Hyppää sisältöön

Asukkaiden hyvinvointi, asuminen ja kaupunkiympäristön viihtyisyys

  • Keski-Pohjanmaan keskussairaala on lähin päivystävä sairaala noin 200 000 asukkaalle ja se varmistaa alueen asukkaille nopean hoitoon pääsyn erikoissairaanhoidon piiriin.  Sen lisäksi, että Keski-Pohjanmaan keskussairaala on alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukeskittymä, on se myös merkittävä elinvoimatekijä Kokkolan kaupungille. Sairaala työllistää laajasti henkilöstöä ja houkuttelee alueelle osaajia niin lääketieteen, hoitotyön kuin tukipalveluiden aloilta.

    Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten säilyminen omana, itsenäisenä hyvinvointialueena varmistaa sen, että alueen erityispiirteet, kuten väestörakenne, kaksikielisyys, palvelutarpeet ja maantieteelliset olosuhteet huomioidaan päätöksenteossa sekä palveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä.

    Kokkolan kaupungin tavoitteena on, että kansallisessa päätöksenteossa tunnistetaan pienten, mutta toimivien ja tehokkaiden hyvinvointialueiden merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja alueiden elinvoimaisuuden rakentamisessa.

    ***

    Tavoite:

    Kokkolan kaupungin tavoitteena on, että kansallisessa päätöksenteossa tunnistetaan pienten, mutta toimivien ja tehokkaiden hyvinvointialueiden merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä ja alueiden elinvoimaisuuden rakentamisessa.

    Toimenpide:

    Keski-Pohjanmaan keskussairaala on lähin päivystävä sairaala noin 200 000 asukkaalle ja se varmistaa alueen asukkaille nopean hoitoon pääsyn erikoissairaanhoidon piiriin. Sen lisäksi, että Keski-Pohjanmaan keskussairaala on alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukeskittymä, on se myös merkittävä elinvoimatekijä Kokkolan kaupungille. Sairaala työllistää laajasti henkilöstöä ja houkuttelee alueelle osaajia niin lääketieteen, hoitotyön kuin tukipalveluiden aloilta.

    Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten säilyminen omana, itsenäisenä hyvinvointialueena varmistaa sen, että alueen erityispiirteet, kuten väestörakenne, kaksikielisyys, palvelutarpeet ja maantieteelliset olosuhteet huomioidaan päätöksenteossa sekä palveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä.

    Aikataulu:

    • 1.1.2025 lähtien
  • Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto on laajin Suomen kansallisista kaupunkipuistoista. Se on perustettu Ympäristöministeriön päätöksellä   vuonna 2020. Tavoitteena on Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston, kaupunkiluonnon ja rakennetun kulttuuriympäristön säilyttäminen laajana ja eheänä kokonaisuutena maankäyttö- ja rakennuslaissa määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

    Kokkola hoitaa ja kehittää kansallisen kaupunkipuiston kokonaisuutta sen luonnon- ja kulttuuriperinnön arvoja vaalien ja vahvistaen.

    ***

    Tavoite:

    Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kaupunkiympäristössä sijaitseva   arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja  hoitamiseen kaupunki on sitoutunut. Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja   rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena – kaupunkilaisten olohuoneena.

    Toimenpide:

    Kansalliset kaupunkipuistot ovat osa kestävää kaupunkisuunnittelua ja rakentamista. Kokkolan kansallinen   kaupunkipuisto on Suomen laajin kansallinen kaupunkipuisto ja se on perustettu ympäristöministeriön päätöksellä  vuonna 2020. Kokonaisuutta hoidetaan ja kehitetään sen luonnon- ja kulttuuriperinnön arvoja vaalien ja vahvistaen.  Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma on lähetetty hyväksyttäväksi ministeriöön 2023.  Hyväksymisprosessi on vielä keskeneräinen.

    Aikataulu:

    • vuodesta 2020 alkaen, edelleen meneillään