Hyppää sisältöön

Tietopalvelu ja tutkimus

Kulttuuriperinnön tallentaminen, tutkiminen ja esittäminen kuuluu museomme perustehtäviin.

Museokokoelmat luovat pohjaa sekä tutkimustoiminnalle että yleisölle suunnatulle tietopalvelulle, jossa historiallisen tiedon, esineiden ja taideteosten sekä valokuvien ja arkistoaineistojen hyödyntäminen yhdistyy.

Tietopalvelu ja tutkimus tarjoaa aineksia paikallisen ja alueellisen identiteetin sekä yhteisöllisyyden rakentamiseen. Kulttuuriperintö ja siihen kytkeytyvä tutkimustieto auttavat näkemään ja ymmärtämään paikallisia ja alueellisia erityispiirteitä niin kuin samanlaisuuttakin suhteessa ympäröiviin alueisiin.

Tietopalvelu

Tietopalvelussa museo palvelee kaikkia alueen kulttuuriperinnöstä ja taiteesta kiinnostuneita. Aihesisältöjen viitekehyksenä toimii Kokkolan ja sen lähiseudun historia sekä museon omat kokoelmat.

Tieto- ja kuvapalvelupyynnöt suunnataan ensisijaisesti sähköpostiosoitteeseen museo.tietopalvelu@kokkola.fi.

Pyydetään huomioimaan 2-4 viikon tilausaika.

Studia Generalian luennot
Tutustu mielenkiintoisiin aiheisiin – ole hyvä!

  • Kokkolan 400-vuotinen historia kertomuksin, kuvin ja esinein

    Kesäkuussa 2020 K.H.Renlundin museo avasi juhlanäyttelynsä ’Kokkola 400 – onni suosii rohkeaa’. Näyttelyn taustalta löytyy paljon tutkimustyötä, johon useampi museotyöntekijä on osallistunut.

    Roosin talolla Kokkolan historia avautuu valikoitujen avainteemojen kautta. Aiheita valottavat pääasiassa museon omista kokoelmista kerätyt tarinat, kuvat, arkistoaineistot ja esineet, jotka luovat elämää esittelyssä oleviin ilmiöihin. Paikallista historiaa ja kulttuurihistoriamme aarteita on nyt mahdollista ihailla, kummastella ja pohtia, miksi ei myös kääntymällä museoammattilaisten puoleen, jos herää kysyttävää tai keskusteltavaa.

    Näyttelyssä voi sekä visuaaliselta että laajan kirjallisen aineiston pohjalta tutustua lukuisiin henkilötarinoihin ja yhdeksään pääteemaan: pelastajat, yrittäjät, taitajat, rakentajat, kuvaajat, nauttijat, edelläkävijät, lähtijät sekä puolustajat.

    K.H.Renlundin museo julkaisi sopivasti Kokkola 400-juhlvauoden loppusuoralla (2020) neljännen osan kirjasarjasta, jota on suunniteltu kaiken kaikkiaan viittä artikkelikokoelmaa sisältäväksi sarjaksi.

    Pohjanmaan porvariverkostot 1700–1800 -tutkimus- ja julkaisuhanke

    K.H.Renlundin museo julkaisi sopivasti Kokkola 400-juhlvauoden loppusuoralla (2020) neljännen osan kirjasarjasta, jota on suunniteltu kaiken kaikkiaan viittä artikkelikokoelmaa sisältäväksi sarjaksi.

    Kyse on museoiden yhteyshankkeesta, Pohjanmaan porvariverkostot (PoPoVe), jossa useampi pohjalainen museo antaa panoksensa 1700-1800-luvun Pohjanmaan verkostojen tutkimukseen. Uusimmassa teoksessa aiheena on esineellinen kulttuuriperintö. Kirjassa aihetta avataan monipuolisesti yhdeksässä artikkelissa suomeksi ja ruotsiksi. Myös paikallisille lukijoille Kokkolassa on tarjolla kunnon annos paikallista historiaa. Artikkeliteemoihin kuuluu nimittäin mm. kokkolalaista vaatetusta ja sisustamista käsitteleviä tekstejä, sekä kirjan lopussa Halkokarin kahakan (1854) esineitä ja perinnettä esittelevä osuus.

    Pohjanmaan porvariverkostot/Pohjanmaan porvariston vuosisadat 1700–1800 on hanke, joka syntyi museoiden välisenä yhteistyönä vuonna 2011. Tutkimus- ja julkaisuhanke on edennyt hyvässä yhteistyössä Raahen museon, Pietarsaaren museon, Seinäjoen museoiden ja Vaasan kaupungin museoiden kanssa. Suunnitteilla on vielä kirjasarjan viides ja siten viimeinen osa, jossa aiheena on elämän ihanuudet – La dolce vita.

    Palkinnot ja tuet: Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS), Delegation för den svenska litteraturens främjande/SLS, Kordeliinin säätiö, Koneen säätiö, Raahe-seura ry, sekä aiheeseen liittyvät kaupungit ja museot.

