Mene sisältöön

Navigaatio

Nähtävyydet

Museot:

K.H. Renlundin museo – Alueellinen vastuumuseo
Kaupunkiytimessä sijaitseva K.H.Renlundin museo tarjoaa ilmaisia taiteen ja kaupunkihistorian elämyksiä. Tervetuloa taiteen ja historian Kokkolaan! 

Juhlavuotta vietämme kertomalla Kokkolan 400 vuoden historiaa henkilötarinoiden kautta. Tervaporvareiden, laivanvarustajien ja käsityöläisten kaupungissa kukoistivat elinkeinot ja sivistys. Kaupunki kasvatti aikansa edelläkävijöitä ja rohkeita yrittäjiä, taitajia, rakentajia ja puolustajia sekä tarkkailijoita ja nautiskelijoita. Annamme heille äänen kertoa aikakausien elämästä Kokkolassa.  

K.H.Renlundin museossa on esillä Kokkolan rikasta kulttuuriperintöä. Näyttelyiden ohella museolla on monipuolinen museopedagoginen ohjelmatarjonta kaiken ikäisille. Museopiha on kaupunkilaisten kesäpäivien keidas, jonne voi tulla viihtymään museokierroksen lomassa. Museokorttelin monipuoliset näyttelyt sijaitsevat Roosin talossa, Pedagogiossa, Lassanderin talossa ja näyttelyhallissa. Lisäksi Draken kotimuseo ja Leo Torpan kamerakokoelma ovat avoinna tilauksesta. Roosin talon (1813) yläkerrassa on esillä Karl Herman Renlundin taidekokoelmasta Suomen kultakauden taidetta ja Roosien ajan esineistöä, alakerrassa vaihtuvia näyttelyitä sekä museokauppa. Leo Torpan kamerakokoelma sijaitsee pihapiirin suolamakasiinissa. Museokorttelissa sijaitsee ITE-museo, jonka toiminta on valtakunnallista ja kansainvälistä. Museokorttelissa sijaitsevat myös Suomen vanhin kaupunkimiljöössä oleva ei-kirkollinen puurakennus Pedagogio (1696) sekä Lassanderin porvaristalo 1700-luvulta. Pedagogiossa on esillä kouluhistoriasta kertova näyttely "Rihvelitaulusta kosketusnäyttöön". Näyttelyhallissa esitellään suomalaista nykykansantaidetta ja kansainvälistä outsider-taidetta yksityis- että ITE-museon kokoelmista. 

Museon toimisto: Pitkänsillankatu 1-3 A. Puh. 044 7809 474, tilattavat opastukset 044 7809 477. 
Roosin talo: Pitkänsillankatu 39. Puh. 040 8065 165, 044 7809 477. 
Museokortteli: Pitkänsillankatu 28. Puh. 040 8065 164, 044 7809 477. 

Lisätiedot: www.kokkola.fi/museot 


Fredrik ja Anna Draken koti
Keskellä vanhaa kaupunkia sijaitseva Draken koti irtaimistoineen siirtyi kaupungin omistukseen testamenttilahjoituksena vuonna 1997. 1800-luvun alkupuolelta peräisin olevassa talossa on asunut Draken käsityöläisperhettä neljän sukupolven ajan. Kodin irtaimistossa on esineitä 1700-luvun lopulta 1900-luvun loppuun, taidetta, käsitöitä ja yli 3000 teoksen kirjasto.

Läntinen Kirkkokatu 20. Puh. 044 7809 477. Avoinna sopimuksen mukaan.


Kieppi - Kokkolan luonnontieteellinen museo - Luonnon ihmeitä Kiepissä
Kiepin kokoelmat: Veikko Salkion luontokokoelma, Viljo Nissisen mineraalikokoelma ja Armas Järvelän perhoskokoelma.

