Kokkolan 400-vuotinen historia kertomuksin, kuvin ja esinein
Kesäkuussa 2020 K.H.Renlundin museo avasi juhlanäyttelynsä ’Kokkola 400 – onni suosii rohkeaa’. Näyttelyn taustalta löytyy paljon tutkimustyötä, johon useampi museotyöntekijä on osallistunut. Tällä hetkellä on käynnissä näyttelyn siirto pedagogioon, jossa Kokkola 400 -näyttely esitetään pienemmässä muodossa.
Roosin talolla Kokkolan historia avautuu valikoitujen avainteemojen kautta. Aiheita valottavat pääasiassa museon omista kokoelmista kerätyt tarinat, kuvat, arkistoaineistot ja esineet, jotka luovat elämää esittelyssä oleviin ilmiöihin. Paikallista historiaa ja kulttuurihistoriamme aarteita on nyt mahdollista ihailla, kummastella ja pohtia, miksi ei myös kääntymällä museoammattilaisten puoleen, jos herää kysyttävää tai keskusteltavaa.
Näyttelyssä voi sekä visuaaliselta että laajan kirjallisen aineiston pohjalta tutustua lukuisiin henkilötarinoihin ja yhdeksään pääteemaan: pelastajat, yrittäjät, taitajat, rakentajat, kuvaajat, nauttijat, edelläkävijät, lähtijät sekä puolustajat.
Pohjanmaan porvariverkostot 1700–1800 -tutkimus- ja julkaisuhanke
K.H.Renlundin museo julkaisi sopivasti Kokkola 400-juhlvauoden loppusuoralla (2020) neljännen osan kirjasarjasta, jota on suunniteltu kaiken kaikkiaan viittä artikkelikokoelmaa sisältäväksi sarjaksi.
Kyse on museoiden yhteyshankkeesta, Pohjanmaan porvariverkostot (PoPoVe), jossa useampi pohjalainen museo antaa panoksensa 1700-1800-luvun Pohjanmaan verkostojen tutkimukseen. Uusimmassa teoksessa aiheena on esineellinen kulttuuriperintö. Kirjassa aihetta avataan monipuolisesti yhdeksässä artikkelissa suomeksi ja ruotsiksi. Myös paikallisille lukijoille Kokkolassa on tarjolla kunnon annos paikallista historiaa. Artikkeliteemoihin kuuluu nimittäin mm. kokkolalaista vaatetusta ja sisustamista käsitteleviä tekstejä, sekä kirjan lopussa Halkokarin kahakan (1854) esineitä ja perinnettä esittelevä osuus.
Pohjanmaan porvariverkostot/Pohjanmaan porvariston vuosisadat 1700–1800 on hanke, joka syntyi museoiden välisenä yhteistyönä vuonna 2011. Tutkimus- ja julkaisuhanke on edennyt hyvässä yhteistyössä Raahen museon, Pietarsaaren museon, Seinäjoen museoiden ja Vaasan kaupungin museoiden kanssa. Työn alla on vielä kirjasarjan viides ja siten viimeinen osa, jossa aiheena on elämän ihanuudet – La dolce vita.
Palkinnot ja tuet: Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS), Delegation för den svenska litteraturens främjande/SLS, Svenska kulturfonden, Kordeliinin säätiö, Koneen säätiö, Raahe-seura ry, sekä aiheeseen liittyvät kaupungit ja museot.
Kirjasarjan kirjat ovat yhdessä museon muidenkin kirjojen kanssa myynnissä Roosin talon museokaupassa.
Raportti Bottnisk kontakt -merihistoriallisesta konferenssista & Finlandssvenskt forskarforum -tapaamisesta
Svenska kulturfondenin myöntämän tuen avulla K.H.Renlundin museo kokosi ja julkaisi raportin konferenssiviikonlopusta, joka järjestettiin Kokkola 400 -juhlavuoden alussa. Julkaisu pohjautuu yhteentoista esitelmään sekä muutamaan erilliseen puheenvuoroon. Konferenssiraportin pääotsikko on ’Spår från det förflutna – kartläggning, artefakter och berättelser’.
Kokkolan kaupunki ja museo ottivat nöyrin ja kiitollisin mielin vastaan tehtävän kahdennenkymmenennen Bottnisk kontakt- merihistoriallisen konferenssin sekä viidennen Finlandssvenskt forskarforum -kotiseututapaamisen järjestämisestä. Bottnisk kontakt on pohjoismainen konferenssikokonaisuus, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1982. Tuolloin ensimmäinen kokoontuminen järjestettiin Ruotsin Örnsköldsvikissä. Siitä lähtien konferensseja on järjestetty joka toinen vuosi – ei kuitenkaan aikaisemmin historiallisessa satamakaupungissa Kokkolassa. Finlandssvenskt forskarforum -tapaamiset ovat keränneet sekä ammatti- että harrastajatutkijoita kotiseutu- ja kirjallisuusaiheiden ääreen vuodesta 2013 lähtien: kolme kertaa Karjaalla, kerran Maarianhaminassa, ja nyt 2020 Kokkolassa.
Raportti julkaistiin vuoden 2022 alussa ja on myynnissä Roosin talon museokaupassa.
Keskiaikapäivä
Kahden poikkeuksellisen vuoden jälkeen on taas mahdollista järjestää keskiaikapäivät, tällä kertaa yhden päivän tapahtumana, keskiaikapäivä 2022. Museon järjestämä keskiaikaseminaarissa on sama teema, joka oli suunniteltu vuodelle 2020. Tarkoitus on valottaa Kokkolan ja Pohjanlahden historiaa ennen kaupungin perustamista vuonna 1620. Aiheet kytkeytyvät sekä keskiaikaan, että uuden ajan ja Vaasa-ajan alkuun.
Korona-ajan ja Vinge-rakennuskokonaisuuden nykydokumentointi
Museo toteutti paikallista pienimuotoista nykydokumentointia koronaepidemia-ajan kaupallisesta toiminnasta, lisäksi hyödyntäen myös erillisessä hankkeessa kerättyä sosiaalisen median yksityistä aineistoa. Museologian opiskelijan avulla museo dokumentoi Vingen rakennuskokonaisuuden rakennus- ja käyttöhistoriaa. Tiloissa toimii mm. nuorisopalvelut, museon toimista, useita koululuokkia. Rakennuksessa on myös konsertti- ja tapahtumasali, Snellman-sali. Museo on myös dokumentoinut vanhoja huoltoasemia opiskelijatyönä.
Maakunnallinen siirtolaisuushanke
Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliitto ry:n alaisuudessa on aloitettu hanke, jossa on tarkoitus tutkia 1800–1900-luvun historiallisen maakunnan muuttoliikkeitä. Kyse on etenkin alkuvaiheessa uuden aineiston, kertomusten ja kuvien keräämisestä. Museo tukee siirtolaisuushistorian laajaa hanketta tarjoamalla neuvontaa ja asiantuntijapalvelua museaalisten vastuualueidensa osalta.
Hankkeella on omat verkkosivut: https://keskipohjanmaansiirtolaisuus.wordpress.com/
