Olet tässä

Veikon työhuone

Veikko Salkion työ luontonäytteiden preparoijana

Veikko Salkio täytti ensimmäisen lintunsa, lehtokurpan, 15-vuotiaana Imatralla. Oppinsa hän sai K.E.Kivirikon oppaasta Eläinten täyttäminen ja säilyttäminen. (Helsinki 1924)

Myöhemmin hän sai luvan liittää kokoelmiinsa myös tapaturmaisesti kuolleita rauhoitettuja lajeja edellyttäen, että ne tulevat aikanaan sijoitettavaksi perustettavaan museoon. Hänelle oli tärkeää, ettei hänen kokoelmissaan ole sitä varten surmattuja eläimiä. Hän halusi lahjoittaa kokoelmansa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta ja sen eläimistä. Myös jälkipolvet saisivat nähdä luonnon moninaisuuden.

Luonnon muotojen tarkkailu innosti häntä. Tästä hänellä oli hyötyä, kun hän suunnitteli ja toteutti luonnon pienoisdioraamoja. Hän preparoi linnut ja nisäkkäät mahdollisimman luonteviin ja lajille tyypillisiin asentoihin ja ympäristöihin. Taiteilijan herkkyydellä ja luonnontuntijan näkemyksellä.

Täyttäjän työtä Veikko piti mielenkiintoisena. Jokainen uusi laji oli haaste. Täyttämisessä oli vaativia kohtia kuten päänahan vetäminen tuppeen. Onnistuneen työn jälkeen hän totesi: ”Kun olimme purjehtineet Kap Hornin ympäri oli purjehtiminen jo paljon helpompaa.” Tästä kuitenkin alkoi kiehtovin osa. Sen tulokset ovat nähtävillä kokoelmassa.

Hän neuvoi mielellään ihmisiä eläinten täyttämisessä ja kertoi luonnosta. Monet lapset ja nuoret istuivat Veikon työhuoneessa ja seurasivat hänen työskentelyään. Isommat saivat osallistua itse työhön, auttaa neulomisessa tai alustojen asettelussa. Veikon rauhallinen olemus toi työhuoneeseen turvallisen ja kiireettömän ilmapiirin. Tauot työssä olivat tärkeitä, hetken levähdys virkisti.

Sivun alkuun

Päivitetty 14.11.2017 | Lähetä palautetta | Tulosta