Kokkolan luonnontieteellisessä museossa Kiepissä voit tutustua monipuolisesti luonnon ihmeisiin. Veikko Salkion ainutlaatuinen luontokokoelma esittelee Suomen eläimistöä sekä mm. fossiileja. Viljo Nissisen mineraalikokoelmassa voit nähdä maailman harvinaisimpia mineraaleja sekä mm. meteoriitteja. Armas Järvelää kiehtoi perhosten kauneus ja monilukuisuus. Hänen kokoelmansa koostuu Suomen perhosista. Veikko Salkion (1912–2006) elämäntyö tähtäsi luonnonsuojelun ja ympäristökasvatuksen edistämiseen. Salkion luontokokoelma käsittää lähes kaikki suomalaiset nisäkkäät ja n. 230 eri lintulajia, hirvieläinten ja onttosarvisten sarvia ja kalloja, fossiileja sekä muuta luontoaineistoa. Viljo Nissisen (1914–2000) tavoitteena oli mahdollisimman täydellisen kokoelman hankkiminen. Mineraalinäytteiden kauneus viehätti häntä. Kokoelmassa on yli 1400 mineraalinäytettä järjestettyinä kemiallisen luokittelun ja kiderakenteen perusteella. Armas Järvelän (1918–2002) perhoskokoelmaan kuuluu yli 30 000 näytettä, lähes kaikki Suomessa esiintyvät perhoslajit. Perhosten suuren määrän vuoksi eri lajeja asetetaan yleisön nähtäville teemoittain: päiväperhoset, kiitäjät ja kehrääjät, koit ja kääriäiset, yökköset ja mittarit. 

Museo on toistaiseksi suljettu tammikuussa 2019 tapahtuneen tulipalon takia ja sen avaamisesta uudelleen tiedotamme verkkosivuillamme. 

Pitkänsillankatu 26. Puh. 040 8065 155. Vapaa pääsy!
www.kokkola.fi/kieppi 

Kaarlelan kotiseutumuseo
Kirkonmäen kaupunginosassa sijaitseva Kaarlelan kotiseutumuseo edustaa paikallista 1800-luvun talonpoikaiskulttuuria. Kotiseutumuseon pihapiiriin astuessa voi aistia pysähtyneen 1800-luvun tunnelman. Talli, paja, savusauna, riihi ja aitat henkivät entistä talonpoikaiskulttuurin aikaa. Kaarlelan kotiseutumuseon alueeseen kuuluvat myös pikkutupa, nahanparkitsimo, karstatehdas ja upea tuulimylly, joka on takuuvarma katseenvangitsija. 

Kotiseutumuseolla on näyttelytiloja viereisen pappilan kivirakennuksessa, jonka rakennutti taloustieteilijä, valtiopäivämies ja kirkkoherra Anders Chydenius vuonna 1775. Itse pappila on rakennettu vuonna 1737 kirkkoherra Karl Gustav Weranderin toimesta ja on maamme ainoa säilynyt karoliininen pappilarakennus. Kaarlelan kotiseutumuseon läheisyyteen sijoittuu myös Kaarlelan vanha keskiaikainen kivikirkko, jonka vanhimmat osat ajoitetaan 1460-luvulle. 1700-luvun lopulla kirkko laajennettiin ristin muotoiseksi Anders Chydeniuksen johdolla. Hän seurasi isäänsä kirkkoherraksi vuodesta 1770 alkaen ja hoiti virkaa kuolemaansa saakka vuoteen 1803. Kaarlelan kirkko toimii kesäisin tiekirkkona. 

Kirkkopolku 4. Avoinna kesäkuu-elokuu ti-su 11-16, to 11-18. Pääsymaksu 2€/ 1€. 


Lohtajan kotiseutumuseo
Lohtajan kotiseutumuseo sijaitsee Lohtajan kirkonmäellä. Kotiseutumuseon vahvuus on runsas ja monipuolinen esinekokoelma, joka kattaa toista tuhatta paikalliseen historiaan liittyvää esinettä. Vanhimpien löytöjen arvioidaan olevan peräisin 1600-luvulta ja yksi erikoisimpia esineitä on eteisessä oleva vanha uhriarkku. Museomäen vanhin rakennus on hirsiaitta vuodelta 1698. Lohtajan museopihassa on lisäksi niittylato, sauna, hirsiaitta, tuulimylly, torppa sekä ilmatorjuntatykki. Museoalueella voi tutustua myös punaiseen sotilastorppaan, joka kertoo omaa tarinaansa Kuninkaallisen Pohjanmaan rykmentin aikaisen ruotusotilaan ja hänen perheensä elämästä. Kuvanveistäjä Risto Saalastin veistämä Rumpalipoika-patsas muistuttaa Ruotsin vallan aikaisesta ruotuväkijärjestelmästä. Museon pihassa oleva ankkuri on peräisin Mathilde-nimisestä laivasta, joka haaksirikkoutui Lohtajan rannikolle lokakuussa 1869.  

Lohtajan Kirkkotie 2 C, Lohtaja. Puh. 040 7809 474. Avoinna kesäisin, tarkemmat aukioloajat museon nettisivuilta tai puh. 040 7809 474. 


