Kaupungin strategia

Elinvoimainen kaupunki rakentuu useasta eri tekijästä ja on vahvasti riippuvainen alueen vetovoimasta ja pitovoimasta. Vetovoimainen Kokkola pystyy houkuttelemaan uusia asukkaita, yrityksiä ja matkailijoita, kun taas pitovoima saa nykyiset asukkaat ja yritykset juurtumaan Kokkolaan. Elinvoimaista kaupunkia vahvistavat osaltaan myös alueen saavutettavuus, osaamisrakenteet ja tki-toiminta sekä kansainvälisyys.

Elinvoimaohjelma on osa Kokkolan kaupungin strategiakokonaisuutta ja sen tavoitteet perustuvat erityisesti strategian houkuttava ja koukuttava kaupunki –osion sisältöön. Pääteemoina ohjelmassa nostetaan esille kilpailukykyinen yrityselämä, työllisyys, kaupunki-markkinointi ja koko kaupungin alueen vetovoimaisuus. Lisäksi ohjelmassa linjataan myös valtuustokauden elinvoiman kehittämisen merkittävimmät kärkihankkeet.

Elinvoimaohjelma

Hankintaohjelma on yksi kaupunkistrategiaa toteuttavista poikkihallinnollista kehittämisohjelmista. Se ohjaa kaupungin hankintatoimintaa, joka pitää sisällään kaupungin kaikki hankinnat, ostot ja tilaamisen suunnittelun, kilpailuttamisen ja toteuttamiseen liittyvät toiminnat sekä hankintasopimukset ja niiden hallinnan. Kaupunkiorganisaatiossa hankinnat on järjestetty hajautetusti.

Suunnitelmallisesti ja ennakoivasti toteutettava hankintatoiminta edistää avoimuutta ja tehokkuutta. Kaupungin hankintaohjelman tehtävä on tehostaa kaupungin varojen käyttöä ja edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä.

Hankintaohjelmalla varmistetaan yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Hankintoja suunnitellaan ja toteutetaan kestävän kehityksen näkökulmasta ja niissä huomioidaan ympäristönäkökulmat sekä työllistämisen ja sosiaalisten kriteereiden tavoitteet.

Hankintojen kaikissa vaiheissa noudatetaan yleisiä oikeusperiaatteita, kuten avoimuutta, tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua sekä suhteellisuusperiaatetta.

Hankintatoiminta on osa kaupungin elinkeinopolitiikkaa. Kaupunki luo omilla hankinnoillaan edellytyksiä elinkeinotoiminnalle ja yrittäjyydelle myös uudet toimijat huomioiden.

Hankintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa pyritään tukemaan alueen elinkeinoelämän mahdollisuuksia osallistua kaupungin hankintoihin hankintasäätelyn mahdollistamissa puitteissa.

Hankintaohjelma

Julkiset hankinnat

Henkilöstöohjelmassa on määritelty kaupunkistrategiaa tukevat henkilöstöpoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2018–2021. Ne täsmentyvät vuosittain talousarvion ja toimintasuunnitelman kautta, kaupungin johtoryhmän valmistelusta.

Henkilöstöohjelma tuo näkyväksi kaupunkistrategian henkilöstöä koskevat päämäärät. Siinä määritellään kaupungin henkilöstöjohtamisen strategiset tavoitteet, painopisteet ja toimenpiteet. Ohjelman tarkoituksena on myös vahvistaa yhtenäistä henkilöstöpolitiikkaa ja käytännön henkilöstötyötä.

Henkilöstöohjelman keskeiset osa-alueet ovat:

• henkilöstön osaamisen ja osaamistarpeiden tunnistaminen ja kehittäminen
• tarkoituksenmukaiset toimenkuvat
• sairauspoissaolojen vähentäminen, työtyytyväisyyden edistäminen ja työtapaturmien ehkäisy
• hyvän johtamisen vahvistaminen.

Henkilöstöohjelmaa toteuttavat esimiehet, henkilöstö ja päättäjät. Henkilöstöohjelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain toimialojen toimintakertomuksissa ja koko kaupungin osalta henkilöstöraportissa.

