Keski-Pohjanmaan työllisyystilanne on koko maan tilanteeseen nähden erinomaisella tasolla. Työvoimapula kuitenkin vaikeuttaa yritysten kasvua. Kustannusten nousun vuoksi yritykset puolestaan voivat lykätä rekrytointeja. Pitkän ajan ennusteet väestön vähenemisestä eivät lupaa hyvää tilanteen korjaantumisen kannalta.
Alueen työvoimareservin täysimääräinen hyödyntäminen sekä veto- ja pitovoiman kehittäminen ovat tärkeässä roolissa työvoiman saatavuusongelman ratkaisussa. Työvoimareserviä tulee huoltaa ja hoitaa. Yrityksiä tulee tukea aktiivisesti rekrytoinnissa laajalla yhteistyöllä.
Kuntien uusi tehtävä työllisyydenhoidossa avaa monia mahdollisuuksia. Sille on myös asetettu odotuksia ratkaista nykyisiä haasteita. Pitovoima on osallisuutta, vetovoima heijastelee kokonaishyvinvointia ja elinvoima rakentaa toimivaa elämää. TE-palvelut 2024 -uudistus luotsaa uusiutuvia kuntia ja on aika ajatella uusilla tavoilla.
TE-palvelut 2024 -uudistuksessa kuntainfra ja kuntien kehitysyhtiöt tulee ottaa tarkasteluun, samoin palveluekosysteemit. Mittarina tulee olla palveluiden vaikuttavuus määrän sijaan. Kuntien on nyt uuden tehtävän äärellä hyvä pohtia uuden kunnan roolia, ja nyt jos koskaan on aika toimia. Lenkki on juuri niin vahva, kuin sen heikoin osa.
Kuntien työkalupakki elinvoiman luomiseen kohdennetusti ja pitkällä aikavälillä sisältää muun muassa maankäytön, sijoittumisien edistämisen, yritysten koko elinkaaren sekä erilaiset palvelut aina sivistyksen ja koulutuksen kautta hyvinvointiin. Ennakointi ja varautuminen ovat käytössä monin paikoin, mutta valitettavasti työllisyydenhoidon puolella tyydytään usein korjaavaan työhön.
Vaikuttavuutta tasapainossa olevien toimintojen kokonaisuudesta
Työllisyys laajempana kokonaisuutena osana kuntien elinvoimatehtävää on mahdollisuus, jonka avulla voidaan lisätä elinvoiman lisäksi alueen vetovoimaa. Kokonaishyvinvointi heijastelee muualle, pitovoimaan tarvitaan aito osallisuuden kokemus ja toimiva arki juurruttaa. Kun asukkaan tai yrittäjän arki toimii ja täyttää monialaiset tarpeet, yhteiskunnan rattaat pyörivät oikeaan suuntaan luoden elinvoimaa.
Työnhakijoille ja työnantajille suunnatut palvelut ovat valtavan työkalupakin sisällä. Nyt tulisi rakentaa järkevä, toimiva ja vaikuttava kokonaisuus. Uutuusarvo ja ratkaisut asuvat aina luovuudessa ja usein villeissä ideoissa. Maailmanluokan innovaatiot toisinajattelusta ovat vaikuttavia, mutta vain konkretialla ja teoilla voidaan ratkaista asioita. Tiedolla johtamista ei saa unohtaa ja täytyy tunnistaa avainindikaattorit. Ei voi ratkaista ongelmaa, jos ei tunnista tai rajaa, mikä se on.
Muutos edellyttää aina systeemiteoreettista näkökulmaa: miten oma toimintani tai tekemiseni heijastuu muualle? Luonko sillan vai muurin, edesautanko vai estänkö? Ukrainan sota on hyvä esimerkki systeemiteoreettiseen ymmärryksen: sota muualla vaikuttaa myös meidän arkeemme. Näin on hyvin monessa asiassa ja näin se pitää ajatella myös kunnissa. Kunnan kaikki toiminnat ovat yhtä ja samaa kokonaisuutta. Kuntien onnistumisen edellytykseksi nousee, miten hyvin tunnistetaan kokonaisbalanssiin vaikuttavien eri toimintojen väliset yhteydet.
Työelämässä pitää järjestää mahdollisuuksia jatkuvalle oppimiselle
Valtaosa maakunnassa sijaitsevista yrityksistä on pieniä, alle kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä. Esimerkiksi Kokkolassa ja Perhossa KOSEKin toimialueen yrityksistä 64 prosenttia on 0−4 hengen yrityksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksiin suunnatut rekrytointiprosessit tulee olla räätälöityjä ja hallittuja. Lisäksi yrityksiä pitää yrityskoon luonteen vuoksi tukea alusta loppuun asti rekrytoinnissa.
