Olet tässä

2015

Kivikerhon luento to 19.11. klo 18.00
Satu Hietala: Meteoriitit ja törmäyskivet

Kieppi ja Kokkolan kivikerho järjestävät luennon torstaina 19.11. klo 18.00 Kiepissä, Pitkänsillankatu 26. Kiepin Meteoriitit ja maa – näyttelyssä sekä GTK:n Satu Hietalan luennossa pääsemme perehtymään aurinkokunnan syntyaikoihin ja tapahtumaketjuun, joka jatkuu vielä 4,5 miljardin vuoden kuluttuakin, myös meidän planeetallamme.

Alkuplaneetat törmäilivät toisiinsa ja näin syntyi meteoroideja ja asteroideja, jotka vielä nykyäänkin voivat törmätä maan ilmakehään. Kivi - ja rautameteoriitteja voi joskus sataa maan pinnalle, kuitenkin suurin osa tuhoutuu jo meitä suojaavassa ilmakehässä.

Viimeisin Suomen alueelle törmännyt suuri asteroidi synnytti 76 miljoonaa vuotta sitten meteoriittikraatterin, joka tunnetaan nykyisin Lappajärvenä. Törmäyssulakivi kärnäiitti on saanut nimensä saaresta, joka muodostui järveen. Kärnäiitissä on planeetallamme harvinaisia alkuaineita kuten iridiumia ja kobolttia. Siitä voi löytää myös törmäystimantteja.

Jos näet tähdenlennon, meteorin, voit toivoa jotain ja toiveesi toteutuu, jos ehdit toivoa lennon aikana. Voit nähdä myös tulipallon vaikka keskellä päivää. Silloin avaruudesta ilmakehään tullut kappale voi olla jo muutaman kilon painoinen. Muutama vuosi sitten monet Kokkolassakin näkivät tällaisen tulipallon, mutta meteoriitteja ei ole löytynyt. Suomesta on löydetty 13 kivimeteoriittia, yksi kivirautameteoriitti, mutta ei yhtään rautameteoriittia. Suomesta löydetyt meteoriitit ovat valtion omaisuutta.

Tervetuloa kuuntelemaan lisää kiehtovista planeettamme vaiheista.

Kokkolan Kivikerho torstaina 23.4. klo 17.00. Olavi Kontoniemi: Mistä kultaa löytyy?

Kiepissä kokoontuvan Kivikerhon aiheena on torstaina 23.4. klo 17.00 ihmisten mieltä aina kiehtova, hohtava kulta. GTK:n geologi Olavi Kontoniemi kertoo kullasta ja sen esiintymisestä luonnossa.

Kulta (Au, järjestysluku 79) on alkuaine, joka on syntynyt tähdissä. Kulta-atomin ytimessä on 118 neutronia ja 79 positiivisesti varautunutta protonia, ytimen ympärillä on negatiivisesti varautuneita elektroneja saman verran. Uloimmalla kuorella oleva yksi vapaa elektroni tekee osaltaan kullasta helposti taottavan, sähköä ja lämpöä hyvin johtavan ja aiheuttaa sen kiillon. Kullan hohto selittyy valon ja irrallisten elektronien vuorovaikutuksesta.

Puhdas kulta on luonnossa erittäin harvinaista. Hopea on tärkein lisäaines metallisessa kullassa ja hopeapitoisuus vaikuttaa myös kullan väriin. Kultahipuissa pintakerros saattaa olla lähes puhdasta kultaa, mutta sisäosa voi olla huomattavasti hopeapitoisempaa.

Kallioperässä kultaa esiintyy monenlaisissa ympäristöissä ja eri-ikäisissä kivissä. Ekonomisia kultarikastumia edeltävät usein magmaattiset tapahtumat, maapallon kuoriosan liikunnat ja kuumien liuosten (fluidien) liikkeet.

Kiepissä torstaina 12.2. klo 17.00. Olle Siren: Litiumia maakunnasta

Kiepissä kokoontuvan Kokkolan Kivikerhon aiheena on torstaina 12.2. klo 17.00 maakunnastamme löytyvä alkuaine litium. Litiumia syntyi pieniä määriä jo alkuräjähdyksessä 13,8 miljardia vuotta sitten. Litium on reaktiivinen, pehmeä ja kevyt metalli. Keliber Oy:n toimitusjohtaja Olle Siren kertoo litiumkaivostoiminnasta, litiummineraaleista sekä litiumin käyttökohteista.

Litiumkarbonaattia käytetään esimerkiksi litiumioniakuissa, jolloin pieneen määrään saadaan ladattua hyvin suuri määrä virtaa. Litiumia käytetään myös voiteluaineisiin. Litiumkarbonaatti taas tasaa kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä tasapainottaman ihmisen psyykeä.

Spodumeeni, petaliitti ja lepidoliitti ovat mineraaleja, jotka sisältävät litiumia. Suomessa litiummineraaleja on löydetty mm. Kaustisen ja Ullavan alueilta. Maailman suuria litiumin tuottajia ovat USA, Chile, Argentiina ja Kiina. Boliviassa on paljon hyödyntämättömiä alueita.

”Keliber Oy:n litiumsuolojen tuotantoprosessi koostuu päävaiheittain läpikäytynä louhinnasta, murskauksesta, jauhatuksesta, rikastuksesta, kiderakenteen muutoksesta ja liuotuksesta. Energia prosessiin on tarkoitus tuottaa kotimaisen bioenergian avulla.”

Sivun alkuun

Päivitetty 14.12.2016 | Lähetä palautetta | Tulosta