Olet tässä

Lukuseura ja Kansankirjasto

Valistusajan aatteiden seurauksena alettiin Euroopassa ja Amerikassa perustaa lukuseuroja, jotka hankkivat kirjoja jäsentensä yhteiseen käyttöön. 1700-luvun lopulla lukuseuroja perustettiin jo Suomeenkin, ensimmäinen Turkuun. Nämä kirjastot toimivat siten, että seuran jäsenet maksoivat vuosittaisen jäsenmaksun. Tällä rahalla ostettiin kirjoja yhteiseen käyttöön.

Seuran jäsenet saivat lukea niitä ilmaiseksi, mutta myös ulkopuoliset saivat niitä lainata, jos antoivat pantiksi kirjan arvoa vastaavan rahasumman, minkä lainaaja sai takaisin palauttaessaan kirjan.

Kesäkuun 28. päivänä 1800 kokoontui 23 paikallista merkkihenkilöä perustamaan tämän kaltaista lukuseuraa Kokkolaan. He allekirjoittivat Läsesällskapet i Gamlakarleby -nimisen yhdistyksen perustamiskirjan. Ensimmäisinä allekirjoittajina olivat rovasti Anders Chydenius ja muun muassa Anders Roos, Joachim Donner, Nils Rahm, Jan Riska, pormestari Anders Söderlund, kaupunginlääkäri Johan Gottsman ja apteekkari Gustaf Libeck. Kokkolaan perustettu kirjasto oli järjestyksessä kolmas Suomessa.

lukuseur.jpg

Lukuseuran kirjasto on säilynyt lähes täydellisenä nykypäivään asti, vaikka kirjat mm. "katosivat" jo kertaalleen. Tämä tapahtui 1830-luvulla, jolloin kirjasto äkkiä lakkautettiin sensuuriviranomaisten vierailun alla. Kokkolan kaupunginkirjasto/kuva Keijo Jokinen.

Lukuseura tilasi kirjansa aluksi Tukholmasta, mutta myöhemmin siirryttiin Turun kirjakaupan asiakkaaksi. Kirjat sidottiin kansiin vasta Kokkolassa. Ne olivat kaikki ruotsinkielisiä, ja suurin osa niistä käsitteli maantiedettä, historiaa, filosofiaa, uskontoa ja taloustiedettä. Jonkin verran oli myös kaunokirjallisuutta ja runoteoksia. Nuo kauniit vasikannahkakansiin sidotut, kullanvärisin ornamentein koristellut kirjat kertovat kunnioituksesta kirjaa kohtaan, jota tunnettiin tuona aikana. Kaiken kaikkiaan lukuseuralle kirjoja kertyi toistatuhatta kappaletta. Kirjasto on lajissaan ainoa, joka on säilynyt lähes täydellisenä meidän päiviimme saakka. Se on tallennettu nykyiseen kaupunginkirjastoon.

Yleinen kirjastotoiminta, jota nykyinen kaupunginkirjasto edustaa, käynnistyi tammikuussa vuonna 1876. Silloin paikallinen Kansanvalistusseuran osasto avasi lainakirjaston, joka aluksi oli auki vain sunnuntai iltapäivisin. Toimipaikkana oli pedagogiotalon vieressä sijaitseva rehtorin asunto - nykyinen Renlundin museon näyttelyhalli. Näissä tiloissa kirjasto toimi lähes sata vuotta. Kirjan lainaaminen maksoi 5 penniä ja laina-aika oli kaksi viikkoa. Kirjasto sai varoja Kansanvalistusseuran osaston jäsenmaksuista, mutta myöhemmin myös paloviinaverosta. Tarjolla oli aluksi vain ruotsinkielisiä kirjoja, mutta vähitellen saatiin lainattavaksi myös suomenkielistä kirjallisuutta. Yleinen kirjasto hankki lainattavaksi pääosin kaunokirjallisia teoksia.

vanhkirj.jpg

Kirjaston tilat vanhassa pedagogion rehtorin asunnossa kävivät ahtaiksi ennen siirtymistä Isokadun alkupäähän vuonna 1977. Kuva vuodelta 1953. Kokkolan kaupunginkirjasto.

Myös kansankirjaston perustajina olivat monet nimekkäät kokkolalaiset: muun muassa laivanvarustajat Carl Donner, Gustaf Forsen, Carl Sneckendahl. Toiminnan varsinainen alullepanija ja vetäjänä oli kuitenkin Gamlakarleby Elementarskolan lehtori Anselm Ebeling. Paikallinen kansanvalistusseuran osasto tarjosi kirjastoaan kaupungille, joka ottikin sen hoitoonsa vuonna 1898.

Sivun alkuun

Päivitetty 23.2.2016 | Lähetä palautetta | Tulosta