Kerran vuodessa toteutettavan henkilöstökyselyn avulla kootaan työntekijöiden palautetta ja näkemyksiä muun muassa työilmapiiristä ja henkilöstöasioiden tilasta.

Henkilöstöohjelma

Maankäyttö- ja asuntopoliittisella toteuttamisohjelmalla luodaan maankäyttöpolitiikalle ja asuntotuotannon ohjaamiselle toimintaympäristö, jolla mahdollistetaan riittävä tontti- ja rakennuspaikkavaranto ja kohdennetaan uusien asuntojen tuotanto palvelujen saatavuus ja käyttöaste huomioiden.

Ohjelman toteuttamista ohjaa kaupunginhallituksen konserni- ja kaupunkikehitysjaosto ja sen toteutumista koordinoi kaupunkiympäristön maankäyttötiimi.

Ohjelman lähtökohtina on kaupunginvaltuuston strategiset päämäärät, tavoitteet, toteutunut kehitys ja suunnitteet vuosille 2016 – 2020 sekä Kokkolan jakautuminen eri osa-alueisiin maankäyttöpolitiikan ja asuntotuotantoa ohjelmoitaessa. Toteuttamisohjelma arvioidaan kerran vuodessa ja sitä tarvittaessa tarkistetaan ja päivitetään valtuustokausittain.

Yhdessä maapolitiikka ja kaavoitus muodostavat kunnan maankäyttöpolitiikan. Maankäyttöpolitiikan avulla suunnitellaan ja toteutetaan kunnan eri toimintojen tarvitsemat maankäyttöratkaisut. Toteutus edellyttää muitakin kunnan toimia, erityisesti kunnallistekniikan ja muun yhdyskuntatekniikan sekä julkisten palvelujen edellyttämää rakentamista. Maapoliittisen suunnittelun tulee olla mukana yleiskaavoituksessa.

Yleiskaavaratkaisujen takana tulisi olla myös näkemys siitä, millä tavoin ratkaisut toteutetaan. Asian tärkeys on korostunut yleiskaavoituksen merkityksen lisääntyessä maankäyttö- ja rakennuslain myötä. Maapolitiikan keinot ovat välineitä, jolla varmistetaan, että suunnitelmien mukaan tarvittavat alueet saadaan käyttöön.

Maankäyttö- ja asuntopoliittinen toteuttamisohjelma

Osallisuusohjelma tarkentaa ”Onnistumme yhdessä” -strategiatavoitteen toimenpiteitä kaupunkiorganisaatiossa. Osallisuusohjelman tarkoituksena on konkretisoida tapoja edistää niin kuntalaisten, luottamushenkilöiden, henkilöstön kuin kaupungin yhteistyökumppaneiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Osallisuuden lisäämisellä pyritään vahvistamaan kuntalaisten uskoa ja luottamusta kaupungin toimintaan sekä kannustaa kuntalaisia mukaan suunnitteluun ja toimintaan. Kaupungilla on useita osallisuutta tukevia tapoja edistää kuntalaisten kuulemista sekä osallistumista itseään koskeviin asioihin.

Kokkolan kaupungin osallisuusohjelman on laatinut työryhmä, johon on kuulunut edustajia kaupungin eri toimialoilta. Tausta-aineistona ohjelman valmisteluun on käytetty kaupungista, sen palveluista sekä eri osapuolten palvelutyytyväisyydestä viime vuosina tehtyjä tutkimuksia, kaupungin strategiaa sekä kansalaisten osallisuutta ja osallistumista käsittelevää kirjallisuutta.

Kaupunkiorganisaatioon kuuluvat toimialat kokosivat osallisuusohjelmaa varten yhteen tiedot osallisuutta edistävistä toimintamalleista, joita on käytössä Kokkolan kaupungin hallinnossa. Osallisuutta edistävät muun muassa kuntalaiskyselyt, julkiset esityslistat ja pöytäkirjat, yrittäjien Aamupuuro-tilaisuudet, asiakaspalautteet nuorisovaltuuston toiminta ja sen käyttö sivistyshallinnon tukena.

