Suomen talouden näkymät ovat kääntymässä varovaiseen kasvuun useiden vaikeiden vuosien jälkeen. Inflaation hidastuminen ja korkotason lasku tukevat kotitalouksien ostovoimaa, ja erityisesti vihreän siirtymän sekä puolustushankkeiden vauhdittamat investoinnit nostavat kasvunäkymiä.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa noin prosentin vuosivauhtia lähivuosina, mutta korkea velkataso ja geopoliittinen epävarmuus muodostavat edelleen merkittäviä riskejä. Julkisen talouden alijäämä supistuu vähitellen, mutta puolustusmenojen kasvu lisää paineita valtion velkasuhteen nousuun.
Kuntien taloustilanne sen sijaan säilyy kireänä. Vuosikatteet eivät riitä kattamaan kasvavia investointeja, ja lainakanta jatkaa kasvuaan koko tarkastelujakson ajan. Verotulojen ennustetaan kasvavan selvästi vuodesta 2026 alkaen, mutta menojen kasvu – erityisesti työvoimakustannusten ja sosiaalimenojen osalta – syö nopeasti tulojen tuomaa helpotusta. Pitkittynyt työttömyys ja toimeentulotukimenojen kasvu kuormittavat kuntien taloutta entisestään. Kokonaisuutena kuntatalouden epätasapaino jatkuu ja velkaantuminen syvenee 2020-luvun loppuun asti.
Kaupungin ja liikelaitoksen tulos ylijäämäinen
Kaupungin ja liikelaitoksen tilikauden ylijäämäksi muodostuu esityksen mukaisesti 0,1 miljoonaa euroa. Talousarviossa kaupungin tilikauden alijäämä on -0,7 miljoonaa euroa ja liikelaitoksen ylijäämä 0,8 miljoonaa euroa.
Toiminta- ja vuosikatteet jäävät kaupunginhallituksen asettamista tavoitteista. Esitettyyn talousarviotavoitteeseen päästään vain, mikäli sopeuttamistoimet saadaan toteutettua suunnitelmien mukaisesti. Mikäli sopeuttamistoimia ei saada eri toimielimien päätöksenteossa hyväksyttyä, painuu kaupungin talous voimakkaammin alijäämäiseksi. Vaikka kaupungin ja liikelaitoksen yhteinen tulos on lievästi ylijäämäinen, kaupungin osalta se on selkeästi alijäämäinen.
Käyttötalous
Vuodelle 2026 kaupungin ja liikelaitoksen (ulkoiset) toimintatuottoihin on budjetoitu yhteensä 39,5 miljoonaa euroa. Toimintatuotot kasvavat ensi vuonna kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna noin 5,8 %, eli noin 2,2 miljoonaa euroa.
Myyntituotot kasvavat yhteensä 11,3 %. Myyntituottojen kasvuun vaikuttaa erityisesti vesi- ja jätevesimaksujen hintojen nosto ja kotouttamisen toimeentulokorvausten kasvu. Maksutuotot laskevat kokonaisuutena -0,11 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Toimintatuottojen tuet ja avustukset kasvavat vastaavasti arviolta 3,5 %.
Ensi vuoden talousarviossa kaupungin toimintakulut nousevat 192,4 miljoonaan euroon, mikä merkitsee noin 10,9 miljoonan euron eli 6,0 prosentin kasvua. Kulut nousevat lähes kaikissa kuluryhmissä, erityisesti henkilöstökuluissa.
Vuosien 2023 ja 2025 palkkaratkaisut nostavat kaupungin henkilöstökuluja merkittävästi. Talousarviossa henkilöstökuluihin on varattu yhteensä 115,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 palkkaratkaisut nostavat henkilöstömenoja seuraavan kolmen vuoden aikana arviolta 12 %.
Palveluiden ostoihin varattu määräraha kasvaa 30,9 miljoonaan euroon. Nousua selittävät muun muassa palvelusetelipäiväkotien täysimääräiset kustannukset sekä koulukuljetusten ja tietohallintopalveluiden menojen kasvu. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kulut sen sijaan laskevat neljä prosenttia ja jäävät 15,1 miljoonaan euroon.
Avustuksiin varattu määräraha nousee 14,0 miljoonaan euroon, mikä johtuu erityisesti työttömyysturvan kuntaosuuksien kasvusta. Sakkomaksujen arvioidaan kohoavan yli viiteen miljoonaan euroon. Muut toimintakulut kasvavat lähes kolmanneksella, ja niihin on varattu 17,2 miljoonaa euroa. Suurimman yksittäisen lisäyksen muodostavat Kokkolan Urheilupuisto Oy:n palveluostojen vuokrakustannukset.
Tulo- ja kiinteistöveroihin ei esitetä muutoksia
Kokkolan kaupungin verotulojen arvioidaan ensi vuonna nousevan 135 miljoonaan euroon. Kasvu perustuu erityisesti tuloverojen nousuun, jota tukee työllisyystilanteen mahdollinen kohentuminen. Yhteisöverotuottojen odotetaan kasvavan lähes viidenneksellä, vaikka niihin liittyy huomattavaa epävarmuutta kansainvälisen taloustilanteen ja tullipolitiikan vuoksi. Kiinteistöverojen tuotto pysyy nykyisellä tasolla, eikä veroprosentteihin esitetä muutoksia vuodelle 2026.
Valtionosuuksien arvioidaan olevan 35,5 miljoonaa euroa. Kasvua (+4,9 M€) selittää erityisesti peruspalvelujen valtionosuuden vahvistuminen sekä verotuloihin perustuvat tasaukset ja veromenetysten kompensaatiot. Kokonaisuutta kuitenkin heikentävät sote-uudistukseen liittyvät pysyvät vähennykset, jotka pienentävät kaupungin rahoitusosuutta noin 17 miljoonalla eurolla vuonna 2026.
