Olet tässä

Saven muisti -tapahtuma ja Merja Pohjonen, keramiikkanäyttely 5.2.-8.9.2013

SAVEN MUISTI - tapahtuma 5.2. – 31.5.2013 

Merja Pohjonen, keramiikkaa 5.2. – 8.9.2013 

Aineen kiertokulussa satojen miljoonien vuosien aikana vuoret ja kalliot rapautuvat hitaasti kiveksi, soraksi, hiekaksi ja saveksi. Savi on luonnossa esiintyvä maalaji, joka sisältää pääosin pölymäisen hienoksi (raekoko alle 0,002 mm) rapautuneita ja jauhautuneita mineraaleja (kivilajeja). Monet savilajit ovat plastisia ja niitä voidaan muovailla ja ne kovettuvat kuivuessaan ja poltettaessa. 

Kieppi, Kokkolan luonnontieteellinen museo järjestää yhteistyössä keraamikko Merja Pohjosen kanssa Saven muisti – tapahtuman, johon liittyy myös Merjan keramiikkanäyttely. Tapahtumassa tutustumme myös savimineraaleihin ja keramiikassa käytettäviin väriaineisiin Viljo Nissisen mineraalikokoelman näytteiden kautta. Mietimme mitä savi muistaa maapallon eri vaiheista? Mihin käytetään esimerkiksi bentoniittia? Voiko se pelastaa maailman? Lopuksi jokainen saa palan suomalaista punasavea, josta voi muotoilla mukaansa pienen luomuksen. 

Tapahtuma sopii hyvin kaiken ikäisille lapsesta ikääntyviin. Suosittelemme tapahtuma myös kemian opiskelijoille: on hyödyllistä perehtyä alkuaineiden muodostamiin mineraaleihin ja maalajeihin. 

 

Kesto: n.1,5h tai sopimuksen mukaan

Tapahtuma voidaan sovittaa eri ikäryhmille sopivaksi. Tapahtuma antaa tietoa mineraaleista ja tukee luonto- ja ympäristökasvatusta sekä itseilmaisua.

Ryhmän koko n. 15 henkeä tai ryhmän/luokan koko.

Varaukset: kokoelma-avustaja Marko Erkkilä 06 8289497; amanuenssi Paula Hyttinen 044 7809475

ajat sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy. Tervetuloa. 

 

Savi 

Maankuoren yleisimpiä alkuaineita ovat happi(O) ja pii (Si). 90 – 95 % maankuoren mineraaleista on silikaatteja, hapen, piin ja yhden tai useamman (metallin) alkuaineen yhdisteitä. Kaikille silikaateille on yhteistä samanlainen perusrakenne (SiO4)4 – tetraedri, jotka voivat liittyä toisiinsa eri tavoin. 

Kansalliskivemme graniitti koostuu kvartsista (SiO2), maasälvästä ja kiilteistä (esim. biotiitti, sarvivälke). Savet sisältävät silikaattimineraaleja. Maasälvän rapautuessa syntyvä kaoliniitti on tyypillinen savimineraali. 

Luonnon savet ja savituotteet koostuvat monista eri savimineraaleista ja sisältävät usein epäpuhtauksia, esim. kvartsia, dolomiittia. 

Punasavi 

Suomen punasavet ovat alkujaan jäätikkösyntyisiä ja ne ovat enimmäkseen hienontuneet ja lajittuneet rapautuneesta graniitista. Jääkautisten jäätikköjokien tuomasta lietteestä on muodostunut laajoja savikkoja Etelä-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoalueille, silloisen meren pohjaan. Saveen on ajan kuluessa sekoittunut myös orgaanisia aineita. Verrattuna vulkaanisiin syntytapoihin punasavi on nuorta. Saven punainen väri johtuu raudasta ja sen yhdisteistä. 

Bentoniitti on luonnon savea, joka koostuu pääosin montmorilloniitista, savimineraalista. Bentoniitti on alkuperältään vulkaanista tuhkaa, josta se on syntynyt rapautumalla. Suomessa bentoniittia on vähän kallionraoissa. Bentoniitti imee paljon vettä. Sitä käytetään esim. kaatopaikkojen, kaivosten saostusaltaiden ja teiden eristeenä. Sitä on tutkittu myös ydinjätteen säilytyksen yhteydessä paisuvuutensa ansiosta. Se pidättää itseensä myös alkuaineita esim. uraania. Se on myös kissanhiekan osa ja kotiviinin kirkaste. Paakkuuntumisen estoaine E558. Sitä käytetään myös lääkesavena. Käytetään myös keraamisessa teollisuudessa. 

Happamat sulfaattimaat 

Litorinameren (n. 8000 vuotta sitten) muinainen liejusavipohja on maan kohotessa paljastunutta hyvää viljelymaata.  Sulfidipitoisista savikerrostumista on syntynyt ympäristöongelma ojitusten ja rakentamisen kautta. Sulfidipitoiset savet ovat hapettuneet ja tuolloin on muodostunut happamia sulfaattimaita, jotka ovat happamoittaneet alueen pintavesiä. Veden ja rikkihapon liuos on liuottanut savista metalleja vesistöihin

Hyvä lähdeteos savilajeihin ja väriaineisiin keramiikassa on Heikki Jylhä-Vuorion teos Keramiikan mineraalit. Lisäksi tietoa kallioperästä ja maalajeista löytyy Geologia.fi –sivuilta sekä happamista sulfaattimaista gtk.fi.

Sivun alkuun

Päivitetty 14.12.2016 | Lähetä palautetta | Tulosta