Muita museokohteita Kokkolan alueella

Fredrik ja Anna Draken koti on Kokkolan vanhassa kaupungissa sijaitseva kotimuseo. Se siirtyi irtaimistoineen kaupungin omistukseen testamenttilahjoituksena 1997. Talo rakennettiin 1835 ja siellä on asunut Draken käsityöläisperhettä neljän sukupolven ajan. Kodin irtaimistossa on esineitä 1700-luvun lopulta 1900-luvun loppuun, taidetta käsitöitä ja yli 3000 teoksen kirjasto.

Sijainti: Läntinen Kirkkokatu 20
Avoinna: tilauksesta
Tiedustelut: Ma-pe klo 8-16, to 11-18 puh 0447809477. La-su kl. 11-16 yleiset tiedustelut puh 0408065165

Paikalliset puolustajat ottivat aluksen sotasaaliiksi Englannin laivastolta Halkokarin kahakassa Kokkolan Vanhansatamanlahdella vuonna 1854. Tapahtumat liittyivät Englannin laivaston Itämeren sotaretkeen sekä Krimin sotaan vuosina 1853–1856. Alus kuului englantilaisen höyryfregatti HMS Vulturen varustukseen ja tunnetaan tyypiltään barkassina, laivaveneenä tai ns. siipirataskoteloveneenä. Esittelytilana oleva venehuone rakennettiin lahjoitusvaroin nykyiselle paikalleen vuonna 1896.

Vene on nähtävillä lasiseinän takaa.

Välikankaan Kirjapainomuseossa on esillä kirjapainotekniikan kehitystä 1900-luvun aikana. Museossa on esillä yksi pohjoismaiden laajimmista ja monipuolisimmista kohopainamisen historiaa esittelevistä painokonekokoelmista. Kokkolan keskustassa sijaitsevassa museossa kävijä pääsee näkemään, kuinka tekstin, kuvien ja painotuotteiden valmistaminen on muuttunut aikojen kuluessa. Museo on avoinna yleisölle tilauksesta.

Tullikamarinkatu 2, avoinna sopimuksen mukaan, puh. 040 516 2311.

Kaarlelan kotiseutumuseo

Kirkonmäen kaupunginosassa sijaitseva Kaarlelan kotiseutumuseo edustaa paikallista 1800-luvun talonpoikaiskulttuuria. Kotiseutumuseon pihapiiriin astuessa voi aistia 1800-luvun tunnelman. Talli, paja, savusauna, riihi ja aitat henkivät entistä talonpoikaiskulttuurin aikaa. Kaarlelan kotiseutumuseon alueeseen kuuluvat myös pikkutupa, nahanparkitsimo, karstatehdas ja upea tuulimylly, joka on takuuvarma katseenvangitsija.

Kotiseutumuseolla on näyttelytiloja viereisen pappilan kivirakennuksessa, jonka rakennutti taloustieteilijä, valtiopäivämies ja kirkkoherra Anders Chydenius vuonna 1775. Itse pappila on rakennettu vuonna 1737 kirkkoherra Karl Gustav Weranderin toimesta ja on maamme ainoa säilynyt karoliininen pappilarakennus. Kaarlelan kotiseutumuseon läheisyyteen sijoittuu myös Kaarlelan vanha keskiaikainen kivikirkko, jonka vanhimmat osat ajoitetaan 1460-luvulle. 1700-luvun lopulla kirkko laajennettiin ristin muotoiseksi Anders Chydeniuksen johdolla. Hän seurasi isäänsä kirkkoherraksi vuodesta 1770 alkaen ja hoiti virkaa kuolemaansa saakka vuoteen 1803.

Sijainti: Kirkkopolku 4.

Avoinna 22.6. – 7.8.2022
ke-su klo 11-17
Ma-ti suljettu
Juhannuksena suljettu
Vapaa pääsy!