    Kirjasarjan kirjat ovat yhdessä museon muidenkin kirjojen kanssa myynnissä Roosin talon museokaupassa.

    Raportti Bottnisk kontakt -merihistoriallisesta konferenssista & Finlandssvenskt forskarforum -tapaamisesta

    Svenska kulturfondenin myöntämän merkittävän taloudellisen tuen turvin, K.H.Renlundin museolla on mahdollisuus koota ja julkaista raportti konferenssiviikonlopusta, joka järjestettiin Kokkola 400 -juhlavuoden alussa. Julkaisu pohjautuu yhteentoista esitelmään sekä muutamaan erilliseen puheenvuoroon. Konferenssiraportin pääotsikko on ’Spår från det förflutna – kartläggning, artefakter och berättelser’.

    Kokkolan kaupunki ja museo ottivat nöyrin ja kiitollisin mielin vastaan tehtävän kahdennenkymmenennen Bottnisk kontakt- merihistoriallisen konferenssin sekä viidennen Finlandssvenskt forskarforum -kotiseututapaamisen järjestämisestä. Bottnisk kontakt on pohjoismainen konferenssikokonaisuus, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1982. Tuolloin ensimmäinen kokoontuminen järjestettiin Ruotsin Örnsköldsvikissä. Siitä lähtien konferensseja on järjestetty joka toinen vuosi – ei kuitenkaan aikaisemmin historiallisessa satamakaupungissa Kokkolassa. Finlandssvenskt forskarforum -tapaamiset ovat keränneet sekä ammatti- että harrastajatutkijoita kotiseutu- ja kirjallisuusaiheiden ääreen vuodesta 2013 lähtien: kolme kertaa Karjaalla, kerran Maarianhaminassa, ja nyt 2020 Kokkolassa.

    Keskiaikapäivät

    Vuoden 2020 poikkeuksellisten olojen jälkeen on taas aika suunnitella tulevia keskiaikapäiviä. Tällä hetkellä selvitetään mahdollisuuksia järjestää seuraava tapahtuma syyskuussa 2021, jolloin vuosittainen keskiaikaseminaari voitaisiin järjestää saman teeman alla, joka oli suunniteltu vuodelle 2020. Tarkoitus on valottaa Kokkolan ja Pohjanlahden historiaa ennen kaupungin perustamista vuonna 1620. Aiheet kytkeytyvät sekä keskiaikaan, että uuden ajan ja Vaasa-ajan alkuun.

    Korona-ajan ja Vinge-rakennuskokonaisuuden nykydokumentointi

    Museo toteuttaa paikallista pienimuotoista nykydokumentointia koronaepidemia-ajan kaupallisesta toiminnasta, lisäksi hyödyntäen myös erillisessä hankkeessa kerättyä sosiaalisen median yksityistä aineistoa. Museologian opiskelijan avulla museo on myös dokumentoimassa Vingen rakennuskokonaisuuden rakennus- ja käyttöhistoriaa. Tiloissa toimii mm. nuorisopalvelut, museon toimista, useita koululuokkia. Rakennuksessa on myös konsertti- ja tapahtumasali, Snellman-sali.

    Maakunnallinen siirtolaisuushanke

    Keski-Pohjanmaan Kultuuriliitto ry:n alaisuudessa on aloitettu hanke, jossa on tarkoitus tutkia 1800–1900-luvun historiallisen maakunnan muuttoliikkeitä. Kyse on etenkin alkuvaiheessa uuden aineiston, kertomusten ja kuvien keräämisestä. Museo tukee siirtolaisuushistorian laajaa hanketta tarjoamalla neuvontaa ja asiantuntijapalvelua museaalisten vastuualueidensa osalta.

    Hankkeella on omat verkkosivut: https://keskipohjanmaansiirtolaisuus.wordpress.com/

  • Kokkolan kotiseutuarkisto on Kokkolan kaupungin ja K.H.Renlundin hallinnoima arkisto. Arkiston päätehtävänä on ottaa vastaan, järjestää, säilyttää ja asettaa saataville paikallisluonteista aineistoa. Kokkolan kotiseutuarkisto sisältää esimerkiksi paikallisten yhdistysten, liikelaitosten ja yksityishenkilöiden arkistoaineistoja.

    Arkistoon voi lahjoittaa tai tallettaa asiakirjojen lisäksi erilaisia tallenteita ja dokumentteja paikalliseen perinteeseen liittyen. Lahjoituksessa arkistomateriaalin omistusoikeus siirtyy kotiseutuarkistolle ja talletuksessa omistusoikeus säilyy luovuttajalla.

    Kotiseutuarkisto on julkinen laitos, joten sinne lahjoitettu/talletettu aineisto on pääsääntöisesti kaikkien luettavissa ja kopioitavissa, ellei luovutetulle aineistolle ole asetettu käyttörajoituksia.

    Arkistossa säilytettäviin asiakirjoihin voi tutustua aukioloajan puitteissa tutkijahuoneessa.

