Olet tässä

HIRVI

Työpaja: Hirvi - muut hirvieläimet - elinympäristöt - sarvet

Jyrki Portin: Alces alces, valokuvia

4.2-11.9.2016 (edelleen varattavissa)

Kieppi, Kokkolan luonnontieteellinen museo järjestää Hirvi-työpajan, johon liittyy valokuvataiteilija Jyrki Portinin näyttely. Tutustumme hirveen ja muihin hirvieläimiin Veikko Salkion kokoelman sarvi- ja kallonäytteiden kautta. Jyrki Portin tuo valokuvissaan esille hirven eri elinympäristöissään. Työpajassa jokainen voi tutustua myös hirven sarvimateriaaliin ja tutkia hirven anatomiaa piirtämällä.

Kesto: n.1,5h tai sopimuksen mukaan.

Ryhmän koko n. 15 henkeä tai ryhmän/luokan koko.

Työpaja voidaan sovittaa eri ikäryhmille sopivaksi. Työpaja antaa tietoa Suomen hirvieläimistä sekä tukee luonto- ja ympäristökasvatusta.

Ajat sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy. Tervetuloa.

Jyrki Portin Tri-x1 (5)_jono.jpg
Kuva: Jyrki Portin


HIRVI Cervidae;Alces alces / Pohjoinen havumetsävyöhyke

Hirvi levittäytyi Suomeen viimeisen jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten. Jo esihistoriallisena aikana se oli tärkeä riistaeläin. Huomattava osa maamme tuhansia vuosia vanhoista kalliomaalauksista on hirviaiheisia ja niiden uskotaan liittyvän metsästysrituaaleihin tai noita-parantajakulttuuriin.

Hirvi elää koko maassa tunturialueita lukuun ottamatta. Voimakas eläin (kreikan alké, voimakas) on sopeutunut hyvin kylmyyteen ja ontot, lämpöä eristävät karvat suojaavat sitä pakkaselta. Pitkät raajat auttavat lumessa. Talvella hirvet kerääntyvät usein laumoiksi syömään männyn versoja, puiden oksia ja kuoria, mikä saattaa aiheuttaa huomattavia metsätuhoja. Yleensä hirvisonni on yksineläjä, kun taas naaras elää vasojensa kanssa. Kesällä hirvi kahlailee mielellään vedessä vesikasveja syömässä, tuolloin päivän ruoka-annos voi painaa noin neljäkymmentä kiloa. Hirviuros saa sarven kasvattamisessa tärkeitä mineraaleja mm. raatteista, ulpukoista ja kortteista. Hirvellä on märehtijäin tapaan vain alaetuhampaat, poskihampaat ovat kiilleharjuiset ja sopeutuneet kasvien hienontamiseen. Nelikyntinen sorkka aukeaa laajaksi ja hirvi selviytyy hyvin suollakin. Hirvi ei kaihda ihmistä, vaan voi elää lähellä asutusta.

Hirvieläimistä hirvellä on suurimmat sarvet ja ne voivat painaa jopa kymmenen kiloa. Uroshirvellä on täysiluiset hanko- tai lapiosarvet tai niiden välimuodot. Lapiosarvet ovat yleisimmät pohjoisessa ja etelässä taas hankosarvet. Syksyllä kiima-aikana sarvet ovat merkittävässä osassa ja sonni alkaa kasvattaa niitä jo huhtikuussa. Sarvien kasvaessa niitä ruokkii pehmeä sarvinahka. Elo-syyskuussa sarvien saavutettua lopulliset mittansa, kasvukudos kuolee ja hirvi keloo niitä puiden runkoihin ja oksistoihin. Uros pudottaa sarvensa kiima-ajan jälkeen loppuvuodesta. Hirvinaaras vasoo keväällä raskaan talven jälkeen.

Viholliset / uhkatekijät: susi, karhu, lajitoveri, liikenne, (vasojen myös kotka)

Sivun alkuun

Päivitetty 14.12.2016 | Lähetä palautetta | Tulosta