Kälviän kotiseutumuseo sijaitsee noin 1.5km Kälviän kirkonkylältä Ullavaan päin. Vuonna 1845 rakennettu museorakennus toimi alun perin Pohjanmaan jalkaväenrykmentin virkatalona. Rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen museokäyttöön vuonna 1960. Pihapiiriin kuuluu lisäksi kaksi luhtiaittaa sekä kotiseutuyhdistyksen rakentama hirsilato.

Kotiseutumuseon kokoelma sisältää tekstiilejä, käsityövälineitä, työkaluja sekä maatalouteen, tervanpolttoon ja kotiteollisuuteen liittyviä esineitä. Museossa on esillä joka kesä kokoelmista koostettu vaihtuva näyttely.

Sijainti: Kälviäntie 350, 68300 Kälviä

Tiedustelut: Kälviän kotiseutuyhdistys / Eero Huhtala, 040 5149205

Kotiseutumuseon päärakennus on sijainnut ennen Toholammin Luoman tilalla, josta se vuonna 1860 ostettiin Lohtajan kappalaisen renkituvaksi. Vuonna 1953 Lohtajan seurakunta myi renkituvan Lohtajan kotiseutuyhdistykselle museokäyttöön. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä sijaitsee myös sotilastorppa, tuulimylly, rautamasuuni ja varasto sekä tiettävästi Keski-Pohjanmaan vanhin hirsiaitta vuodelta 1698.

Lohtajan kotiseutumuseossa on runsas ja monipuolinen yli kahden tuhannen esineen kokoelma, johon mahtuu monia erikoisuuksia, muun muassa uhriarkku, kahleet sekä enkeliaiheinen lauta vanhasta Lohtajan kirkosta.

Avoinna:
Kesällä 2022 ti-su 5.7.-7.8. klo 13-17
Muulloin sopimuksen mukaan

Ohtakarin kalastusmuseo on erikoismuseo, joka on perehtynyt paikalliseen kalastushistoriaan. Päärakennuksena toimii vanha kalastajanmökki, joka on sisustettu perinteiseen tapaan. Museokokonaisuuteen kuuluu kalastajanmökin lisäksi kaksi kalalatoa, verkkolato sekä hyljevene.

Kalastusmuseossa on esillä huonekalujen ja astioiden lisäksi runsaasti kalastukseen sekä hylkeenpyyntiin liittyvää kuvamateriaalia ja esineistöä. Museon verkkoladossa voi tutustua kalastusverkkojen kehitykseen eri aikoina. Verkkoladon erikoisuutena on harvinainen karpiitikaasuttaja, jolla veneen moottori on käynyt.

Sijainti: Ohtakari 49, 68230 Lohtaja

Tiedustelut: Ohtakarin Kalastusmuseoyhdistys / Juha Orjala, 050 545 4023

Kokkolan palomuseo esittelee enimmäkseen Kokkolassa ja kaupunkiin vuonna 1977 liitetyssä entisessä Kaarlelan kunnassa käytössä ollutta palokalustoa. Kokoelma on monipuolinen ja esillepano on selkeä ja viimeistelty. Viime vuosina museo on ollut myös kesäaikaan päivisin avoinna, joten Kokkolan palomuseo kuuluu niihin harvoihin palomuseoihin, joita on pidetty säännöllisesti avoinna yleisölle.

Sijainti: Ventuksentie 84, Kokkola

Kesäkauden ulkopuolella vierailut erikseen sovittaessa osoitteesta palomuseo@kaarlelanvpk.net

Taide Vionoja sai alkunsa 1970-luvun alkupuolella, kun professori Veikko Vionoja siirrätti suvun kesäpaikkana toimineen, 1700-luvulla rakennetun Korpela-nimisen pohjalaistalon Perhosta Haapalan kylään Ullavaan. Sittemmin Korpelan pihapiirin on siirretty vilja-aitta ja tuulimylly Kauhavalta, luhtiaitta Ylistarosta sekä vanha Vion vilja-aitta Ullavasta.

