Suomi on houkutteleva kohde kansainvälisille sijoittumisille, mutta kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää teollisuusalueiden infrastruktuurin yhtenäisiä ja kehittyneitä toimintamalleja. Jotta voimme tarjota tasalaatuiset edellytykset teolliselle toiminnalle ja lisätä kansainvälisiä investointeja sekä TKI-panostuksia, tarvitsemme ajantasaisen kuvan teollisuusalueiden infrastruktuurin toimintatavoista ja kehittämistarpeista.
Hankkeessa on mukana sekä pitkään toimineita teollisuusalueita, että vasta perustamisvaiheessa olevia alueita. Vakiintuneilla alueilla toimintamallit ovat muotoutuneet vuosien aikana, kun taas uudet alueet hyötyvät kokeneempien toimijoiden käytännönläheisestä tiedosta. Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden verrata erilaisia toimintaympäristöjä ja vahvistaa kansallista oppimista.
Perinteisesti suomalaiset teollisuusalueet ovat kehittyneet varsin itsenäisesti. TEINTO-valmisteluhanke kokoaa toimijat yhteen ja luo pohjaa valtakunnalliselle näkymälle teollisuusalueiden infrastruktuurin kehittämisestä.
Tilannekuva johtamismalleista
Tilannekatsausta varten on haastateltu teollisuuskeskittymien vastuuhenkilöitä. Lisäksi hankkeessa järjestetyissä työpajoissa mukana olevat kaupungit ja kunnat ovat voineet tuoda esiin omia näkemyksiään ja vaikuttaa tarkastelun sisältöön.
Teollisuuskeskittymien tarkastelu osoittaa, että
- Johtamismallien tarve on tunnistettu, ja niitä on osin jo muodostunut esimerkiksi keskustelufoorumien kautta. Useimmilta alueilta puuttuu kuitenkin selkeä kokonaiskuva sekä teollisuus- keskittymän että alueen infrastruktuurin kehityksestä. Lisäksi teollisuuskeskittymän kasvua koordinoiva taho uupuu niin paikallisella kuin kansallisella tasolla.
- Teollisuuskeskittymät eroavat toisistaan merkittävästi, ja niillä on erilaisia vahvuuksia ja haasteita. Infrastruktuurin rahoitus ja omistajuus ovat yhteisiä teemoja, joiden kanssa monet kunnat kamppailevat.
- Päävastuu alueiden kehittämisestä vaihtelee, ja se on paikkakunnasta riippuen kunnalla, kehitysyhtiöllä, erillisellä tiimillä tai maanomistajalla. Yhtenäiset operaattorimallit ja veturiyritysvetoiset ratkaisut ovat harvinaisia.
Johtamismallien puute tekee teollisuuskeskittymien kehityksestä hidasta ja epävarmaa, sillä se heikentää investointien toteutumista ja lisää riskiä kalliisiin sekä pitkällä aikavälillä epäedullisiin ratkaisuihin. Johtamismallien puutteet ilmenevät mm. alueen vahvuuksien heikkona tunnistamisena, vastuunjaon epäselvyytenä sekä infrastruktuurin kokonaiskuvan puuttumisena. Linkki tilannekatsaukseen.
Toimivat johtamismallit ovat edellytys kilpailukykyisille, investointeja houkutteleville ja toimintavarmoille teollisuuskeskittymille. Kansallisilla teollisuuskeskittymillä on tarve selkeyttä ja kokonaiskuvaa ylläpitäville tahoille ja toimintatavoille.
Hankkeen tavoitteet
TEINTO-valmisteluhankkeen tavoitteena on luoda perusteet teollisuusalueiden infrastruktuurin toimintamallin kehittämiselle.
Hankkeessa keskitytään kolmeen päätavoitteeseen:
- Tilannekuvan muodostaminen
Tavoitteena on koota ajantasainen kuva mukana olevien teollisuusalueiden infrastruktuurista ja johtamismalleista. Työ auttaa tunnistamaan sekä paikallisia että kansallisesti merkittäviä kehittämistarpeita teollisten ekosysteemien toimivuuden parantamiseksi. - Innokaupunkien verkoston rakentaminen
Hankkeessa luodaan teollisuusaluekehittämisestä kiinnostuneiden Innokaupunkien verkosto. Se toimii yhteistyöalustana ja mahdollisen myöhemmän vetovastuuhankkeen konsortion pohjana. Myös muut raskaan teollisuuden kehittämisestä kiinnostuneet kaupungit voivat osallistua verkoston toimintaan. - Vetovastuuhankkeen valmistelu
Jos tilannekuva osoittaa tarpeen yhteiselle valtakunnalliselle kehittämishankkeelle, laaditaan toteutussuunnitelma tulevaa vetovastuuhanketta varten.