Olet tässä

Ruotsinkielinen opetus

Pedagogiosta ala-alkeiskouluun

Vuonna 1843 uuden koulujärjestyksen mukaan kirkko joutui luopumaan yksinoikeudesta kansan opetukseen. Siinä yhteydessä Kokkolankin pedagogion tilalle perustettiin ala-alkeiskoulu. Se jatkoi toimintaansa vielä pitkään vanhassa pedagogiotalossa kirkon vieressä.

Vaikka koulujärjestys vaihtui, opetusmenetelmät säilyivät ennallaan. Niistä antaa elävän kuvauksen kokkolalainen rehtori J. F. Sandelin kirjoittamassaan historiateoksessa: "Ulkoluku kukoisti ja rangaistukset olivat yhtä ankaria kuin ennenkin: käsille lyöntiä, tukkapöllyä ja muita ruumiinrangaistuksia harrastettiin monta kertaa jokaisella tunnilla ... Suurimpien hairahduksien jälkeen löysivät oppilaat itsensä opettajainhuoneesta, jossa selkäsaunat annettiin..."

Korkeampaa opetusta

Todellinen tapaus kaupungin historiassa oli, ala-alkeiskoulua korkeamman oppilaitoksen, yläalkeiskoulun saaminen kaupunkiin vuonna 1861. Tämän tasoista oppikoulua ei Kokkolassa ollut koskaan aiemmin ollut. Luonnollisesti tässäkin koulussa oppilaaksi kelpuutettiin vain pojat ja opetuskielenä oli ruotsi. Tilat koululle vuokrattiin Roosin kauppakartanon yläkerrasta. Ennen pitkää oman koulutalon hankkiminen yläalkeiskoululle kävi ajankohtaiseksi. Vuonna 1866 valmistui arkkitehti L.I. Lindqvistin piirustusten mukaan rakennettu upea koulukiinteistö Isonkadun ja Tehtaankadun kulmaukseen. Merkittävimpiä uudistuksia koulun historiassa olivat tyttöjen hyväksyminen koulun oppilaaksi vuodesta 1899 lähtien sekä sen muuttuminen yliopistoon johtavaksi oppikouluksi vuonna 1903. Myöhemmin tuo koulurakennus tunnettiin ruotsalaisena lyseona. Monet vaiheet kokenut kiinteistö tuhoutui tulipalossa keväällä 1990.

samlyce.jpg

Yläalkeiskoulu n. 1895. Vi Neristassbor rf.

Ensimmäisen tytöille tarkoitetun oppilaitoksen - Fruntimmerskolanin - perusti kauppaneuvos Anders Kyntzellin tytär Augusta Olivia Kyntzell. Laivanvarustajan tyttärenä Augusta Olivia oli laajalti matkustellut. Hän oli opiskellut Suomen Taideakatemian Piirustuskoulussa Helsingissä ja jatkanut myöhemmin opiskelua Tukholmassa. Hän ehti toimia muutaman vuoden Vaasassa avatun valtion tyttökoulun johtajattarena ennen palaamistaan kotikaupunkiinsa Kokkolaan. Tänne hän perusti yksityisen tyttökoulun vuonna 1859. Se sijaitsi Boehmin talon yläkerrassa nykyisen osuuspankin paikalla. Ainevalikoimaltaan koulu oli lajissaan varsin monipuolinen: Opetusohjelmaan kuuluivat muun muassa uskonto, reaaliaineet, aritmetiikka sekä ruotsin, saksan, ranskan ja suomen kieli. Koulussa opettivat johtajattaren lisäksi myös monet poikakoulun miesopettajat. Olivia Kyntzellin koulu jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1899 asti, jolloin ruotsinkielinen yläalkeiskoulu alkoi ottaa oppilaikseen myös tyttöjä.

Kansakoulu syntyy

Ajatus kansan opettamisesta oli virinnyt Suomessa monella taholla jo paljon ennen varsinaisen kansakoulun syntyä. Kokkolassa esimerkkinä yksityisestä kansanopetusharrastuksesta oli Blomin sisarusten koulu, joka toimi Härnösandinkadulla pienessä punaisessa merimiestalossa, joka nykyään osittain jalkakäytävälle jääneenä uhmaa aikaa. Tuo pikkukoulu oli ruotsinkielinen. Sen perustajat, Blomin sisarukset, olivat työskennelleet palvelustyttöinä Tukholmassa hyvissä perheissä ja oppineet siellä sekä hyviä tapoja, käytännön taitoja että tiedon alkeita. Tänne perustamassaan koulussa he opettivat lukutaitoa, laskemisen ja kirjoittamisen alkeita, mutta myös uskontoa ja maantietoa. Kerrotaan koulun istumajärjestyksen muotoutuneen niin, että huonosti läksynsä osanneet pantiin istumaan lattialle, mutta oppimisen edistymisen myötä oppilaalla oli mahdollisuus istua korkeammalla.

mantykan.jpg

Kuva vesitornista pohjoiseen vuonna 1924. Oikealla vuonna 1908 valmistunut ruotsalainen kansakoulu, nykyinen Pohjoismainen taidekoulu. Kolumäki eli Mäntykangas koki juuri näinä vuosina perusteellisen muutoksen. Vasemmalla etualalla olevalle tyhjälle tontille valmistui 1926 suojeluskuntatalo, Vartiolinna, ja vasemmanpuoleisten talojen taakse rakennettiin 1927-29 suomalainen kansakoulu, nykyinen Mäntykankaan ala-aste. Mäellä olleiden perunapeltojen kiviaidat on hajotettu ja kivet käytetty mm. kuvan keskellä olevan Galgpottenin täyttämiseen.

Suomen senaatti hyväksyi vuonna 1866 asetuksen kansakoulun perustamisesta. Asetuksen mukaan kansanopetuksen tuli koskea sekä tyttöjä että poikia. Alkuvaikeuksien jälkeen ruotsinkielinen kansakoulutoiminta käynnistyi täällä vuonna 1874. Koululuokat toimivat aluksi toisistaan erillään aina vuoteen 1908, jolloin ala- ja yläluokat pääsivät muuttamaan omaan kiinteistöön Pormestarinkadun varrelle rakennettuun kauniiseen jugend-tyyliseen koulutaloon. Talon ovat suunnitelleet kuuluisat arkkitehtiveljekset Verner ja Ivar Thome. Koulu tunnetaan nykyisin Renlundin kouluna, ja tällä hetkellä sen suojissa toimii Pohjoismainen Taidekoulu.

Sivun alkuun

Päivitetty 23.2.2016 | Lähetä palautetta | Tulosta