Vuoden 1990 keväällä perustetun Vionoja-säätiön toimesta pihapiiriin rakennettiin näyttelyrakennus, joka on ulkoisilta puitteiltaan kopio Vionojan synnyinkodista. Näyttelytilassa on esillä Vionojan säätiölle lahjoittamien taideteosten kokoelma, joista osa vaihtuu vuosittain.

Sijainti:
Haapalantie 121, 68380 Yli-Ullava

Tiedustelut:
taide.vionoja@vionoja.fi / Esko Keski-Vähälä, 040 5831482

Lisätietoa Taide Vionojasta löydät kohteen kotisivuilta.

Hylkeenpyynti on ollut merkittävä elinkeino Suomen rannikoilla kivikaudelta lähtien. Tankarin hylkeenpyyntimuseossa on laaja kokoelma tähän raskaaseen ammattiin liittyvää esineistöä.

Avoinna: kesäisin, Tankarin saareen kulku  MS Jennyllä

Tankarin saari 

Tankarin saari on ollut Kokkolan seudun kalastajien sekä hylkeenpyytäjien tukikohtana ja siellä on ollut myös luotsi- ja majakkayhteisö. Karu saari kivikummeleineen on toiminut tärkeänä maa- ja merimerkkinä merenkulkijoille. 1800-luvulla sinne rakennettiin valokoppi eli lyysi, nykyinen majakka on vuodelta 1889. Tankarin maisemaa hallitsevat yhä pienet kalastajamökit ja majakkarakennukset. Sen luonto on monipuolinen mutta haavoittuva. Saari tarjoaa hyvät edellytykset lintujen tarkkailuun. Nähtävyyksiin kuuluu lisäksi vuonna 1754 rakennettu kirkko. Saarella on tarjolla kausittaisia majoituspalveluita.

Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo syntyi ajatuksesta perustaa nähtävyys, jossa asiakkaat pääsisivät palaamaan juurilleen. Museokylä sai alkunsa, kun vanhoja talousrakennuksia siirrettiin tyhjälle tontille karjatanhuan varrelle. Alueelle rakennettiin lisäksi eläinsuojia, jotka esittelevät esivanhempiemme aikaista elämää. Elettiinhän silloin omavaraistaloudessa; oli lehmiä, lampaita, kanoja, sikapossu ja hevonen avuksi peltotöihin. Museokylän alueelta löytyy myös lukuisia muita maatalousrakennuksia, kuten paja, riihi, sauna, aitat sekä kylän laidalla sijaitsevat tiilitehdas ja tervahauta. Kylään kuuluu lisäksi kauppapuoti ja koulu. Kokonaisuudessaan museokylässä on yhteensä yli 50 rakennusta. Museokylässä järjestetään lukuisia työnäytöksiä ja perinnenäyttelyjä, jotka elävöittävät aluetta kesäkaudella.

Sijainti: Eläinpuistontie 2, 68300 Kälviä

Tästä linkistä pääset Toivosen Eläinpuiston ja Talonpojanmuseon kotisivuille.

Kalastajamuseon ranta Gäddvikenin Långön kylässä on ollut yleinen venesatama jo muinoin. Paikalla on sijainnut myös venevajoja. Kalastajamuseo käsittää kalastajamökin, rysä- ja suola-aitat, venevajat, savusaunan ja puuliiterin. Kalastajamökki on siirretty paikalle Krokvik-nimisen tilan mailta lahden vastarannalta, missä nykyään sijaitsee kalastajakylä.

Alinan tuvaksi kutsutun mökin on alkujaan rakentanut Mats Matsson Häggblom. Mökissä on eteinen, tupa ja kamari. Kalusteet ovat pääasiassa kuuluneet mökin viimeiselle asukkaalle Alina Häggblomille, joka muutti pois mökistä vuonna 1964. Alinan tuvassa on Öjasta kerättyjä, kalastukseen liittyviä esineitä. 

Sijainti: Noin 15 km päässä Kokkolan keskustasta. Kokkolasta ajetaan rantatietä n:o 749 Pietarsaareen päin ja käännytään oikealle kohti Bodö:tä.

Avoinna: vain sopimuksesta