Rakennusjärjestys

2.1 Rakennusjärjestyksen tavoite

Kokkolan kaupungin rakennusjärjestyksen määräyksillä pyritään suunnitelmalliseen ja sopivaan rakentamiseen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamiseen, hyvän elinympäristön toteuttamiseen sekä mahdollisuuksien mukaan olevan rakennuskannan ja elinympäristön säilyttämiseen.

2.2 Rakennusvalvonnan organisaatio

Kaupungin rakennusvalvontaviranomaisena toimii hallintosäännön mukaan rakennus- ja ympäristölautakunta. Päätösvallan delegoinnista määrätään kaupungin hallintosäännössä ja kaupunkiympäristön toimintasäännössä.

2.3 Soveltamisala

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Kokkolan kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 § 4 mom).

3.1 Rakentamisen luvat ja ilmoitusmenettelyt

Maankäyttö- ja rakennuslaissa on esitetty rakentamisen
ja muiden toimenpiteiden luvanvaraisuus.

Lupatyypit:

• rakennuslupa MRL 125 §
• toimenpidelupa MRL 126 §
• rakennuksen purkamislupa ja -ilmoitus MRL 127 §
• ilmoitusmenettelyn käyttäminen MRL 129 §

Ilmoitusmenettelyä sovelletaan merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen rakennus- ja toimenpideluvan asemasta.

Rakentamisilmoitukseen on liitettävä tarpeelliset selvitykset toimenpiteen sijainnista, laajuudesta ja laadusta sekä tarvittaessa selvitys naapureiden kuulemisesta. Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun 3 vuoden kuluessa.

Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen voi ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se ympäristökuvan, yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 § 2 mom).

Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen saa ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen.

Sellaiset pihamaan rakenteet, rakennelmat ja laitteet, jotka eivät vaadi lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava kaavamääräysten ja muiden rakentamiseen liittyvien säädösten ja määräysten mukaisesti. Niiden on lisäksi sopeuduttava pihapiiriin ja ympäristöön, eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.

Pientä jätekatosta lukuun ottamatta rakennelmaa ei saa sijoittaa kaavassa määritetylle istutettavalle tontinosalle eikä 4 metriä lähemmäs naapurin rajaa eikä muulla alueella 5 metriä lähemmäksi naapurin rajaa ilman naapurin suostumusta. Rakennelmien yhteenlaskettu peittopinta-ala saa asemakaava- alueella olla enintään 20 m² ja muulla alueella enintään 30 m².

3.2 Lupakäsittely

Rakennus- ja toimenpidelupaa haetaan Kokkolan kaupungin sähköisen asiointipalvelun kautta. Rakennuslupa on voimassa 5 vuotta, työ on aloitettava 3 vuoden kuluessa lainvoimaisuuspäivämäärästä ja työn on oltava valmis 5 vuoden kuluessa lainvoimaisuuspäivämäärästä (143 §). Myös ilmoitus, maisematyölupa, poikkeaminen sekä suunnittelutarveratkaisut haetaan sähköisen asiointipalvelun kautta. Toimenpidelupa on voimassa 3 vuotta ja työn on oltava valmis 3 vuoden kuluessa päätöspäivämäärästä (143 §).

Hankkeeseen ryhtyvän tulee ottaa yhteyttä rakennusvalvontaan niin aikaisessa vaiheessa, että luvan myöntämisedellytysten kannalta oleelliset tekijät on mahdollista selvittää riittävän ajoissa. Tällaisia tekijöitä ovat mm. suunnittelijan kelpoisuus, kaavatilanne, kaavamääräykset, rakentamisen vaikutukset naapureihin ja ympäristöön, kaupunkikuva sekä palotekniset ratkaisut. Merkittävissä hankkeissa tulee suunnitelmia esittää jo luonnosvaiheessa. Tämän pohjalta sovitaan tarvittavat viranomaispalaverit ennen lupahakemuksen jättämistä.

3.3 Toimenpiteiden ilmoituksenvaraisuus

Rakennusluvan sijaan Kokkolan kaupungissa tarvitaan toimenpidelupa tai ilmoitus seuraaviin hankkeisiin (MRL 126 §, MRL 126 §a):

4.1 Hyvä rakentamistapa

Rakenteita ja laitteita suunniteltaessa ja valittaessa tulee ottaa huomioon rakennukselle suunniteltu käyttöikä. Rakenteiden ja laitteiden korjattavuus tulee ottaa huomioon tilavarauksissa.