Osallisuusohjelma

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistyön perusteena on lainsäädäntö sekä humaanisuuden käsite: ihmisarvo on rikkumaton ja suvaitsevaisuus on hyvä lähtökohta kaikessa kanssakäymisessä.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen liittyy myös hyvään hallintoon, osallisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen, kaupungin palvelukuvaan, veto- ja pitovoimaan ja yleisesti paikkakunnan mainekuvaan.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämissuunnitelma linjaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistyötä Kokkolan kaupungilla vuosina 2019–2021. Suunnitelmalla edistetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tehokkaampaa huomiointia kaikessa toiminnassa.

Kehittämissuunnitelmassa linjataan kaupungin toimintaa yleisesti sekä tuodaan esiin konkreettisia esimerkkejä. Suunnitelmaan sisältyy sekä taustoitusta että toimenpide-ehdotuksia, ja siinä esitetään kehittämistoimenpiteet tarkempaa pohdintaa ja valmistelua varten.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämissuunnitelma

Viestinnän ja markkinoinnin kehittämisohjelmassa määritellään kaupungin yleiset viestinnän ja markkinoinnin perustehtävät, eri roolit, tyypit ja vastuut sekä toimenpiteet vuosille 2019 – 2020. Kehittämisohjelma koskee kaikkia kaupungin toimialoja.

Viestinnässä painotetaan strategian näkökulmia: sopivasti lähellä, houkuttava ja koukuttava, onnistumme yhdessä sekä resurssiviisas Kokkola.

Kaupungin viestinnän ja markkinoinnin tavoitteena on parantaa tiedonkulkua kaupungin ja kaupunkilaisten välillä, edistää kaupungin tunnettuutta ja kehittää Kokkolan elin-, pito- ja vetovoimaa. Viestintä ja markkinointi on rohkeaa, ennakoivaa, asukaslähtöistä ja vuorovaikutuksellista.

Viestinnän ja markkinoinnin kehittämisohjelma

Digitalisaation tiekartta määrittelee kaupunkiorganisaatiossa digitalisaation päätavoitteet tuleville vuosille sekä toimii digitalisaation johtamisen tukena. Tavoitteena on tuoda digitalisaatio osaksi päivittäisiä prosesseja.

Tiekartan tavoitteet liittyvät tiedolla johtamiseen, kokonaisvaltaiseen oivaltamiseen ja muutoshalukkuuteen sekä ketterään kehittämiseen ja viestintään.

Kunnassa voidaan tukea tiedolla johtamista luomalla prosesseja, joissa kunnan eri toimijat yhdessä kokoavat tietoa ja jalostavat sitä päätöksentekoprosessia varten. Tämä vaatii infrastruktuurin ja ohjelmistojen kehittämistä, mutta myös ohjelmistojen käytön optimointia, ketterää kehittämistä sekä viestintää.

Digitalisaation tehokas hyödyntäminen vaatii kunnalta muutosvalmiutta ja henkilöstöltä uusia taitoja. Teknologioita vielä tärkeämpää on tavoitteellisuus ja organisaation sisäiset muutokset. Ennen kaikkea organisaatiossa on tärkeää oivaltaa, että digitalisaation myötä on mahdollista helpottaa ja tehostaa nykyisiä toimintatapoja.

Koko ajan kehittyvän digitalisaation toteutus muuttuvassa tilanteessa edellyttää toiminnan suunnittelua sekä organisoitumista teeman ympärille. Lähtökohtana on, että toimitaan hajautetusti nykyisten resurssien puitteissa sekä hyödynnetään ja yhdistetään organisaation substanssiosaamista digitalisaation osaamiseen ja näkemykseen. Tässä toiminnassa hyödynnetään myös laaja-alaista yhteistyöverkostoa.

Digitalisaation tiekartta

Kehittämissuunnitelma sisältää toimialan vision, mission ja toimintaa ohjaavat arvot sekä kehittämiskohteet, joissa sivistystoimen ja sen vastuualueiden kehittämissuunnitelmat, toimialan organisaatiouudistuksen jatkaminen sekä palvelujen kehittäminen ovat keskeisiä.