Pidemmällä aikavälillä valtionosuuksien kehitys näyttää heikolta, sillä väestön väheneminen ja lasten määrän lasku kaventavat rahoituspohjaa. Vuoteen 2027 siirtynyt valtakunnallinen rahoitusjärjestelmän uudistus ei lupaa kunnille lisärahoitusta, vaan sen vaikutus on valtion näkökulmasta kustannusneutraali. Näin ollen kaupungin talouden tasapaino nojaa jatkossa yhä vahvemmin omien verotulojen kehitykseen.
Rahoitustuotot ja -kulut
Kaupungin ja liikelaitoksen ensi vuoden talousarviossa rahoitustuotot ja -kulut jäävät nettona lievästi alijäämäisiksi, noin -0,2 miljoonaan euroon. Korkotuottojen arvioidaan olevan 0,4 miljoonaa euroa ja osinkojen sekä muiden rahoitustuottojen 4,2 miljoonaa euroa, kun taas korkokulut nousevat 4,8 miljoonaan euroon. Korkean suojausasteen ansiosta korkomenojen kasvu on toistaiseksi pysynyt hallinnassa, mutta nykyinen korkotaso ja kasvava lainakanta lisäävät kustannuksia tulevina vuosina. Nykyarvion mukaan kaupungin korkomenot voivat nousta vuoteen 2030 mennessä yli kahdeksaan miljoonaan euroon vuodessa, mikä korostaa käyttötalouden tasapainottamisen tarvetta.
Osinkotuottojen arvioidaan ensi vuonna pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla. Ne perustuvat vuoden 2025 yhtiöiden maksamiin osinkoihin sekä keskeisten yhtiöiden tilinpäätösennusteisiin, joissa ei odoteta suuria muutoksia.
Vuosikate
Vuoden 2026 talousarviossa Kokkolan vuosikate paranee tämänvuotisesta ennusteesta ja on 17,4 miljoonaa euroa. Kehitystä tukevat talousohjelman sopeutustoimet sekä verotulo- ja valtionosuusennusteiden positiiviset muutokset. Vuosikate ei kuitenkaan yllä asetettuun tavoitteeseen, jonka mukaan sen tulisi kattaa poistot 120-prosenttisesti. Toteutuma jää 96,8 prosenttiin, mikä merkitsee sitä, ettei käyttökatetta jää investointeihin vaan ne joudutaan rahoittamaan kokonaan velalla. Tilanne on hieman parantunut edellisvuosien tasosta, mutta edelleen selvästi alle tavoitetason.
Investoinnit ja rahoituslaskelma
Vuoden 2026 talousarviossa Kokkolan kaupungin ja liikelaitoksen nettoinvestoinnit ovat 42,9 miljoonaa euroa, mikä on talousarvioraamin mukainen taso. Investointipaineet jatkuvat myös tulevina vuosina. Vuodelle 2027 investointeihin on varattu 53,3 miljoonaa euroa ja vuodelle 2028 yhteensä 47,2 miljoonaa euroa. Kolmen vuoden investointisuunnitelma kokonaisuus nousee noin 143,4 miljoonaan euroon, mikä ylittää toistaiseksi kaupunginhallituksen asettaman 120 miljoonan euron investointikattoarvion tarkastelujaksolla.
Vuoden 2026 keskeiset investoinnit:
- Kokkolan Urheilupuisto Oy:n pääomitus ja Urheilupuiston ulkoalueet
- Halkokarin koulun ja päiväkodin hanke
- Liikenneväylät ja muut infrainvestoinnit
- Kokkolan suomalaisen lukion remontti
- Lataamon vanhanosan saneeraus ja uudisosan rakentaminen
- Asemaseudun alikulku ja pysäköintijärjestelyt
- Mäntykankaan tekniset tilat
- Kaupunginkirjaston muutostyöt
- Marinkaisten päiväkoti
Rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirta on -27,5 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten lainojen lisäys on 60,0 miljoonaa euroa. Vastaavasti pitkäaikaisten lainojen vähennykset ensi vuonna ovat -34,0 miljoonaa euroa. Kaupungin lainasaldoennuste kasvaa 291,4 miljoonaan euroon vuoden 2026 lopussa.
Rahoituslaskelman rahoituksen rahavirta vuonna 2026 liikelaitos huomioiden on 26,0 miljoonaa euroa ja rahavarojen muutos vastaavasti -1,5 miljoonaa euroa.
Kaupungin ja liikelaitoksen vuoden 2024 tilinpäätöksessä taseen edellisten tilikausien ylijäämä tappio huomioiden oli yhteensä noin 47,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin ja liikelaitoksen tuloksesta on tulossa alijäämäinen. Mikäli vuoden 2026 talousarvio toteutuu esityksen mukaisena, on kaupungin tilikausien ylijäämä taseessa vuoden päättyessä arviolta noin 45,5 miljoonaa euroa.
Kaupunkia kehitetään määrätietoisesti, talouden realiteetteja unohtamatta
Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2027-2028 on laadittu vastuullisesti ja realistisesti, perustuen tämän hetken näkemyksiin talouden tilasta ja todennäköisistä kehityksen suunnista.
Haasteet jatkuvat myös tulevina vuosina, ja niihin liittyy runsaasti epävarmuutta toimintaympäristössä. Kaupunkia kehitetään kuitenkin määrätietoisesti ja talouden realiteetit huomioiden. Meillä on laajempi horisontti.
Talousarviotiedote, tulos- ja rahoituslaskelma