Kälviän kotiseutumuseo
Kälviän kotiseutumuseo sijaitsee noin 1.5km Kälviän kirkonkylältä Ullavaan päin Ullavantien varrella. Museo on punaiseksi maalattu pohjalaistyyppinen hirsitalo. Talo rakennettiin alun perin toiselle puolelle Ullavantietä Tuunalaan vuonna 1845, jossa se toimi Pohjanmaan jalkaväenrykmentin Lohtajan komppanian vääpelin virkatalona. 


Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojan museo
Toivosen Eläinpuisto on kaikenikäisille mielenkiintoinen retkikohde, jossa voi tehdä matkan esivanhempien elämään. Tule tutustumaan laajaan Museokylään ja sen kotieläimiin sekä lukuisiin kesän näyttelyihin. Poikkea kahville tunnelmalliseen maalaistaloon ja tutustu vintin monipuoliseen Lahjapuotiin. Talonpojanmuseo ja sen yhteydessä toimiva Eläinpuisto käsittää tällä hetkellä 50 rakennusta ja yli 20 000 museoesinettä. Eläinpuistossa voi tutustua yli 25 eläinlajiin. Siellä esittäytyy vanhan maalaiskylän koko eläimistö perinteisessä elinympäristössään. Museoalueella saat tietoa keskipohjalaisen maalaiskylän elämänmenosta viime vuosisadan alkupuolelta. Eläinpuistossa näet maaseudun eläimistöä perinteisessä ympäristössään. Kesän aikana alueelta löytyy lukuisia näyttelyitä ja työnäytöksiä. Voit virkistäytyä kahvilassa, lapset viihtyvät leikkipuistoalueella ja aikuiset Lahjapuodissa.

Eläinpuistontie 2 (valtatie 8:n vierellä n. 10 km Kokkolasta pohjoiseen), 68300 Kälviä. Puh. 06 8351 190, 045 2362 433, 0500 666 535. 
www.elainpuisto.fi


Öjan kalastusmuseo
Långön kalastajakylän vieressä sijaitsevan museoalueen ranta on ollut jo muinoin yleinen venesatama. Useiden venevajojen, savusaunan, Alinan tuvan sekä rysä- ja suola-aitan ympäristö ja esineistö antavat mahdollisuuden tarkkailla kalastuksen historiaa. Kalastajamökin kalusteet ovat suurelta osin kuuluneet sen viimeiselle asukkaalle, Alina Häggblomille. Mökin kalastukseen liittyvä esineistö kertoo tarinaa kalastajan yksinkertaisesta ajasta, jolloin madekoukut oli tehty katajasta ja kalastajan vakiovarustukseen kuului suolasilakkapytty. Öjan kalastusmuseo on avoinna sopimuksen mukaan.


Veikko Vionojan kesäkoti
Nykyisin Taide Vionojana tunnettu paikka sai alkunsa 1970-luvun alkupuolella, kun prof. Vionoja siirrätti rakennusmestariveljensä Toivo Laineen kanssa Korpela-nimisen pohjalaistalon Perhosta Ullavaan, Haapalan kylään. Talo oli rakennettu 1700-luvulla ja siirretty aiemmin Perhoon Vetelistä, Pulkkisten kylästä. Korpela toimi useita vuosia suvun kesäasuntona ja se sijaitsee lähellä Vionojan lapsuusajan kotia, jossa perhe asui äidin kuoleman jälkeen. Pohjalaisessa pihapiirissä, hirsirakennusten hiljaisessa harmoniassa on henki, joka on jäänyt elämään Veikko Vionojan taiteellisessa työssä. Näyttelytiloissa on esillä Veikko Vionojan taideteosten kokoelma sekä muiden taiteilijoiden vaihtuvia taideteoksia. Vionoja-säätiö 30 vuotta-juhlanäyttelyssä on esillä kokoelma Veikko Vionojan maalauksia hänen laajasta tuotannostaan. Vanhassa Korpelan tuvassa on myös kahvila. Avoinna 15.6.-16.8. klo 11-18 (ma suljettu). Muuna aikana avoinna sopimuksesta.
Haapalantie 121, 68380 Yli-Ullava
Puh. 040 583 1482 
taide.vionoja@vionoja.fi tai eskon.puumerkki@kotinet.com
www.vionoja.fi 

Ohtakarin kalastusmuseo
Voidaan sanoa, että Ohtakarin kalastajakylä muodostaa kokonaisuutena museoalueen. Saarella on tiheään rakennettu punaisten kalastajamökkien ja harmaiden piharakennusten ryhmä, joka muodostaa idyllisen ja ainutlaatuisen kokonaisuuden. Vanhat kalastajamökit toimivat nykyään kesämökkeinä, ja suurin osa niistä on kunnostettu tai rakennettu uudelleen perinteitä kunnioittaen. Ohtakarin Kalastusmuseo on olennainen osa tätä kokonaisuutta ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua hylkeenpyyntiin, merenkulkuun ja kalastajasaaren historiaan. 

