan.

Kotiapteekissaan Gustav-poika pääsi tutustumaan isäpuolensa ammattiin ja samalla talon mielenkiintoisimpaan osaan, laboratoriumiin. Sen lattia oli harmaakivipaasista, ja huoneessa oli yhteensä yhdeksän uunia rautaluukkuineen ja muuripatoineen. Siellä keitettiin ja tislattiin lääkkeet, siellä tuoksuivat yrtit ja poreilivat keitokset. Sieltä kasvava nuorukainen sai kiinnostuksen kipinän isäpuolensa ammattiin. Apteekkarin tutkinto vaati opiskelua Tukholmassa ja harjoittelua käytännön apteekkityössä. Harjoittelupaikkana Tukholmassa Gustavilla oli arvostettu Korppi-apteekki, joka toimii hoviapteekkina vielä nykyään.

Aikanaan Gustav Libeck osti isäpuolensa apteekin, avioitui ja sai viisi lasta, jotka kaikki kuolivat ennen häntä. Kun apteekkari Libeck kuoli vuonna 1848, hän testamentissaan viimeisenä tahtonaan ilmoitti, että hänen suuresta omaisuudestaan oli muodostettava rahasto, jonka korkovaroilla ylläpidettäisiin köyhien sairaalaa. Sitä varten hän lahjoitti omistamansa Raatihuonetta vastapäätä sijaitsevan kaksikerroksisen kivitalon. Sairaalassa tuli olla viisitoista potilaspaikkaa varattomien ja "kainojen köyhien" eli köyhien säätyläisten käytettäväksi siten, että he saisivat täyden ylöspidon, lääkkeet ja lääkärinhoidon "kunnes parantuisivat tai kuolisivat pois".

Tämä köyhien sairaala, lasareetti, avattiin vuonna 1852. Se sijaitsi raatihuoneen torin laidalla kaksikerroksisessa talossa, joka on edelleen olemassa. Talon yläkerrassa oli kaksi suurta ja yksi pienempi potilashuone sekä leikkaussali. Sairaalan lääkäreinä toimivat kaupungin lääkärit. Vähitellen lasareettiin alettiin ottaa myös maksavia potilaita. 1880-luvulla sen nimi muutettiin Libeckin sairaalaksi. Uusi nimi merkittiin kullanvärisin kirjaimin sen julkisivuun. Ihmeellistä kyllä, talon alakertaa ei koskaan otettu sairaalan käyttöön, vaan se vuokrattiin liikehuoneistoiksi. 1930-luvun pulavuosina kaupunki myi sairaalakiinteistön Helsingin Osake-Pankille, ja sairaala siirrettiin Hakalahden puolelle alun perin kansakouluksi rakennettuun taloon.

Sivun alkuun

Päivitetty 23.2.2016 | Lähetä palautetta | Tulosta