4.2 Rakentamistapaohjeet

Korttelialueilla, joille kaupungin johtosääntöjen perusteella on hyväksytty korttelisuunnitelmat rakennustapaohjeiksi, katsotaan ohjeissa osoitetun rakennustavan määrittelevän korttelialueen asemakaavan mukaiset rakennusluvan edellytykset.

Korttelisuunnitelma voi sisältää myös ohjeellisia tai vaihtoehtoisia merkintöjä ja selitteitä helpottamaan tontin suunnittelua. Rakennustapaohjeet ovat velvoittavia, jos asemakaavassa on sitä koskeva määräys tai tontin saantokirjassa on asiasta sovittu.

4.3 Rakennetun ympäristön hoito

Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Rakennukset, niiden julkisivut ja ulkopuoliset osat, rakennelmat, jätesäiliöt ja – katokset, mainokset, aidat, portit, piha-alueet ja istutukset tulee pitää asianmukaisessa ja siistissä kunnossa.

Pienehköjä katoksia lukuun ottamatta rakennelmia ei saa sijoittaa kadunpuoleiselle istutettavalle tontin osalle. Omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että asumiseen tarkoitetulla tontilla/rakennuspaikalla ei säilytetä linja-autoa, kuorma-autoa, yhdistelmäajoneuvoa eikä työkonetta, ellei säilyttäminen perustu vahvistettuun pihamaajärjestelyyn tai rakennusvalvontaviranomainen muutoin ole hyväksynyt varastointia.

Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai katosten ja aitausten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhrinnät rakennuksista ja rakennelmista tulee poistaa niin pian kuin se on mahdollista.

Asemakaava-alueen rakentamattomia tontteja ja rakennuspaikkoja tulee hoitaa siten, että ne eivät rumenna kaupunkikuvaa eikä niitä saa käyttää varastointiin tai ajoneuvojen säilytykseen tai pysäköintiin asemakaavan vastaisesti.

4.4 Rakennuksen korjaaminen

Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet. Korjaaminen ei myöskään saa johtaa tyylillisesti ympäristöstä poikkeavaan lopputulokseen. Rakennuksen korjaamisen yhteydessä tulee huomioida esteettömyyden toteutuminen. Kuitenkin siten, etteivät kulttuurihistorialliset arvot vaarannu. Lain nojalla tai asemakaavalla suojeltua rakennusta ei saa muuttaa, käyttää tai korjata niin, että rakennuksen suojeluarvo vähenee. Korjaustoimenpiteistä tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

4.5 Rakennuksen tai sen osan purkaminen

Rakennuksen purkamiseen ryhtymisestä on ilmoitettava 30 päivää ennen työn alkua. Ilmoitus tehdään Kokkolan kaupungin sähköisen asiointipalvelun kautta. Ilmoituksen perusteella rakennusvalvonta- viranomainen päättää lupatarpeen ja – menettelyn tapauskohtaisesti ja informoi asianomaista.

Hakija voi myös suoraan hakea purkamislupaa, jolloin ilmoitusmenettelyä ei tarvita. Rakennusvalvontaviranomainen voi lupapäätöksessä edellyttää, että ennen purkamistyön aloittamista on laadittava purkamissuunnitelma.

Purkamissuunnitelmassa on selvitettävä työn turvallinen järjestäminen. Jos maaperään on saattanut joutua ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita, suunnitelmassa on myös selvitettävä maaperän pilaantuminen. Suunnitelmasta on tarvittaessa hankittava ympäristönsuojeluviranomaisen lupa/lausunto. Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuksen tai sen osan purkamislupahakemusta käsitellessään edellyttää hakijaa toimittamaan asiantuntijan tekemän selvityksen rakennuksen historiallisesta ja rakennustaiteellisesta arvosta sekä kuntotarkastuksen.

Historiallisesti merkittävien tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten purkamislupahakemuksesta pyydetään museoviranomaisen lausunto. Jos uuden rakennuksen rakentamista ei aloiteta välittömästi rakennuksen tai sen osan purkamisen jälkeen, niin tontti on viivytyksettä siistittävä purkamisen jäljiltä ja mahdollisesti vaurioitunut katu tai muu yleinen alue on korjattava.

5.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan

Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus, säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita tai muita luontokohteita.

Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen tulee sopeutua lähiympäristössä yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen ja julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennusten tulee muodostaa yhdessä ympäröivien rakennusten kanssa maisema- ja kaupunkikuvaltaan hallittu ja kaunis kokonaisuus.

Edellä mainittuihin seikkoihin tulee kiinnittää eritystä huomiota valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi arvioiduilla alueilla ja alueilla, joilla rakennuskanta on muodostunut yhtenäiseksi kuten 1940 – 1950 -luvuilla rakennetuilla omakotitaloalueilla sekä muilla rakennuskulttuuriltaan arvokkailla alueilla.

5.2 Rakennusten ja rakennelmien korkeusasema

Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevaan ympäristöön. Suunnittelussa on otettava huomioon tien tai katusuunnitelman mukaiset katukorkeudet. Rakennuslupapiirustuksissa tulee riittävällä tarkkuudella ilmetä rakennuspaikan ja ympäröivän alueen olemassa olevat ja suunnitellut korkeudet.

Rakennukset tulee sijoittaa rinteissä rakennuspaikalle niin, että vältytään tarpeettomilta leikkauksilta, täytöiltä ja korkeilta sokkeleilta. Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuslupahakemuksen arvioimiseksi edellyttää luvanhakijalta, että rakennuspaikan kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään tontille ennen lupapäätöksen tekemistä.

Rakennusten perustamissyvyyttä ja alinta lattiakorkeutta määritettäessä on otettava huomioon viemäriverkoston padotuskorkeus, pohja- ja tulvaveden korkeus sekä perustusten kuivatusmahdollisuus.

5.3 Aitaaminen, tukimuurit, pengertäminen ja luiskaaminen

Kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus rakentaa tai istuttaa tontin rajalle aita, ellei asemakaava toisin määrää.

Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Aita on sijoitettava kokonaan omalle maalle, ellei aidan sijoittamiselle ole saatu naapurin suostumusta.

Aidan, joka ei ole naapuritontin tai – rakennuspaikan rajalla, rakentaa ja pitää kunnossa tontin ja rakennuspaikan haltija. Aita tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa.

Tonttien ja rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat molempien tonttien tai rakennuspaikkojen haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen.

Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Pensasaita tulee istuttaa vähintään 0,8 metrin päähän tontin rajasta omalle puolelle, jottei se vaikeuta tien tai kadun pitoa tai aita vahingoitu tietä hoidettaessa. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Istutettavissa ja rakennettavissa aidoissa on huomioitava riittävät liittymänäkymät. Aidan korkeus risteyksen näkemäalueella ei saa olla 0,80 metriä korkeampi kadun tasausviivasta mitattuna, ellei asemakaavasta tai rakennetusta ympäristöstä muuta johdu.

Mikäli pihamaata on tarpeen tasata, se voidaan tehdä luiskaamalla, pengertämällä tai tukimuureilla. Pihamaan tasaaminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla siten, etteivät maa-ainekset tai hulevedet valu naapuritontin puolelle tai katualueelle.

Tukimuurin sijoittaminen naapuritontin rajalle edellyttää naapuritontin omistajan ja haltijan suostumusta. Erityisestä syystä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa tukimuurin naapurin rajaan kiinni, vaikka tämä ei olisi antanut suostumusta.

5.4 Piha-alue/ pihamaa

Piha-aluetta suunniteltaessa ja rakennettaessa on huolehdittava, että siitä tulee tontin tai rakennuspaikan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, terveellinen, turvallinen ja viihtyisä eikä se tuota haittaa naapureille. Tontin tulee liittyä luontevasti ympäröivään maisemaan.

Merkittävien hankkeiden lupa-asiakirjoihin on liitettävä erillinen pihasuunnitelma.

Rakennuksen laajentamisen ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämisen yhteydessä piha-alueen käyttökelpoisuutta ja viihtyisyyttä on parannettava esimerkiksi autopaikka-alueita jäsentämällä, istutuksia kohentamalla, leikki- ja oleskelualueiden viihtyisyyttä lisäämällä, liikkumisesteitä vähentämällä tai piha-alueen käyttökelpoisuutta parantavia rakennelmia rakentamalla. Piha-alueen muutoksissa tulee ottaa huomioon tontin käyttäjien lisäksi rajanaapurit.

Rakennuspaikalla on oltava riittävä määrä autopaikkoja. Paikat on sijoitettava niin, etteivät pysäköidyt ajoneuvot peitä näkyvyyttä liittymässä tai risteyksessä tai aiheuta muuten vaaraa.