Työnvälitystehtävää suorittavilta tämä vaatii vahvaa osaamista, yrityksen ominaispiirteiden tuntemista, kokonaisharkintaa sekä yksilöllistä rekrytointia, ei suoritusta. Yritykset tarvitsevat vahvaa tukea, koska päivittäisestä arjesta selviytyminen vie tällä hetkellä kaikki voimavarat. Jokaisen rekrytointia tekevän on huolehdittava, että saadaan aikaiseksi paras osuma. Yhteiskuntavastuu myös yrityksen tueksi on kaikkien tehtävä.
Kauppakamarin lokakuun 2022 selvityksen mukaan yrityksillä on hätätila. Yrityksistä 78 prosenttia kertoo, että työvoiman saatavuuden haasteet ovat suurimpia esteitä yrityksen kasvulle ja liiketoiminnan kehittämiselle. Samaan aikaan yritykset kuvaavat syyksi muun muassa sitä, että 40 prosentilla hakijoista ei ole riittävää osaamista.
Mielestäni osaamisen hankkiminen ei pitäisi olla ongelma maailmanluokan koulutusmaassa. Yritysten yhteistyö rekrytoinneissa, perehdyttäjät ja jalkautuvat mentorit, oppisopimukset, työssäoppimiset ja rekrytointikoulutukset tulisi ottaa tehokäyttöön ja luoda tilaa työn oppimisille. Koska sitähän työelämä on: jatkuvaa oppimista.
Lähes viikoittain tulee viestiä, että rekrytointiprosessit kestävät ja ovat mystisiä, ilman verkostoja ei huolita haastatteluun, eikä yrityksillä ole aikaa ottaa työelämään harjoittelijoita, kokeilijoita, työssäoppijoita tai alanvaihtajia. Kysymys ”onko työ ihmisen opittavissa” avaa usein ajatuksia ja antaa ratkaisuja. Nyt tarvitaan rohkeutta toimia sekä kärsivällisyyttä työn opetteluun. Kukaan ei ole seppä syntyessään.
Jos kotoa ei kukaan hae työntekijää työhön, ei oven taaksekaan kukaan valmiina tule. Aktiivisuutta vaaditaan kaikilta osapuolilta ja kohtaaminen tapahtuu jossakin puolivälissä. Yritysten on myös tärkeää olla rohkeita ja rehellisiä itsearvioinnissa, niin kutsutussa työnantajamielikuvassa. Ei työn tarvitse yhtä iloa ja glooriaa olla, mutta turvallisuus, oikeudenmukaisuus ja kunnioitus työpaikalla näkyvät asiakaskokemukseen saakka. Ja se välittyy myös hakijoille.
Soveltuvin ei välttämättä löydy tutkintoa tuijottamalla
Työpaikat luovat realiteetit. Keski-Pohjanmaalla on monipuolinen elinkeinorakenne ja vahvat toimialakeskittymät. Alueella on vahvaa teollisuutta, monipuolista alkutuotantoa ja merkittävä kaupan ja palveluiden toimiala. Voisiko samaa työtä tehdä kuitenkin eri tavoilla, ehkä erilaisella osaamisella kuin aiemmin on ajateltu, työn muotoilulla?
Kauppalehden Johannes Suikkasen vieraskolumni nosti toukokuussa 2021 esille, että esimerkiksi liike-elämä tarvitsee toisinajattelijoita. Kauppatieteilijät ja diplomi-insinöörit ovat perinteinen tapa ajatella koulutuksen ja liike-elämän suhteesta, mutta jos innovatiivisesti halutaan uudistua, on otettava ihmisiä töihin perinteisesti poikkeavilla koulutuksilla. Koulutus tuskin koskaan kertoo yksin osaamisesta. On tutustuttava yksilöön ja osaamiseen, ei paperiin.
Meillä on myös yrityksiä, joissa omistajanvaihdos on ajankohtainen, mutta jatkajaa yritystoiminnalle ei tunnu löytyvän. Samaan aikaan meillä on Keski-Pohjanmaalla joukko ihmisiä, jotka haaveilevat omasta yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä. Voisiko näitä asioita kohtauttaa entistä tehokkaammin?
Kenen työura on turvassa sairaudelta?
