Kokkola on yksi vetovoimaisimmista puhtaan siirtymän investointikohteista. Kokkolaan suunnitellut investoinnit ja niiden myötä alueelle syntyvät uudet työpaikat asettavat kaupungin kunnianhimoisten kasvutavoitteiden äärelle.
-
Suomi tarvitsee valtakunnallisen infrarahaston, joka tukee suomalaisten teollisuusalueiden kilpailukykyä ja houkuttelevuutta investointikohteina.
Kokkolan tavoitteena on, että yhteistyössä valtion ja teollisuuden kanssa perustettava rahasto sijoittaisi suurteollisuusalueiden teolliseen infrastruktuuriin sekä lainoittaisi investointikohteita ja alueellisia teollisuusinfrastruktuuriyhtiöitä.
-
Kokkolan kaupunkikonserni investoi kriittiseen infraan vuosien 2020–2030 aikana yli 250 miljoonaa euroa. Kohteina ovat muun muassa
- KIP Infra (investoinnit 30,8 M€, mm. KIP-alueen rautatie, viemäriverkosto, ruoppaukset)
- Kokkolan Satama (investoinnit 45,2 M€, mm. KIP & Kokkola South)
- Kokkolan Vesi (investoinnit 40 M€, mm. vedenkäsittelylaitokset, verkostojen saneeraus ja uudisrakentaminen)
- Kokkolan Energiaverkot (investoinnit 37 M€, mm. sähköverkkoliittymien laajennukset ja saneeraukset)
- Kokkolan Energia (investoinnit 52 M€)
- Teollinen vedenkäsittely (investoinnit 40 M€, uusi vedenkäsittelylaitos)
- Kokkola South (investoinnit 11,5 M€, mm. yhdystie satamaan, pistoraide)
Edunvalvonnalla varmistetaan, että valtio on mukana rahoittamassa keskeisiä, teollisuutta tukevia infrahankkeita.
-
Varmistetaan sujuva yhteistyö, tiedon jakaminen ja avoin vuoropuhelu paikallisten ja valtion Invest in -toimijoiden välillä. Kaupunkien omat Invest in -toimintamallit ja niiden yhtymäkohdat teollisuuspoliittiseen strategiaan ja investointien edistämisen kansalliseen toimintamalliin huomioidaan.
Kokkolan omassa Invest in -toimintamallissa valmistaudutaan investointien sijoittumiseen alueelle maankäytön, osaavan työvoiman saatavuuden sekä viestinnän ja aluemarkkinoinnin näkökulmista.
-
Suomi tunnistaa maakuntien lentoliikenteen merkityksen maan talouskasvussa ja viennin mahdollistajana, sekä huoltovarmuuden, terveydenhuollon ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta.
Varmistetaan Finavian nykyisen lentoasemaverkoston kattavuus ja maakuntakenttien lentoliikenteen ylläpitäminen, ja että Liikenne 12 -suunnitelmassa vuosille 2026–2037 ei ole kirjauksia, jotka vaarantaisivat nykyisten maakuntakenttien roolia.
Hallitus on sopinut puoliväliriihessä 2025 option käytöstä. Kokkola-Pietarsaaren lennot jatkuvat nykymuodossaan kevääseen 2028 asti.
-
Suomen elinkeinoelämä ja teollisuus ovat riippuvaisia merikuljetusten toimivuudesta ja saatavuudesta. Väylämaksut rasittavat Suomen merilogistiikan kilpailukykyä.
Kokkolan tavoitteena on, että hallituksen esitys väylämaksun puolituksesta toteutetaan. Pitkän aikavälin tavoitteena on maksuista luopuminen kokonaan.