    Sijainti: Vaasantie 6, 67100 KOKKOLA (ns. i-Parkin talossa)
    Yhteystiedot: museo.tietopalvelu@kokkola.fi, puh. 044 780 9474.
    Aukioloajat: avoinna sopimuksesta

    Lohtajan kotiseutuarkistoaineistot sijaitsevat Kokkolan kotiseutuarkistossa. K.H.Renlundin museo vastaa myös Kälviän kotiseutuarkiston toiminnasta. Sen aineistot sijaitsevat Kälviän aluetoimistossa, jonka henkilökunnan kanssa sovitaan arkistoaineistoihin tutustumisesta.

    Kälviän aluetoimiston infopiste/vaihde puh. 040 8065 010.

     

  • Museon tehtävään kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen ja säilyttäminen jälkipolville, mutta myös sen tutkiminen, tulkitseminen ja esittäminen nyky-yhteiskunnassa. Tutkimustoiminta on osa museon kokoelmahallinnollista perustyötä.

    Tutkimustieto tuodaan yleisön saavutettaviin muun muassa kokoelma- ja tietopalvelussa, julkaisuissa, seminaareissa, tapahtumissa ja näyttelyissä. Esimerkiksi kulttuurihistoriallinen näyttely Kokkola 400 – Onni suosii rohkeaa perustuu museon omaan tutkimukseen, jonka lähtökohtina toimivat sekä kaupungin historia että museoesineet ja -aineistot.

    Toinen esimerkki museon tutkimustyöstä löytyy museoiden välisestä yhteishankkeesta Pohjanmaan porvariverkostot (”PoPoVe”). Vuodesta 2011 lähtien K.H.Renlundin museo on yhteistyössä historiallisen Pohjanmaan museoiden kanssa tutkinut Pohjanmaan porvariston ja siihen kytkeytyvien verkostojen historiaa 1700- ja 1800-luvulla. Hankkeessa on julkaistu neljä artikkelikokoelmaa aihepiireittäin, joita ovat asuminen ja elämänmuoto (2013), elinkeinojen verkostot (2016), sivistyksen verkostot (2018) ja esineellinen kulttuuriperintö (2020). Museon julkaisut ovat myynnissä museokaupassa.

    Museo suhtautuu myönteisesti tutkimusyhteistyöhön. Monivaiheisiin tutkimusprosesseihin osallistuu alueen asukkaita ja yhteisöjä, kuten museotyötä täydentävä yhdistys, Paikallishistorian Erikoistietotoimisto ETT ry. Hyvän tutkimuksen perusedellytyksiä ovatkin avoimuus, läpinäkyvyys, yhteistyö sekä innokas uteliaisuus ja tiedonhalu.

    Tutkimustoiminnan yhteyshenkilö

    tutkimusamanuenssi
    Erik Engberg
    erik.engberg@kokkola.fi
    +358 44 780 9757

  • Paikallishistorian Erikoistietotoimisto ETT ry. (lyhennettynä ETT) tukee K.H.Renlundin museon toimintaa. Yhdistyksellä on juurensa vuonna 2009 luodussa avoimessa tietoyhteisössä, joka on täydentänyt museon tutkimus- ja tietopalvelutoimintaa nyt jo yli 10 vuotta. Museon yhteydessä säännöllisesti toiminut harrastajatutkijoiden ryhmä vakiinnutti toimintansa vuonna 2018 rekisteröitymällä yhdistykseksi.

    ETT ja museo

    Vuodesta 2009 alkaen ETT on toiminut K.H.Renlundin museon pysyvänä kumppanina. Yhteinen tavoite on monikerroksisen paikallishistorian tietämyksen vahvistaminen, mikä tapahtuu sekä tallentamalla että jakamalla tietoa. Toiminta rikastuttaa museon palvelutarjontaa ja sen kohderyhmä ovat kaupunkilaiset ja alueen asukkaat.

    ETT tukee museon tavoitteita madaltamalla museon käyttämisen kynnystä ja edistää kulttuuriperintötiedon merkityksen tunnistamista sekä arvostuksen lisäämistä suuren yleisön parissa. ETT tallentaa unohdettuja ja pienten ihmisten tarinoita, kerää muistoja ja valokuvia, tunnistaa tapahtumia ja henkilöitä.

    Avoimen asiantuntijuuden, ”amatööriasiantuntijuuden”, toimintamallina ETT on saanut osakseen laajaa kiinnostusta sekä kotimaassa että kansainvälisillä forumeilla.

    ”… tällä keräämisellä voi maksaa ihmisille takaisin, kun voi antaa elämyksiä koottujen tarinoiden kautta, sillä historia on kaikkien yhteinen asia…” (ETT:n jäsen)

    ETT:n yhteystiedot

    puheenjohtaja Terho Tattari, terho@tattari.fi
    sihteeri Elisa Maunumäki, elisa.maunumaki@anvianet.fi