Olet tässä

Tieto-Eemeli

Lohtajan kirjasto sijaitsee kirkonkylällä Tieto-Eemelin kiinteistössä, joka otettiin käyttöön keväällä 1991. Paikalla on aiemmin toiminut Eemeli Erkkilän puuastiatehdas. Se tunnettiin Lohtajalla paremmin tynnyritehtaana.

Rakennuksessa toimivat kirjaston lisäksi apteekki, kukkakauppa ja tilitoimisto. Lisäksi kiinteistössä on kaupungin vuokra-asuntoja.

Tieto-Eemeli on Suunnittelutoimisto Heikki Borén Oy:n käsialaa. Kirjastolla on toimitilaa 385 neliömetriä. Se jakautuu yleisötiloihin, henkilökunnan työ- ja sosiaalitiloihin sekä kirjavarastoon.

Tieto-Eemeli on ensimmäinen kirjastoksi rakennettu tila Lohtajalla. Kirjastotilat remontoitiin kesällä 2014. Lattiat uusittiin ja huonekaluja verhoiltiin. Ulko-ovi avautuu nyt sähköisesti liikuntarajoitteisia palvellen. Samalla kirjaston hyllyjärjestys uusittiin.

Lohtajalaista kirjastohistoriaa 

Ensimmäisen lainakirjaston Lohtajalle perusti kirkkoherra K. A. Keckman 1865. Kirjastoa hoiti kirkkoherran puoliso ja kokoelmaa kasvatettiin myymällä seurakunnan veroviljasta kaksi tynnyriä jyviä vuosittain kirjaston hyväksi.

Kirjoja säilytettiin kansakoululla ja 1871 niitä oli 210 nidettä. 1880 -luvun loppuun mennessä kirjoja oli jo 400 kappaletta. Vuosisadan vaihteessa toiminta alkoi taantua.

Marinkaisiin perustettiin kyläkirjasto 1898. Varat hankittiin arpajaisilla ja iltamilla. Alaviirteelle perustettiin kyläkirjasto 1908, Väliviirteelle 1905 ja kirkonkylälle 1902. Asialla olivat yksityiset, nuorisoseurat ja urheiluseurat.

Aloitteen järjestetyn kunnallisen kirjastotoimen perustamiseksi teki Frans Hanhisalo 1916. Hän myös kouluttautui kirjastonhoitajaksi ja kunnallinen kantakirjasto avattiin 1917. Kirjasto toimi kunnantalolla. Siihen liittyivät myöhemmin piirikirjastoina Marinkaisten, Väliviirteen, Alaviirteen ja Karhin kirjastot.

Ennen ensimmäisiä varsinaisia kirjastoksi rakennettuja tiloja Lohtajan kirjasto toimi Lokinpesän kiinteistössä 1971 lähtien. Tilanahtaus vaivasi kirjastoa pitkään ennen Tieto-Eemelin rakentamista.

Yhteistyötä naapurikirjastojen kanssa

Seuraava merkittävä harppaus Lohtajan kirjaston kehityksessä tapahtui pian Tieto-Eemeliin muuton jälkeen, kun kirjasto yhdessä naapurikirjastojen Kannuksen, Himangan ja Toholammin kanssa siirtyi atk-pohjaiseen kirjastojärjestelmään 1992.

Yhteistyö naapureiden kanssa tiivistyi entisestään 2004, kun Himanka-Kannus-Lohtaja-Toholampi -kirjastokimppa liittyi yhteiseen järjestelmään Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston sekä Kälviän, Kaustisen, Lestijärven ja Ullavan kirjastojen kanssa. Myöhemmin tähän Anders -kimppaan liittyi myös Halsua.

Vuoden 2009 alusta Lohtajan kunnankirjastosta tuli kuntaliitoksen seurauksena Kokkolan kaupunginkirjaston lähikirjasto. 1800-luvun lopun 210 niteestä kokoelma on kasvanut lähes 40 000 niteeseen käsittäen kirjojen lisäksi musiikkia, elokuvia, äänikirjoja, cd-romppuja sekä lehtiä.

Kyliltä alkanutta lohtajalaista kirjastoperinnettä pidetään yllä enää  Marinkaisten koulun lainausasemalla. Alaviirteen koulun lainausaseman toiminta päättyi koulun lakkauttamisen yhteydessä vuonna 2019.

Aluetoimiston palvelut kirjastotiloihin

Vuoden 2018 aikana kirjaston tiloihin rakennettiin Lohtajan aluetoimiston työntekijöille tila, jossa he voivat ottaa vastaan omia asiakkaitaan. Asiakaspalvelupisteessä päivystävät vuorollaan myös kulttuuritoimen työntekijä ja Kokkolan seudun opiston opettaja. Muina aikoina tila on kirjaston käytössä sekä varattavissa asiakkaille kokoontumisia tai työskentelyä varten.


(Lähteenä käytetty Suur-Lohtajan historia III -kirjaa vuodelta 2004)

Sivun alkuun

Päivitetty 17.7.2019 | Lähetä palautetta | Tulosta