Olet tässä

Lotta Svärd ja Wilhelm von Schwerin

Monet niistä henkilöistä, joista Johan Ludvig Runeberg on kertonut Vänrikki Stoolin tarinoissa, ovat aikoinaan olleet tuttuja hahmoja Kokkolassa. He ovat asuneet kokkolalaiskodeissa, aterioineet asukkaiden kanssa, kenties jopa ystävystyneet. Täällä olivat esimerkiksi kenraali Adlercreutz, ylipäällikkö Klingspor, eversti von Fieandt, kenraali von Döbeln mustine otsanauhoineen sekä mustapartainen venäläisupseeri Kulnev, joka Halkokarin edustalla kävi laskemassa kokkolalaisten purjelaivat ja kanuunat.

Nainen sodassa

Kokkolassa on perimätietona kerrottu, että Runebergin Lotta Svärdin esikuvana on ollut kokkolaissyntyinen Brita Johanna Granlund. Tämän tiedon on viimeaikainen tutkimus vahvistanut. Brita Granlund oli syntynyt vuonna 1782 ja avioitunut ajuri Abraham Ahlbäckin kanssa vuonna 1802. Suomen sodan puhjettua Brita miehineen seurasi armeijaa toimien kanttiininpitäjänä. Hän myi sotilaille ruokatavaraa, juomaa ja tupakkaa, mitä milloinkin sai hankittua. Brita Johannan kerrotaan olleen kaunis, iloinen ja määrätietoinen nainen, jolta kaupanteko sujui luontevasti.

Toisin kuin Runeberg runossaan esittää, selvisi Brita Johannan aviomies sodasta hengissä. Rauhan tultua perhe muutti aluksi Pyhäjoelle ja sieltä takaisin Kokkolaan vuonna 1822. Heillä oli kahdeksan lasta, joista tosin neljä kuoli pienenä. Abraham Ahlbäck kuoli Kokkolassa 50 vuoden ikäisenä.

lottasv2.jpg

Pormestarin- ja Länsikirkkokadun kulmauksessa on talo, jossa tiettävästi on asunut Runebergin Lotta Svärd -runon malli, Brita Johanna Ahlbäck.

Brita ehti solmia vielä toisenkin avioliiton kokkolalaisen satulamaakarin Anders Gustaf Sundbäckin kanssa. Heidän tiedetään asuneen talossa, joka on edelleen olemassa Läntisen Kirkkokadun ja Pormestarinkadun kulmassa. Kun Anders Gustaf kuoli, Brita muutti poikansa luokse Pietarsaareen, jossa hän vietti vanhuutensa päivät kuolemaansa saakka.

Nuori sankari

Syyskuun puolivälissä vuonna 1808 saapui Kokkolaan Oravaisten taistelussa lyöty perääntyvä Suomen armeija. Kärryissä makaavien haavoittuneiden joukossa oli nuori tukholmalainen aatelispoika, josta Runeberg runossaan oli kertonut seuraavaa:

"Ja jos tuoll' edes ääressä tykkien uros vanha ois, tulen, ruudin tuttava turkanen, johon luottaa vois, mut' ei, viisitoistias poika nyt siin on hento ja hieno, on kreivi Schwerin"

apupap2.jpg

Kaarlelan vanha kappalaisen pappila, jossa Wilhelm von Schwerin makasi haavoittuneena yhden yön Oravaisten taistelun jälkeen. Kuva Tapio Väinölä.

Haavoittuneet majoitettiin Kaarlelan pappilan pieneen punaiseen sivurakennukseen. Syyskuun 17. päivänä nuoren Wilhelm von Schwerinin tiedetään kirjoittaneen kotiinsa Tukholmaan pitkän kirjeen, jossa hän mainitsi jaksavansa "jokseenkin hyvin". On todennäköistä, että hän kirjoitti kirjeen Kaarlelan pappilassa olleessaan. Matka pohjoiseen jatkui pian. Makaaminen avoimissa hevoskärryissä syyssateen vihmoessa saattuetta aiheutti nuorukaiselle keuhkokuumeen, ja nuoren sankarin elämä päättyi verensyöksyyn Kalajoella Matturaisen talossa syyskuun 27. päivänä 1808. Wilhelm von Schwerin on haudattu Kalajoen kirkkomaalle.

Sivun alkuun

Päivitetty 2016-03-22 12:21:52.098 | Lähetä palautetta tästä sivusta | Tulosta