Avoinna heinäkuussa ti-su klo 15-19. Muina aikoina sopimuksen mukaan 050-5454023. 


Palomuseo
Kokkolan palomuseo esittelee enimmäkseen Kokkolassa ja kaupunkiin vuonna 1977 liitetyssä entisessä Kaarlelan kunnassa käytössä ollutta palokalustoa. Kokoelma on monipuolinen ja esillepano on selkeä ja viimeistelty. Viime vuosina museo on ollut myös kesäaikaan päivisin avoinna, joten Kokkolan palomuseo kuuluu niihin harvoihin palomuseoihin, joita on pidetty säännöllisesti avoinna yleisölle. 

Ventuksentie 84, Kesäkauden ulkopuolella vierailut erikseen sovittaessa osoitteesta palomuseo@kaarlelanvpk.net 
MUSEO ON SULJETTU KORONAVIRUSEPIDEMIAN TAKIA! 


Kirjapainomuseo
Välikankaan Kirjapainomuseossa on esillä kirjapainotekniikan kehitystä 1900-luvun aikana. Museossa on esillä yksi pohjoismaiden laajimmista ja monipuolisimmista kohopainamisen historiaa esittelevistä painokonekokoelmista. Kokkolan keskustassa sijaitsevassa museossa kävijä pääsee näkemään, kuinka tekstin, kuvien ja painotuotteiden valmistaminen on muuttunut aikojen kuluessa. Museo on avoinna yleisölle tilauksesta. 

Tullikamarinkatu 2, avoinna sopimuksen mukaan, puh. 040 516 2311. 

Muut nähtävyydet: 

Ylisokojan kivikirkko
Suomen pienin kivikirkko Ylisokojan kivikirkko ja Nygransin tila sijaitsee 12 km Kokkolan keskustasta Ylisokojan kylässä. Viehättävä pihapiiri ja vanhat rakennukset vievät kävijänsä 200 vuotta ajassa taaksepäin. Kirkko on pienoismalli v. 1460 rakennetusta Pyhtään keskiaikaisesta kivikirkosta ja toimii kirkkona ja käyntikohteena kellotapulineen kaikille vieraille. Pihapiirissä pääsee tutustumaan myös aittojen ja rakennusten lisäksi mm. Nooan arkkiin sekä lukuisiin pihamaalle pystytettyihin patsaisiin. On alueella myös kirppiskin, sillä Leenan lyhyttavarakaupan ovet ovat myös avoinna.
Yli-Sokojantie 225
Puh. 040 4810 186, 040 5930 112

Englantilainen maihinnousuvene, barkassi
Krimin sodan aikana Englannin laivasto tuhosi Pohjanmaan rannikkokaupunkien satama- ja varastoalueita sekä telakoita. Kokkolassa päätettiin puolustautua raatimies Anders Donnerin aloitteesta. Kesäkuussa 1854 käydyssä Halkokarin kahakassa englantilainen maihinnousuvene, barkassi, jäi kiinni vedessä olleeseen laivanhylkyyn ja joutui puolustajien haltuun. Halkokarin kahakassa kaatui 9 englantilaista ja heidät on haudattu Kokkolan Marian hautausmaalle. Suntin varrella sijaitsevassa Englanninpuistossa esillä oleva barkassi on tiettävästi maailman ainoa nykyisin näytteillä oleva Englannin kuninkaallisilta taistelussa kaapattu barkassi. 



K.H.Renlundin museo -  Roosin talo
K.H.Renlundin museo - Roosin talo

K.H.Renlundin museo - Pedagogio
K.H.Renlundin museo - Pedagogio

Kokkolan luonnontieteellinen museo Kieppi
Kokkolan luonnontieteellinen museo Kieppi

Kaarlelan kotiseutumuseo
Kaarlelan kotiseutumuseo

Kaarlelan kirkko
Kaarlelan kirkko

Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo
Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo

Veikko Vionojan näyttely: Juhannusyö Haapamaassa, Veikko Vionoja
Veikko Vionojan näyttely: Juhannusyö Haapamaassa, Veikko Vionoja

Ylisokojan kivikirkko
Ylisokojan kivikirkko















Tekstisi tulee tähän.

matkailu

Sivun alkuun