Sivistystoimen kehittämissuunnitelma 2018-2021

Varhaiskasvatuksen- ja opetuspalvelujen kehittämissuunnitelma 2018-2021

Kuntalain mukaan kuntien tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kuntastrategiassa on huomioitava kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Terveydenhuoltolain mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain ja kerran valtuustokaudessa on valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus.

Hyvinvointikertomus on työväline hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman kytkemiseksi osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua, johtamista sekä päätöksentekoa. Hyvinvointisuunnitelma on yksi kaupunkistrategiaa toteuttava poikkihallinnollinen kehittämisohjelma.

Hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan ja arvioidaan asetettujen painopistealueiden tavoitteiden toteutumista. Hyvinvointisuunnitelmassa puolestaan määritellään kuluvalle valtuustokaudelle hyvinvointityön painopisteet.

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman on valmistellut poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä. Suunnitelman valmistelutyössä on myös kuultu kuntalaisia, vanhus- ja vammaisneuvostoa, yhdistyksiä sekä nuorisovaltuustoa.

Kunnan hyvinvoinnin edistämistehtävä on laaja ja se edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä eri toimialojen kesken. Tulevaisuudessa perinteisten sisältöjen lisäksi korostuvat erityisesti työllisyys ja toimeentulo sekä elinoloihin liittyvä elinympäristönäkökulma. Kuntien hyvinvointitehtävään katsotaan kuuluvaksi lisäksi yhteisöllisyyden vahvistaminen.

Hyvinvointisuunnitelman painopisteiksi valtuustokaudelle 2018−2021 on valittu hyvinvointijohtamisen organisointi, hyvinvointityön tavoitteenasettelun konkretisointi sekä osallisuuden edistäminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen.

Hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma

Kotouttamisen edistämisen tarkoituksena on tarjota maahanmuuttajalle mahdollisimman pian maahantulon jälkeen suomalaisen yhteiskunnan aktiivisen ja tasavertaisen jäsenen tarvitsemat valmiudet. Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja saavuttaa tasavertaisen aseman yhteiskunnassa ja kotikunnassaan niin oikeuksien kuin velvollisuuksien osalta unohtamatta kuitenkaan oman kielen ja kulttuurin säilyttämistä.

Laki kotouttamisen edistämisestä velvoittaa kuntaa tai kuntia yhteistyössä laatimaan kotouttamisohjelman. Laki koskee kaikkia Suomeen muuttavia henkilöitä maahantulon perusteesta riippumatta.

Lain keskeiset tavoitteet ovat velvoittavia ja niiden mukaan tulee:

• parantaa alkuvaiheen ohjausta ja antaa tietoa Suomen yhteiskunnasta
• tukea maahanmuuttajien aktiivista osallisuutta
• tunnistaa ja auttaa haavoittuviin ryhmiin kuuluvia maahanmuuttajia, esimerkkinä vammaiset, ikäihmiset ja vaikeassa tilanteessa elävät naiset ja lapset.

Kokkolan kaupungin kotouttamisohjelma

Kokkolan kaupungin ensimmäinen kotouttamisohjelma laadittiin vuonna 2004 ja sitä on päivitetty valtuustokausittain. Kotouttamisohjelman on yksi kaupunkistrategiaa tukevista kehittämisohjelmista, jotka tulee laatia strategiakaudeksi.

Laki kotouttamisen edistämisestä korostaa kunnan ja muiden paikallisviranomaisten yhteistyötä alueensa kansainvälisyyden, yhdenvertaisuuden ja myönteisen vuorovaikutuksen edistämisessä eri väestöryhmien kanssa.

Kunnan on huolehdittava

• kunnan palvelujen sopivuudesta maahanmuuttajille
• maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen toimenpiteiden ja palveluiden järjestämisestä sisällöltään ja laajuudeltaan siinä laajuudessa kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää
• kunnan henkilöstön osaamisen kehittämisetä kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Erityisesti kunnan velvoite on tukea niiden maahanmuuttajien kotoutumista, jotka eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä.

