Olet tässä

Koulun historia

koulurakennus1.jpg

Toukokuun 24. päivälle vuonna 1956 päivätyllä asiakirjalla Lohtajan keskikoulun kannatusyhdistys sai valtioneuvostolta luvan ylläpitää Lohtajan pitäjässä suomenkielistä 5-luokkaista oppikoulua.

Koulutyö alkoikin kyseisen vuoden syyskuun 1. päivänä toimien kolmessa eri paikassa: Seurojen talossa (nyt jo purettu Väinönlinna), entisessä kunnantalossa sekä Ruokoushuoneella.

Opetustilojen hajanainen sijoittelu, tilojen pienuus sekä hallintotilojen puute vaikeuttivat toimintaa ja koulun johtokunta pohtikin useaan otteeseen tilojen saamista keskikoululle. Toimikunta asetettiin tiedustelemaan hinnan ja sijainnin puolesta sopivaa tonttia.

Joulukuun 15. päivänä 1956 kannatusyhdistys pääsi päättämään tontin ostosta koulun yhdeltä puuhamieheltä, poliisi Viljami Roikolta. Yhdistyksen taloudenhoitajan ja sittemmin johtokunnan puheenjohtaja Reino Peranderin kertoman mukaan kunnan lainatakauksella oli kovat ehdot ja johtokunta hankkikin sittemmin omavelkaisen takauksen lukuisilta yksityishenkilöiltä.

Samassa joulukuun 15. päivän kokouksessa johtokunta valtuutettiin toimimaan rakennustoimikuntana. Alkoi puutavaran hankinta puurakenteista koulurakennusta varten.

Rakennushallituksen rakennusneuvos Sysimetsä tyrmäsi ajatuksen ollen sitä mieltä, että rakennus tulisi tehdä kivestä. Kouluhallitus hyväksyi tammikuun 15. päivä vuonna 1958 lopulliset piirustukset kivirakenteiselle koululle.

15. päivänä huhtikuuta saman vuonna päätettiin ryhtyä koulurakennuksen 1. vaiheen rakennuttamiseen. Perustustyöt aloitettiin 2. kesäkuuta ja harjannostajaiset pidettiin 2. elokuuta. Pääosan virallinen luovutustilaisuus voitiin järjestää etuajassa 23. tammikuuta 1959.

Koulutyö uudessa rakennuksessa alkoi 27. tammikuuta 1959. Rehtori Ensio Rönkön mukaan ”sinä päivänä hymyiltiin paljon”.

13. kesäkuuta 1963 asetettiin toimikunta toisen rakennusvaiheen toteuttamiseksi, vaikka taloustilanne oli vaikea ja velkaa jo ennestään paljon. Viljami Roiko ja Reino Perander tekivät useita matkoja Helsinkiin Kouluhallitukseen, vakuutusyhtiöihin ja pankkien pääkonttoreihin. Tuloksena voitiin toisen rakennusvaiheen urakkasopimus allekirjoittaa 28. tammikuuta 1963. Rakennustyöt etenivät nopeasti ja liikunta- ja juhlasalitilan sekä ruokailutilat sisältävä toinen vaihe voitiin ottaa vastaan jo saman vuoden syyskuun 2. päivänä.

koulurakennus2.jpg

Koulutalon tilojen arveltiin tuolloin riittävän 200-220 oppilaan tarpeisiin. Rehtori Esko Töyrylä kirjoitti tästä valtavasta ponnistuksesta seuraavasti:

Nykyiselle ja tuleville oppilaspolville näiden opiskelutilojen olemassaolo voi tuntua itsestään selvältä ja ikään kuin luonnostaan asiaan kuuluvalta. Sen, että koulutalo ei nouse maasta vain kättä puristamalla, saivat kuitenkin myös tämän opinahjon rakentajat omakohtaisesti todeta. Kannatusyhdistyksen jäseniltä, joista tässä yhteydessä vielä kerran mainittakoon erikoisesti nimet Eino Kamila, Viljam Roiko, Reino Perander ja A.V. Nissilä, vaadittiin rakennushankkeen toteuttamisessa todella huolta ja vaivannäköä, eriasteisista vaikeuksista kun ei suinkaan ollut puutetta. Koulun historiassa – ja laajemmaltikin – tällä vapaaehtoisin voimin tarmokkaasti ja vastuuntuntoisesti suoritetulla työllä tulee olemaan pysyvä arvonsa.”

Koulun nimi muutettiin Yhteiskouluksi samana vuonna 1963 kuin rakennuksen toinen vaihe valmistui.

Koulun 10-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 1966. Koulunuudistustoimikunta oli juuri saanut valmiiksi mietintönsä, jossa suunniteltiin peruskoulua. Lohtajallakin oli aloitettava valmistautuminen koulujärjestelmän muutoksiin. Tuloksena syntyi päätös luovuttaa koulu Lohtajan kunnalle varoineen ja velkoineen 1.7.1973 lukien.

19.12.1977 Lohtajan keskikoulun kannatusyhdistys r.y. lakkautti yksimielisesti toimintansa todettuaan sen tarpeettomaksi.

Yllä esitetyn koulun historiikin olen koonnut Kaija Aromaan, Raimo Jukkolan ja Pentti Niemelän toimittamasta kirjasta Varokaa pojat Billnäsin työkaluja – Lohtajan yhteiskoulun perustamisesta 50 vuotta (Art Print Oy, Ylivieska 2007). Kirja on ollut myynnissä ja toimituskunnan tahdon mukaisesti tuotto on käytetty koulun stipendirahaston kartuttamiseksi, mikä tässä kiitoksella mainittakoon.

Historiikin valokuvien oikeudet eivät tällä hetkellä ole tiedossani.

Myöhempinä aikoina koulua on edelleen laajennettu ja saneerattu. 1990 -luvun puolivälissä rakennettiin laajennus, johon sisältyy keskuskeittiö, ruokasali ja väestönsuoja-pukuhuone. Samassa yhteydessä saneerattiin hallintotiloja.

Vuosituhannen vaihteessa toteutettiin mittava rakennusprojekti, jonka yhteydessä koulu sai erikoisluokkien lisäsiiven. Myös vanhempi osa saneerattiin täydellisesti. Teknisen työn ja kotitalouden luokkatilojen siirryttyä kellarikerroksesta uuteen siipeen, saatiin kellariin paikka nuorisotiloille.

siipirakennus.jpg

Lohtajalla 25.11.2015

Juha Salo
rehtori

Sivun alkuun

Päivitetty 25.11.2015 | Lähetä palautetta | Tulosta