Rakennusluvan mukaisia autopaikkoja ei saa ilman lupaa ottaa muuhun käyttöön eikä niitä saa luovuttaa toisen kiinteistön käyttöön niin että asemakaavan tai rakennusluvan autopaikkamääriä koskevat määräykset eivät täyty.

Polkupyörille on varattava riittävä määrä säilytyspaikkoja.

Pihalta aurattava lumi on voitava sijoittaa rakennuspaikalle niin, ettei siitä ole haittaa rakennuksille, naapureille eikä pelastustoiminnalle. Tarvittaessa lumi on kuljetettava sille varatulle läjitysalueelle.

5.5 Piha-alueen puut

Puita istutettaessa on huomioitava puiden koko niiden kasvaessa. Naapurin tontilla olevan puun oksat ja juuret on oikeus katkaista rajalinjaan asti, jos ne ulottuvat oman tontin puolelle ja niistä on haittaa, mikäli naapuri ei pyynnöstä huolimatta poista juuria ja oksia kohtuullisessa ajassa. Tontin omistajan tai haltijan on valvottava kiinteistönsä puiden kuntoa. Mikäli puu on ympäristölleen vaarallinen, tontin omistajan tai haltijan on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Puiden kunto voidaan tarpeen vaatiessa todeta kuntokartoituksella. Ennen kuin puiden kaatamiseen ryhdytään asemakaava- alueella, on selvitettävä maisematyöluvan tarve. Maisematyöluvan tarve arvioidaan maisematyölausunnolla. Maisematyölausunnot ja – luvat käsitellään kaupunkiluvituksessa.

5.6 Piha-alueen valaistus

Piha-alueen valaistusjärjestelyissä valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho on sovitettava siten, että ne lisäävät alueen turvallisuutta eivätkä tarpeettomasti ja haitallisesti häikäise alueen asukkaita, alueella liikkuvia tai naapurialueita. Julkisivuvalaistuksen tulee tukea rakennuksen luonnetta ja sen kaupunkikuvallista merkitystä.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen osalta on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Rakennusvalvontaviranomainen voi perustellusta syystä edellyttää toimenpideluvan hakemista pihavalaistukselle.

5.7 Rakennuspaikan liikennejärjestelyt

Tonttiliittymä on kadun reunasta tontin rajalle johtava kulkutie. Tonttiliittymän rakentamisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa kiinteistön omistaja tai haltija Maankäyttö- ja rakennuslain 88 §:n mukaisesti. Vastuu tonttiliittymän suunnitteluja rakentamiskustannuksista on tontin omistajalla tai -haltijalla.

Asuinalueiden tonttiliittymän leveys esitetään uusilla kaava-alueilla katu- tai korttelisuunnitelmassa ja maksimileveytenä on 6,0 m. Samoin aikaisemmin rakennettujen alueiden tullessa saneeraukseen on liittymän maksimileveytenä 6,0 m. Teollisuusalueiden tonttiliittymäleveydet tulee sopia kaupunkiluvituksen ja kaupunkisuunnittelun kanssa tapauskohtaisesti.

Pelastuslaitoksen nostokalustolla tulee olla vapaa pääsy kolmikerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Tontille tai rakennukseen on sijoitettava kyltti, josta ilmenee pelastustien sijainti. Tämän lisäksi rakennuksen porrashuoneeseen on kiinnitettävä pelastustietä osoittava piirros.

Pelastusteiden rakentaminen ja kunnossapito kuuluvat kiinteistön omistajan vastuulle. Pelastustie sekä hälytysajoneuvoja ja huoltoajoneuvoja varten tarkoitetut kulkuyhteydet on säilytettävä ajokelpoisina.

Yleiselle tielle rakennettavista liittymistä päättää valtion tienpitoviranomainen.

5.8 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen

Hulevedet ovat rakennetuilla alueilla muodostuvia sade- ja sulamisvesiä. Perustusten kuivatusvedet rinnastetaan hulevesiin ja niitä koskevat samat säännökset.

Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Hulevedet tulee käsitellä ensisijaisesti omalla tontilla. Kaupungin hulevesiverkoston vaikutusalueella (liite 1) kiinteistön hulevedet voi johtaa viivytyksen kautta kaupungin verkostoon. Hulevesiä ei saa johtaa vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon.