Kotoutumislain mukaan paikallisten viranomaisten on yhteistyössä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa kehitettävä kotoutumista monialaisena yhteistyönä.

Kotouttamisohjelma

Kaupallisen keskustan kehittäminen on nimetty yhdeksi kaupunkistrategian kriittiseksi menestystekijäksi vetovoimaisen kaupungin saavuttamiseksi. Elinkeinot ja kaupunkikehitys on asettanut yhdeksi tavoitteekseen Kokkolan kaupallisen vetovoiman ja elinvoimaisen keskustan kehittämisen. Tavoitteena on myös lisätä kaupungin ja kaupan- ja palvelualan yritysten välistä yhteistyötä.

Kokkolan kaupunki on kaupunkistrategian mukaisesti laatinut keskustan kehittämisen toimenpidesuunnitelman, joka pyrkii sitomaan yhteen laaja alaisen kehittämisen pidemmän aikavälin toimenpidesuunnitelmaksi.

Kaupunkikeskustan kehittämisohjelma antaa konkreettisia askelmia Kokkolan kaupunkikeskustan kehittämiseen. Se selittää kaupunkikeskustan nykytilaa vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien kautta, kertoo jo tehdystä kehitystyöstä ja avaa toimijoiden ja kuntalaisten näkemyksiä kaupunkikeskustasta.

Ohjelman päätarkoitus on kuitenkin listata käytännön toimenpiteitä, jotka kohdistuvat kaupunkitilan ja kaupunkikulttuurin kehittämiseen neljän eri kerroksen kautta. Joukossa on pieniä, käytännön toimia ja laajoja kokonaisuuksia, jopa mahdollisia hankkeita.

Ohjelman teko on toimenpide myös itsessään – se jatkaa dialogia ja tahtotilan muodostamista ja avaa yhteistyössä tehtävän kehitystyön myös elinvoimaisten kyläkeskusten: Kälviän, Lohtajan ja Ullavan osalta.

Kaupunkikeskustan kehittämisohjelma

Kokkolan kaupunki lähti mukaan UNICEFin Lapsiystävällinen kunta –kehittämistyöhön kaupunginhallituksen päätöksellä §256 8.5.2017. Kolmen vuoden kehittämistyön jälkeen Suomen UNICEF myönsi Kokkolalla ensimmäisen Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksensa 1.9.2020. Tunnustus on voimassa kaksi vuotta.

Tunnustuksen myöntäminen tarkoittaa, että lapsiystävällisessä kunnassa

• lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita ja kokevat olevansa tärkeitä omissa lähiyhteisöissään
• lapset ja nuoret ovat vahvasti kehittämistyössä mukana
• koko kunta on sitoutunut mallin toteuttamiseen ja kehittämistyöhön
• kunta sitoutuu rakenteellisiin muutoksiin tähtäävään, pitkäjänteisteen työhön
• kehittämistyössä huomioidaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja lapsiryhmät.

Lapsi- ja nuorisoystävällisyyden kehittämistyö jatkuu Kokkolassa, sillä lapsen oikeuksien toteutumisesta on pidettävä huolta joka päivä toimintasuunnitelman mukaisesti. Painopisteinä kaupungin lapsiystävällinen kunta -työssä ovat lasten ja nuorten osallisuus, harrastustoiminta sekä lasten oikeuksista kouluttaminen ja tiedottaminen. Kehittämistyön koordinaatioryhmänä toimii Kokkolassa kaupungin hyvinvointityöryhmä.

Taustalla lapsen oikeuksien sopimus

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus, joka koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Ratifioimalla sopimuksen valtio sitoutuu muuttamaan lakinsa ja toimintansa sopimusta vastaaviksi.

Lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleistä periaatetta ovat:

1. syrjimättömyys
2. lapsen edun huomioiminen,
3. oikeus elämään ja kehittymiseen
4. lapsen näkemysten kunnioittaminen