Entäpä työttömyys? Työttömien terveys on usein heikompaa kuin työllisten ja siksi terveys ja hyvinvointi pitää ottaa aina puheeksi. Lähimmäisenrakkautta voi toteuttaa työelämän lisäksi myös palveluissa. Kuntoutuksiin ja kuntouttaviin palveluihin tulee päästä erittäin matalalla kynnyksellä eikä vasta sitten, kun ongelmat ovat kumuloituneet. Asiakkaan oma halu siihen pitäisi olla ainoa kriteeri. Kylmän ja tiukan kriteeripainotteisen palvelun aikakausi saisi jo olla ohi.
Tässä voisimme ottaa oppia S-ryhmältä, joka ymmärtää kuntoutuksen ennaltaehkäisevän näkökulman paitsi taloudellisesti myös inhimillisesti. S-ryhmä on tehnyt ansiokasta työtä ja laskenut matalan kynnyksen ennakoivalla työllä mielenterveyden haasteista aiheutuvia poissaoloja.
Vastuullinen yritys ymmärtää, että ihmisellä on muutakin elämää kuin työ eikä kenenkään työkyky pysy samanlaisena läpi elämän. Vai onko joku meistä suojassa auto-onnettomuudelta, geneettisiltä sairauksilta tai syövältä? Miten niissä hetkissä toivon, että minut kohdataan työelämässä? Miten luomme työelämästä paikan, joka rakentaa eikä riko? Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että kansantaloudellisesti maksamme 24 miljardia euroa vuodessa työpanoksen menetettyinä kustannuksina johtuen eri syistä.
Palkkatuki on yrityksille suunnattu taloudellinen kompensaatio muun muassa henkilön pitkästä työttömyydestä, terveydellisestä rajoitteesta tai osaamisen kuilusta. Meistä kukaan ei ole 100-prosenttisesti työkykyinen kaikkiin töihin, mutta meistä kaikki ovat 100-prosenttisen työkykyisiä juuri itselle sopivan kokoiseen työhön. Myös työnantajan järjestelytuella työnantaja voi saada tukea palkkaukseen. Palvelu kattaa esimerkiksi toisen työntekijän antamaa tukea henkilölle, joka tarvitsee apua tai työpaikan rahallisen avustuksen muutostöihin.
Työelämätaitoja tulee vahvistaa läpi elämän
Jo lasten työelämää tukeviin taitoihin tulisi kiinnittää huomiota. On listattu, että tulevaisuuden lasten työelämätaidot ovat luovuudessa, kyvyssä tehdä yhteistyötä tiimeissä, maailmankansalaisuudessa sekä ymmärryksessä siitä, miten suuressa kuvassa olemme kaikki palasia toimivassa kokonaisuudessa kestävästi. Näitä taitoja tulee siten vahvistaa myös keskipohjalaislasten arjessa.
Leikki ilman liiallista digiä, turvalliset aikuiset, kaverisuhteet, turvallinen kasvu omana itsenä sekä lapsen vahvuuksien tukeminen luovat hyvän pohjan tulevaisuuden työntekijöille jo kodeissa, päiväkodeissa ja kouluissa.
Lasten heikentyneeseen lukutaitoon haetaan monenlaisia syitä, mutta unohdetaan, miten kieli kehittyy. Lapsen kielellinen kehitys luodaan vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa ja se muodostaa pohjan paitsi lukutaidolle, myös ajattelulle ja oppimiselle. Meidän ei pitäisi siis kysyä mitä on tapahtunut lasten lukutaidolle vaan ennemmin, mitä on tapahtunut lasten vuorovaikutteiselle toimintaympäristölle?
Meidän aikuisten tehtävä on myös luoda positiivista mielikuvaa työstä. Miten työstä puhutaan lasten edessä tai miten nuoreen suhtaudutaan, kun hän etsii TET-paikkaa. Joku päivä tämä sama TET -paikkaa hakeva nuori voi olla yrityksen avaintekijä. Miten siis kohtelemme vanhuuden hoitajiamme ja kyberturvallisuutemme asiantuntijoita?
Sanna-Mari Levijoki
sanna-mari.levijoki@kokkola.fi
Sanna-Mari Levijoki johtaa Kokkolan seudun työllisyyden kuntakokeilua Keski-Pohjanmaalla ja toimii myös Kokkolan kaupungin työllisyyspäällikkönä. Sanna-Mari on ihmisyydestä kiinnostunut kasvatuspsykologi, joka pyrkii luomaan ymmärrystä yksilön ja häntä ympäröivän toimintaympäristön välille ja uskoo, että empatia on opittavissa.