Olet tässä

Tupsukkaita ja siilikkäitä-tapahtuma 15.8.-30.10.2011

Kokkolalainen kuvataiteilija Marianne Kaustinen on luonut Kieppiin perhosten maailman liittyen Armas Järvelän perhoskokoelman kiitäjiin ja kehrääjiin. Näyttelyn yhteydessä on myös tapahtuma, jossa lapset voivat tehdä villasta perhosia, munia, toukkia, koteloita ja kotelokoppia. Samalla Suomen kiitäjät ja kehrääjät tulevat tutuksi. Kokkolan soroptimistit ovat lahjoittaneet huovutusvillan tapahtumaan. 

Marianne Kaustinen on tehnyt graafisia teoksia jo vuosien ajan. Luonnossa liikkuessaan hän huomaa eletyn elämän merkkejä: sulkia, kalloja, luita. Hän on kiinnostunut myös arkeologisista aarrelöydöistä, meripihkakoruista, nuolenkärjistä.

Useimmat kiitäjät ja kehrääjät ovat yöaktiivisia. Yöperhosille on tunnusomaista kuuloelin, jolla perhonen voi aistia lepakon tuottamia ultraääniä. Mm. isosiilikkäällä on tymbaalielin, jolla se päästää ratisevan varoitusäänen kyljistään ja tuolloin lepakko väistää. Siilikkäiden heimossa on myös paljon varoitusvärisiä lajeja ja toukat ovat usein myrkkykarvaisia. 

Riikinkukkokehrääjä on hyvä esimerkki kehrääjien (ja kiitäjien) feromonien käytöstä: hedelmöittymätön naaras voi houkutella paikalle koiraita pitkien matkojen, jopa kilometrien päästä. Feromonit ovat perhosyksilöiden välisen viestinnän kemiallisia aineita. Useilla kehrääjien, nirkkojen ja villakkaiden koirailla on isot kaksoiskampahampaiset tuntosarvet, joiden hajuaisti on erittäin tehokas.  

Villakkaisiin kuuluvien tupsukkaiden pulleat naaraat ovat lentokyvyttömiä, eivätkä niiden siivet kehity tynkiä suuremmiksi. Täplätupsukkaat houkuttelevat koiraat paikalle kuoriuduttuaan, parittelevat, munivat kotelokoppansa päälle ja kuolevat. Kaikki tämä parin päivän sisällä. 

Kehrääjien toukka koteloituu kehräämänsä kotelokopan sisään. Kopan toukka valmistaa erittämästään silkkirihmasta oksanhankaan, lehtien sekaan tai usein maahan. Suojan valmistuttua toukka koteloituu sen sisään. Kotelokoppia on vaikea löytää, koska ne ovat hyvin naamioituja. 

Varsinaisia kiitäjiä ja kehrääjiä on Suomessa nyt tavattu 36 lajia. Entiset kehrääjät, nirkot (25 lajia), villakkaat (12 lajia) ja siilikkäät (36 lajia) ovat nykytutkimusten perusteella yökkösmäisiä perhosia ja sirppisiivet (4 lajia) muodostavat yhdessä villaselkien kanssa oman yläheimon. Luontokokoelma Kiepissä sijaitsevassa Armas Järvelän perhoskokoelmassa näitten ryhmien lajeja on esillä 106. Puuttuvat lajit ovat: taarnavillakas, kiiltosiilikäs, idänsiilikäs. Kokoelma on arvokas tieteellisen tutkimuksen aineistona ja luontotietouden välittäjänä, näin se toimii osana luonnonsuojelua. Suomen kiitäjät ja kehrääjät - ja Perhosten lumo -teokset antavat arvokasta tietoa perhosista ja niiden elinympäristöistä. 

 

Tapahtuma sopii kaikille ikäryhmille.

Kesto 1,5 h

Ryhmän koko: 15 henkeä tai luokan/ryhmän koko 

Varaukset:

vahtimestari Anna-Lisa Lindgren 06 8289497; amanuenssi Paula Hyttinen 06 8289425

sähköposti: kieppi@kokkola.fi; ajat sopimuksen mukaan. Vapaa pääsy. Tervetuloa.

Kieppi, Pitkänsillankatu 26

http://www.kokkola.fi/kieppi

Sivun alkuun

Päivitetty 27.6.2012 | Lähetä palautetta | Tulosta