Kokkola on yksi vetovoimaisimmista puhtaan siirtymän investointikohteista. Kokkolaan suunnitellut investoinnit ja niiden myötä alueelle syntyvät uudet työpaikat asettavat kaupungin kunnianhimoisten kasvutavoitteiden äärelle.
-
Suomi tarvitsee valtakunnallisen infrarahaston, joka tukee suomalaisten teollisuusalueiden kilpailukykyä ja houkuttelevuutta investointikohteina.
Kokkolan tavoitteena on, että yhteistyössä valtion ja teollisuuden kanssa perustettava rahasto sijoittaisi suurteollisuusalueiden teolliseen infrastruktuuriin sekä lainoittaisi investointikohteita ja alueellisia teollisuusinfrastruktuuriyhtiöitä.
***
Tavoite:
Perustetaan infrarahasto tukemaan suomalaisten teollisuusalueiden kilpailukykyä ja houkuttelevuutta investointikohteena.
Toimenpide:
Teollisen infrastruktuurin osat ovat tuotantotoiminnan jatkuvuuden ja kilpailukyvyn kannalta strategisesti tärkeitä. Tähän infrastruktuuriin kuuluvat mm. suurteollisuusalueiden tiestö, rautatiet, teollisuussatamat ja satamalaitteet, putkisillat, sähkö-, höyry-, lämpö- ja dataverkot, energiantuotanto, maa-alueet, vesi- ja viemäriputkiverkostot, vedenottamot ja vedenpuhdistuslaitokset, kulunvalvontajärjestelmät sekä palo- ja pelastustoiminnan järjestelmät ja kalusto.
Teollisen infrastruktuurin investointeja voidaan vauhdittaa perustamalla valtakunnallinen teollisuusinfrarahasto. Tämä valtion ja teollisuuden kanssa yhteistyössä perustettava rahasto sijoittaisi suurteollisuusalueiden teolliseen infrastruktuuriin ja lainoittaisi niin investointikohteita kuin alueellisia teollisuusinfrastruktuuriyhtiöitä.
Edunvalvonnan kohde:
- Kansanedustajat, valtioneuvosto
Aikataulu:
- välittömästi
-
Kokkolan kaupunkikonserni investoi kriittiseen infraan vuosien 2020–2030 aikana yli 250 miljoonaa euroa. Kohteina ovat muun muassa
- KIP Infra (investoinnit 30,8 M€, mm. KIP-alueen rautatie, viemäriverkosto, ruoppaukset)
- Kokkolan Satama (investoinnit 45,2 M€, mm. KIP & Kokkola South)
- Kokkolan Vesi (investoinnit 40 M€, mm. vedenkäsittelylaitokset, verkostojen saneeraus ja uudisrakentaminen)
- Kokkolan Energiaverkot (investoinnit 37 M€, mm. sähköverkkoliittymien laajennukset ja saneeraukset)
- Kokkolan Energia (investoinnit 52 M€)
- Teollinen vedenkäsittely (investoinnit 40 M€, uusi vedenkäsittelylaitos)
- Kokkola South (investoinnit 11,5 M€, mm. yhdystie satamaan, pistoraide)
Edunvalvonnalla varmistetaan, että valtio on mukana rahoittamassa keskeisiä, teollisuutta tukevia infrahankkeita.
***
Tavoite:
Kilpailukykyiset Kokkolan suur-teollisuusalueet (KIP ja Kokkola South).
Toimenpide:
Konserniyhtiöt ovat tunnistaneet infrastruktuurin kehittämiskohteet suurteollisuusalueiden tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi.
Edunvalvonnalla pyritään varmistamaan, että valtio on mukana rahoittamassa kaupungin keskeisiä teollisuutta tukevia infrahankkeita.
Edunvalvonnan kohde:
- Ministeriöt ja muut mahdolliset rahoittajat
Aikataulu:
- 2024–2029
-
Varmistetaan sujuva yhteistyö, tiedon jakaminen ja avoin vuoropuhelu paikallisten ja valtion Invest in -toimijoiden välillä. Kaupunkien omat Invest in -toimintamallit ja niiden yhtymäkohdat teollisuuspoliittiseen strategiaan ja investointien edistämisen kansalliseen toimintamalliin huomioidaan.
