Olet tässä

Orastavaa teollisuutta

SAHATOIMINTA

Ensimmäinen kokkolalaisten omistama sahalaitos perustettiin jo vuonna 1782 Perhojoen Lahnakoskelle. Sen omistajia olivat silloiset suurkauppiaat Henrik ja Johan Rahm sekä Anders Roos. Myöhemmin Roosit ja Kyntzellit perustivat toisen sahan Lestijokisuulle, nykyiseen Himangan kuntaan. Näiden molempien voimanlähteenä oli vesi, eikä niitä voitu käyttää kuin keväisin ja syksyisin tulvan ja korkean veden aikana. Sahat olivat kaksiraamisia, jolloin niillä tehokkaasti voitiin sahata lautoja ja lankkuja. Raaka-aine sahoille uitettiin jokireittejä pitkin

lahnako2.jpg

Lahnakosken saha vuonna 1903. Vi Neristassbor rf.

Vaikka työvoiman määrästä ei ole käytettävissä tarkkoja tietoja, voidaan puutavaran kysynnän perusteella päätellä näiden laitosten kehittyneen huomattaviksi työnantajiksi 1800-luvulla. Tuotannon laajentumisesta kertoo sekin, että kokkolalaiset sahanomistajat hankkivat osuuksia jopa Ruotsin Norrlannissa sijainneisiin sahalaitoksiin.

Sahateollisuuden kehitystä jarrutti Suomessa aina vuoteen 1857 saakka voimassa pidetty asetus höyrysahojen kieltämisestä. Pelättiin näet metsien loppuvan liian tehokkaan konesahauksen vuoksi. Vasta asetuksen kumoamisen jälkeen oli mahdollista hankkia höyrykoneita myös täkäläisiin sahalaitoksiin. Himangan Rauman sahalle ostettiin höyrykone jo 1860-luvulla. Uusi tekniikka mahdollisti sahan perustamisen myös Ykspihlajaan.

isokatu.jpg

Oikealla olevassa rakennuksessa Iso- ja Tehtaankadun risteyksessä toimi Kokkolan ensimmäinen ja pitkäikäisin tupakkatehdas. Vi Neristassbor rf.

TUPAKANVALMISTUS

Tupakka on toki lämpimien maiden kasvi, mutta pitkän harjoittelun jälkeen kokkolaisten onnistui kasvattaa jonkinlaista tupakkaa, ja niin rohkaistuttiin vuonna 1763 perustamaan ikioma tupakkapaja kaupunkiin. Se sijaitsi Tehtaankadun ja Isonkadun kulmassa. Tehtaankatu onkin saanut nimensä tästä ensimmäisestä "tupakkatehtaasta". Työläisiä laitoksessa oli mestarin ohella parhaimmillaan toistakymmentä. Pajan omistivat useat täkäläiset kauppiaat, ja se jatkoi toimintaa jokseenkin 100 vuotta.

etikett2.jpgMuitakin vastaavia yrityksiä syntyi, joista parhaiten onnistuivat 1870-luvulla Finnilän veljekset. He rakensivat tupakkatehtaansa aluksi Hakalahteen Hakalaxin vanhan voudinkartanon viereen, mutta siirsivät myöhemmin sen uusiin tiloihin kaupungin keskustaan. Tuossa vaiheessa tupakanvalmistus oli saanut tehdasmaiset mittasuhteet, sillä työntekijöitä oli puolisen sataa. Tehtaan tuotteet, kuten piipputupakat Kosacke , Proberaren ja Tuppen, olivat suosittuja koko maassa. Tämän ohella kaupunkiin perustettiin tulitikkutehdas, joka toimi tullituvassa Suntin rannalla. Sen toiminta jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi.

NAHANJALOSTUSTA JA METALLITEOLLISUUTTA

1800-luvun alussa kaupungissa oli vain kaksi nahkurimestaria. He olivat ammattitaitoisempia kuin ympäröivällä maaseudulla toimivat talonpoikaisparkkarit, joten he saattoivat valmistaa useammanlaisia, hienompiakin nahkalaatuja suutarien ja muiden käsityöläisten käyttöön. Nahkavalmisteiden kysyntä lisääntyi väkiluvun kasvun ja vaurastumisen myötä, ja niinpä Kokkolassa vuosisadan loppupuolella oli jo neljä nahkurimestaria. Varsinainen teollinen nahanjalostus alkoi täällä kuitenkin vasta vuosisadanvaihteessa.

friis.jpg

Friisin konepaja Ykspihlajassa vuonna 1910. Vi Neristassbor rf.

Vuonna 1895 tuli kaupunkiimme metallialan yritys, joka jo selvästi edusti tulevaa teollisuuden aikakautta. Veljekset Tuomas ja Juhani Friis siirsivät silloin pääkonttorinsa ja teollisuuslaitoksensa Ykspihlajaan syrjäiseltä Kalajoelta, jossa he olivat aloittaneet messingin ja pronssin valun sekä konepajatyöt. Paitsi, että he valoivat Ykspihlajassa messinkisiä kirkonkruunuja ja suuria kynttelikköjä sekä pronssisia kirkonkelloja, heidän konepajansa valmisti jämerää tavaraa: höyrykoneita, hammasrattaita, äkeitä, vesipumppuja, sahanraameja sekä tavaravaunuja rautateille. Tunnetuimpia heidän tuotteistaan lienevät olleet rautaiset uunin- ja hellanluukut, joissa komeili puolikaaren muotoon valettu firman nimi: "Weljekset Friis".

koysiteh.jpg

Veljekset Friisin köysitehdas vuonna 1910. Vi Neristassbor rf.

Friisin veljekset olivat yritteliästä väkeä. Tänne saavuttuaan he rakensivat köysitehtaan Ykspihlajantien - nykyisen Tehtaankadun - varteen. He olivat rakennuttamassa Kokkolinnaa rautatieaseman edustalle Isonkadun varteen. Sinne he sijoittivat myymälänsä ja avasivat kaupungin ensimmäisen kahvilan, jonka nimi oli Joutohetki. Kahvilakulttuuri oli kuitenkin vielä täällä uutta, ja Joutohetki joutui sulkemaan ovensa kävijöiden puutteessa. Unohtaa ei sovi, että Friisin veljekset olivat innolla mukana tuolloin vielä hyvin ruotsinkielisen kaupungin pienen suomenkielisen väestön sivistysharrastuksissa. Myöhemmin Friisit muuttivatkin sukunimensä Pohjanpaloksi. Parhaimmillaan "Weljekset Friis" työllisti lähes 300 henkeä.

Sivun alkuun

Päivitetty 23.2.2016 | Lähetä palautetta | Tulosta