Olet tässä

Kansankirjasto 1876-1898

Kansanvalistusseura perustettiin Jyväskylässä vuonna 1874. Nimensä mukaisesti seuran tarkoitus oli kansanvalistuksen edistäminen mm. kansantajuista kirjallisuutta julkaisemalla ja levittämällä sekä perustamalla kansankirjastoja ja lukutupia. Wasabladetissa 22.1.1876 on vanhin tieto Kokkolan kirjaston luku-salin avaamisesta 10.10.1875 Kokkolan alakansakoulun salissa (ns. kivikoulussa), jota pidettiin avoinna sunnuntaisin iltapäivällä neljä tuntia. Lukusalin hoitajana toimi alakoulun opettaja Maria Wiklund. Sinne oli tilattu seuraavat lehdet: Hemvännen, Land och folk, Läsning för folket, Ur folkens häfder, Stadsmissionären, Wasabladet, Österbotten, Barnvännen, Folkvännen, Suomen Kuwalehti ja Kyläkirjasto.

Wasabladet totesi lisäksi, että samoissa tiloissa on avattu myös kansankirjasto 2.1. mainittuna vuonna. Kirjastonhoitajana toimi neiti Maria Wichman. Kirjan lainaaminen kahdeksi viikoksi maksoi 5 penniä; määräajan ylittämisestä perittiin sakkoa 10 penniä viikolta. Vanhimmat pöytäkirjat vuosilta 1885-1898 osoittavat, että kirjaston ylläpidosta vastasi Kansanvalistusseuran Kokkolan osasto. Vuoteen 1898 mennessä sen puheenjohtajina toimivat tri E.F. Staudinger, lääket.lis. F.E. Hellström, kirjakauppias John Björkman, fil.maist. J.F. Sandelin ja kansakoulunopettaja Alex. Sandkulla. Vuodelta 1885 säilyneen pöytäkirjamerkinnän mukaan osastossa oli 52 jäsentä, joiden joukossa tunnetut kaupungin suvut olivat edustettuina: Björkman, Donner, Ebeling, Forsén, Finnilä, Björklund, Hellström, Nyström, Lithén, Lassander, Staudinger, Wallin ja Wiklund.

Aivan yksityisen innostuksen varassa ei kuitenkaan toimittu. Maan kaupungeissa oli aivan yleistä, että erilaisia kulttuuripyrintöjä tuettiin anniskeluyhtiön voittovaroilla. Niistä myös Kokkolan kansankirjasto pääsi osalliseksi.

Ensimmäiselle palkatulle kirjastonhoitajalle Lina Lundströmille saatettiin maksaa 75 markan korvaus vuodelta 1885, jopa nostaa korvaus seuraavana vuonna 100 markkaan. Palkattomalle apulaiselle Maria Wiklundille myönnettiin vuosien työstä 75 markan huomionosoitus v. 1887. Koko kansankirjaston toiminnan taloudellinen perusta käy ilmi seuraavasta vuoden 1892 tulo- ja menoarviosta:

Tulot:
Saldo vuodelta 1891 mk 81,34
Jäsenmaksut mk 50,00
Anniskeluyhtiön voittovaroista mk 300,00
Yhteensä: 431,34


Menot:
Sanomalehtien tilaamiseen mk 105,23
Kirjojen hankintaan mk 168,98
Sidontaan mk 78,40
Kansanvalistusseuralle mk 6,00
Palovakuutus mk 8,33
Postimaksuihin mk 1,20
Saldo mk 63,00
Yhteensä: mk 431,34


Vanhin tieto lainojen määrästä on Norra Postenin numerossa 6 vuodelta 1888. Sen mukaan vuonna 1887 lainattiin 2536 ruotsinkielistä ja 329 suomenkielistä kirjaa. Edellisvuonna 1886 lainamäärät olivat hieman suuremmat 2641 ruotsinkielistä ja 537 suomenkielistä kirjaa.

Annie Hongellilta on säilynyt kuvaus viime vuosisadan lopun kirjastotyöstä:

"Kirjastolla oli hallussaan 1880-luvun puolestavälistä pihanpuoleinen huone alemman kansakoulun talosta. Varhaisesta lapsuudestani muistan tämän huoneen lainaussalina. Seinänvierillä oli huolellisesti lukittuja keltaisia kirjakaappeja. Ovet löivät kalisten yhteen, kun kaapit lainauspäivänä avattiin. Kapea tiski erotti lainaajat kaapeista ja lainauspöydästä, jonka äärellä kaksi iäkkäänpuoleista harmaatukkaista naista hoiti lainausta. Kirjat olivat kaapeissa useimmiten kahdessa rivissä, toinen toisen takana ja jokaisessa kirjassa oli numerolappu selässä. Painetusta luettelosta huusi lainaaja äänekkäästi sen kirjan numeron, jonka hän halusi lainata. Minäkin olen seissyt sen tiskin ääressä odottelemassa jännittyneenä, sattuvatko Topeliuksen sadut tai joku punaselkäinen tyttökirja olemaan kotona. Sitten kirjastonhoitaja kirjoitti lainaajan nimen, kirjan numeron ja eräpäivän mustaan kirjaan, josta laina ylipyyhittiin sitten kun kirja palautettiin."

Sivun alkuun

Päivitetty 3.6.2016 | Lähetä palautetta | Tulosta