Kokkolan omassa Invest in -toimintamallissa valmistaudutaan investointien sijoittumiseen alueelle maankäytön, osaavan työvoiman saatavuuden sekä viestinnän ja aluemarkkinoinnin näkökulmista.
***
Tavoite:
Kaupungit ovat aktiivisia toimijoita valtakunnallisessa Invest in -toiminnassa.
Toimenpide:
Teollisuuspoliittisen strategian yhtenä tavoitteena on saada Suomeen investointeja vahvistamaan teollista perustaa. Strategiassa suunnitellun investointinyrkin tavoitteena on investointien edistämisen toimintamallin kehittäminen.
Toimintamallia kehitettäessä on tärkeää huomioida kaupunkien omat Invest in -toimintamallit, joiden avulla valmistaudutaan investointien sijoittumisen alueelle maankäytöllisestä, osaavan työvoiman saatavuuden sekä viestinnän ja aluemarkkinoinnin näkökulmista.
Jatkossa on huolehdittava tiedon jakamisesta, yhteistyön sujuvuudesta ja avoimesta vuoropuhelusta paikallisten ja valtion Invest in -toimijoiden välillä.
Aikataulu:
- välittömästi
-
Suomi tunnistaa maakuntien lentoliikenteen merkityksen maan talouskasvussa ja viennin mahdollistajana, sekä huoltovarmuuden, terveydenhuollon ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta.
Varmistetaan Finavian nykyisen lentoasemaverkoston kattavuus ja maakuntakenttien lentoliikenteen ylläpitäminen, ja että Liikenne 12 -suunnitelmassa vuosille 2026–2037 ei ole kirjauksia, jotka vaarantaisivat nykyisten maakuntakenttien roolia.
Hallitus on sopinut puoliväliriihessä 2025 option käytöstä. Kokkola-Pietarsaaren lennot jatkuvat nykymuodossaan kevääseen 2028 asti.
***
Tavoite:
Varmistetaan Finavian nykyisen lentoasemaverkoston kattavuus ja lentoliikenteen ylläpitäminen maakuntakentille.
Toimenpide:
Lentoasemaverkosto on keskeinen tekijä Suomen talouskasvussa ja viennin mahdollistajana. Sen merkitys on kasvanut globaalissa kilpailussa. Lisäksi monipuolinen lentoasemaverkosto on välttämätön huoltovarmuuden, terveydenhuollon ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta. Suomen viennistä 71 % keskittyy maakuntiin. Maakuntakenttien tärkein funktio ei ole maan sisällä liikkuminen, vaan yritysten ja osaajien pääsy nopeasti maailmalle ja takaisin.
Varmistetaan, että Liikenne 12 -suunnitelmassa vuosille 2026–2037 ei ole kirjauksia, jotka vaarantavat nykyisten maakuntakenttien roolia.
Aikataulu:
- välittömästi
-
Suomen elinkeinoelämä ja teollisuus ovat riippuvaisia merikuljetusten toimivuudesta ja saatavuudesta. Väylämaksut rasittavat Suomen merilogistiikan kilpailukykyä.
Kokkolan tavoitteena on, että hallituksen esitys väylämaksun puolituksesta toteutetaan. Pitkän aikavälin tavoitteena on maksuista luopuminen kokonaan.
***
Tavoite:
Luopuminen kansallisista veroluonteisista maksuista (esim. väylämaksu), jotka rasittavat merikuljetuksista riippuvaista teollisuutta.
Toimenpide:
Suomen elinkeinoelämä ja teollisuus on riippuvainen merikuljetusten toimivuudesta ja saatavuudesta. Väylämaksu rasittaa Suomen merilogistiikan kustannuskilpailukykyä. Hallituksen esitys väylämaksun pysyvästä puolituksesta on askel oikeaan suuntaan ja kannatettava toimenpide. Väylämaksuista kokonaan luopuminen tulee olla vaihtoehtona pidemmän aikavälin linjauksia tehtäessä.
Aikataulu:
- välittömästi