Olet tässä

Talohanke

Sanotaan, että kirjastorakennushankkeen perusteeksi riittää osoitus kirjaston vaikutuksesta kansan sivistymiseen. Lisäksi kirjastorakennus on kulttuurikaupungin tärkeä imagosymboli.

Vuoden 1998 Kirjastolain toinen pykälä määrittelee yleisten kirjastojen tavoitteet seuraavasti: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen."

Tämän toteuttamiseksi olemme ponnistelleet uusien tilojen saamiseksi. Taistelu omista kirjastotiloista on vuoteen 1998 mennessä kestänyt 50 vuotta. Vuonna 1987 järjestettiin siihenastista prosessia kuvannut näyttely, jonka esiteteksti oli viiden liuskan mittainen. Miksi hankkeen toteuttaminen on kestänyt näin kauan siitä seuraavassa.

Kokkolassa oltiin ajan hermolla ja vuonna 1965 esitettiin akateemikko Alvar Aaltoa kirjastotalon suunnittelijaksi. Huonetilaohjelma oli 1.791 m2 ja tonttivaraus nykyisen kaupungintalon kohdalla. Samana vuonna Seinäjoki sai käyttöönsä Aallon 1.603 m2:n kirjaston. Vuonna 1967 piirustukset olivat valmiit. Asiassa vitkuteltiin ja ne esitettiin lautakunnalle vasta vuonna 1969. Kirjastotilakin on ajan ja toiminnan funktio. Oliko aika mennyt ohi vuonna 1970, jolloin kaupungin 350-vuotisjuhlissa ei odotusten mukaan päätettykään toteuttaa hanketta tältä pohjalta vai oliko syynä pelkkä köyhyys?

Väliaikaisratkaisuksi muodostui Kokkolan Kirjapainon huoneisto Isollakadulla, johon vihdoin muutettiin keväällä 1977. Tilaa oli käytössä saman verran kuin Aallon luonnoksessa. Mutta tila oli vuokralla.

Melko nopeasti aktivoiduttiin taas tavoittelemaan omia tiloja. Vuonna 1985 asetettiin toimikunta kirjaston hanke- ja esisuunnittelua varten. Toimikunnan työn tuloksena valmistui kaupunginkirjaston perustamissuunnitelma sisältäen 4.354 hyötyneliötä. Tontti varattiin Urheiluhallin vierestä, Antti Chydeniuksen kadun varresta. Suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Kaarlo Leppänen, joka oli aikanaan töissä Aallon toimistossa. Saatiin aikaan piirustukset ja pienoismalli sekä vielä 3.298 m2:n supistetut piirustukset, mutta jälleen töksähti.

Onko kirjasto vuokratilojensa vanki? Niitä oli pakko laajentaa ja kunnostaa, jotta maakuntakirjaston toiminnot ja Eurooppa-tiedotuspiste syksyllä 1995 mahtuivat seinien sisään. Lisäepisodeina kirjattiin kaupunginarkkitehti Nils-Erik Stenmanin piirustukset ja vanhojen tilojen osto- ja saneeraushankkeet, joilla asiaa pitkitettiin.

Kokkolan kaupunginkirjasto oli maan ainoa maakuntakirjasto, joka toimi vuokratiloissa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 28.6.1993 supistetun 3.298 m2 huone-tilaohjelman, jonka opetusministeriö vahvisti päätöksellään 15.12.1994.

Valtiovalta on suhtautunut ymmärtämyksellä Kokkolan hankkeeseen ja varannut oman osuutensa. kustannuksista osoitettuna vuosille 1997 ja 1998. Valtionosuutta on saatu 16 milj. mk. Ammattikorkeakoulu saa lisäksi valtionosuutta n. 2 milj. mk omaan osuuteensa.

Kirjastorakentamispäätöksen kypsymiseen vaikuttivat ratkaisevasti maakuntakirjastoksi tulon aiheuttama statuksen nousu, uuden tonttiehdotuksen mukaantulo ja läpimeno sekä kaupunginvaltuuston tutustuttaminen kirjaston ahtaisiin tiloihin. Myöhemmässä vaiheessa lisätekijänä toimi vielä ammattikorkeakoulun kirjaston mukaantulo hankkeeseen, mikä hyväksyttiin valtuustossa 16.6.1997 samoin kuin valtuustoaloitteessa aiemmin talon alle ehdotettu paikoitushalli.

Tonttiratkaisuksi muodostui valtuuston kokouksessa yhden äänen enemmistöllä 5.12.1995 ns. entisen lyseon tontti Isokatu 3. Suunnittelu sille käynnistyi vauhdilla seuraavan vuoden alussa kaupungin omana työnä kaupunginarkkitehti Nils-Erik Stenmanin johdolla ja kahden vuoden jälkeen päästiin urakkatarjousvaiheeseen. Rakentaminen aloitettiin 23.3.1998. Peruskivi muurattiin 11.6.1998. Harjakaisia vietettiin 21.1.1999.

Unelman toteuttaminen vaati lopulta vain 3 vuotta 9 kuukautta.

Kaikkien kaupunkilaisten ja maakunnan asukkaiden kirjasto-olojen parantaminen ja kirjaston kehittäminen keskipohjalaisena tiedontalona on aluepoliittinen kulttuuritehtävä, joka velvoittaa. Kirjaston rooli tämän päivän yhteiskunnassa on toimia kulttuurikeskuksena, tietopalvelukeskuksena ja koulutusjärjestelmän tukikeskuksena. Oma talo valmistuu sopivasti Lukuseuran kirjaston 200-vuotisjuhliin, jotka ovat vuonna 2000.

Sivun alkuun

Päivitetty 2.6.2016 | Lähetä palautetta | Tulosta