Olet tässä

Maakuntakirjasto

Kuntaliitoksesta maakuntakirjastoon 1977-1995

Varsinaisen kehittämisimpulssin aikaansai huolella valmisteltu kuntaliitos vuonna 1977, jonka myötä Kokkolan kirjastoverkko kasvoi jo 1860 kirjastotoimintansa aloittaneen Kaarlelan kunnan kirjastopisteillä: Kirkonmäki, Halkokari, Palo, Villa, Rödsö, Sokoja ja Vittsar olivat nyt Kokkolan sivukirjastoja. Näihin kuului myös entisen itsenäisen Öjan kunnan kirjasto.

Kirjaston henkilökunta kaksinkertaistui. Uusia virkoja saatiin viisi: apulaiskirjastonjohtaja, sivukirjastonhoitaja, vahtimestari, kirjastoapulainen ja järjestelyapulainen.

Uudet 1.880 m2:n vuokratilat Isokadun varrella entisessä painotalossa tarjosivat oivat puitteet toiminnan laajentumiselle ja kirjaston kehittymiselle. Niihin muutettiin keväällä 1977 ja vihkiäisiä vietettiin Kokkola-päivänä syyskuussa. Uusi tekniikka tuli mukaan osaksi palvelua. Kameralainaus aloitettiin 1980 ja atk-projekti käynnistyi 1984, johtaen lainauksen aloittamiseen vuonna 1989. Samana vuonna alkoi vapaakuntakokeilu. Käynnistyi kulttuuri- ja kirjasto-lautakunnan aika, joka vuonna 1993 muuttui kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnaksi. Uudet aineistomuodot astuivat kuvaan: videoille avattiin ovet 1988. Otettiin käyttöön tiedonhaussa tietokannat.

Kirjastoauton käyttöönotto vuonna 1982 ja taistelu pienten sivupisteiden lopetuksista leimasi tulevia vuosia. Halkokarin, Rödsön, Sokojan ja Vittsarin sivukirjastot muutettiin vuoden 1980 alusta lainausasemiksi, koska lääninhallitus ei ollut hyväksynyt niiden tiloja kirjastohuoneistoiksi. Koulujen tilantarpeen ja vähäisen käytön takia em. lainausasemat lakkautettiin vuosina 1983-1985 ja suurin osa niiden kokoelmista lahjoitettiin kouluille. Kirkonmäen sivukirjasto lakkautettiin vuoden 1981 lopussa ja kirjastoauto aloitti toimintansa 1.3.1982. Kirkonmäen kirjaston aineisto muodosti perustan kirjastoauton kokoelmille.

Pääkirjasto on toiminut Isokatu 2:ssa 19 vuoden ajan. Talo rakennettiin 1963 Keski-Pohjanmaan kirjapainolle lehtitaloksi ja se muutettiin kirjaston vuokratilaksi vuonna 1977.

Kirjaston kiinteiden palvelupisteiden määrä supistui kolmestatoista kahdeksaan, mutta vastapainoksi kirjastoauton pysähdyspaikkoja ja lainauspisteitä saatiin 75.

Vuoden 1986 tilastot osoittavat toiminnan lisääntyneen rajusti:

VuosiKirjastoja  Niteitä
 LainojaLainaajia
1986   8
  251 562
 653 163  13 729


Pääkirjaston osuus lainauksesta oli n. 50%, kasvaen vuoteen 1994 mennessä 67%:iin.

Vuosikymmenen vaihteen lamavuodet kasvattivat tilastoja edelleen 7-8%, mutta samaan aikaan määrärahoja leikattiin 13%, aineiston osalta peräti 25%. Henkilöstön määrä vakiintui: 10 kirjastonhoitajaa, 5 osa-aikaista ja 13 kokopäiväistä kirjastovirkailijaa sekä 4 muuta tointa. Välttämättömänä lisäapuna on ollut työllisyysvaroin palkattua henkilökuntaa.

Viimeiset Kaarlelan kunnan sivupisteet Palo ja Villa lopetettiin vuonna 1990, Öja vuonna 1991 ja Ykspihlajan lainausasema vuoden 1994 lopussa. Pääkirjaston varastotiloja laajennettiin pariin otteeseen. Uusi valvottu lehtisali avattiin syksyllä 1994. Tiloja oli nyt käytössä 2.123 m².

Maakuntakirjasto

Jo vuonna 1962 uuden kirjastolain mahdollistettua maakuntakirjastot lautakunta esitti Kokkolan kaupunginkirjastoa Keski-Pohjanmaan maakuntakirjastoksi. Aika ei ollut hankkeelle vielä kypsä ja läänin kirjastot jaettiin Seinäjoen ja Vaasan kesken, siten että Kokkola kuului Vaasan alaisuuteen vuoden 1994 loppuun. Esteenä olivat ennen kaikkea riittämättömät toimitilat ja muut puitteet.

Kaupungin toive maakuntakirjastoasiassa uusittiin vuonna 1977 vihkiäisjuhlapuheessa. Vuonna 1988 Kokkola sitten nimettiin viiden ympäröivän kunnan tukikirjastoksi ja pari vuotta myöhemmin sen epäviralliseen piiriin kuului kymmenen kuntaa.

Uuden aluehallintolain tuloksena maakuntakirjastotoiminta käynnistyi vuoden 1995 alusta, siten, että 11 ympäristökuntaa (Halsua, Himanka, Kannus, Kaustinen, Kälviä, Lestijärvi, Lohtaja, Perho, Toholampi, Ullava, ja Veteli) siirrettiin Kokkolan alaiseen Keski-Pohjanmaan maakuntakirjastoon, joka toimii nimellä Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Karleby stadsbibliotek- landskapsbibliotek.

Ensimmäinen maakuntakirjastokokous järjestettiin 7.3.1995, jossa kirjasto sai vastaanottaa kuntien viirit toiminnan alkaessa.

Sivun alkuun

Päivitetty 3.6.2016 | Lähetä palautetta | Tulosta