5.9 Vesihuolto

Kiinteistön tulee liittyä vesihuoltolaitoksen toiminta- alueella (liite 2) vesijohto- ja jätevesiverkostoon, ellei liittymisvelvollisuudesta ole myönnetty vapautusta.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevan kiinteistön jätevedet on johdettava ja käsiteltävä ympäristönsuojelulainsäädännön sekä kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti ja suunnitelma jätevesien käsittelystä on esitettävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä.

5.10 Jätehuolto ja jätehuoltoon liittyvät rakennelmat

Kiinteistön on liityttävä järjestettyyn jätteen-kuljetukseen, siten kuin voimassa olevissa jätehuoltomääräyksissä on säädetty. Kiinteistön omistajan / haltijan on ilmoitettava kiinteistön jätehuollon järjestämisestä kaupungin jätehuoltoviranomaiselle.

Rakennuslupahakemuksessa tulee osoittaa rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttötarkoitukseen suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon järjestämiseen. Mikäli jätteiden keräyslaitteet sijoitetaan tontin pihapiiriin, niiden suojaksi on rakennettava jätesuoja, -katos tai – aitaus. Jätteiden keräysvälineet ja kompostit on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta haittaa kiinteistön asukkaille ja naapureille. Sijoittamisessa tulee lisäksi noudattaa mitä asiasta säädetään ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräyksissä.

5.11 Mainos- tai muut vastaavat laitteet rakennuksissa

Mainos-, tiedotus- ja muuta vastaavaa laitetta sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa:

• Rakennusvalvontaviranomainen voi sallia, että em. laite, mikäli se kiinnitetään 3 metriä ylemmäksi maan pinnasta, saa ulottua enintään 1 metriä sekä muussa tapauksessa enintään 0,15 metriä julkisivun pinnasta, ei kuitenkaan 0,50 metriä lähemmäksi moottoriajoneuvoliikenteelle varattua aluetta.
• Laite on kiinnitettävä tukevasti. Laite ei saa olla liikennettä, liikenteen ohjausta, katuvalaistusta, kadun kunnossapitoa eikä muutoinkaan kadun tai kiinteistön käyttöä eikä naapurustoa häiritsevä.

Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet, ellei ikkunan peittämiselle ole saatu rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupaa. Mainokset eivät saa estää luonnonvalon pääsyä huoneeseen, eivätkä rumentaa rakennusta tai kaupunkikuvaa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen osalta on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.

5.12 Osoitemerkintä

Rakennukseen on asennettava kadulta tai muulta liikenneväylältä selkeästi havaittavissa oleva osoitemerkintä ja se on pidettävä kunnossa.

Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen tai sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sitä osoittava ohjausmerkintä on sijoitettava helposti havaittavalle paikalle kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän.

Katujen ja teiden risteyksissä sijaitsevan rakennuksen osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.

5.13 Maalämpöjärjestelmät

Maalämmitysjärjestelmän rakentaminen edellyttää aina rakennusvalvontaviranomaisen lupaa.

Maalämpökaivon ja muden rakenteiden sijoittelussa on otettava huomioon lähellä olevat muut energiakaivot, talousvesikaivot, etäisyys rakennuksista ja tontin rajasta.

Tärkeillä pohjavesialueilla on rakennushankkeeseen ryhtyvän selvitettävä, onko lämpökaivon rakentaminen lainkaan mahdollista.

Maalämpöputkistoissa käytetyn lämmönsiirtoaineen tulee olla ympäristölle ja pohjavedelle vaaratonta. Kivipölyn ja porauslietteen pääsy ympäristöön ja kunnallisteknisiin järjestelmiin tulee estää.

Rakentaminen tulee suunnitella siten, että kunnan osa-alueiden arvokkaat ominaispiirteet tulevat säilymään. Erityisesti on kiinnitettävä huomioita siihen, ettei rakennustyyliltään, materiaaliltaan ja väritykseltään sopimattomalla rakentamisella turmella alueelle tyypillisiä ominaispiirteitä. Tämä on huomioitava myös korjausrakentamistapauksissa. Arvokkaita ominaispiirteitä omaavissa kohteissa tulee huomioida säilyttävän korjaamisen sekä restauroinnin periaatteet.

Kaupungin eri osa-alueiden arvokkaita ominaispiirteitä ovat mm. valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvat alueet ja kohteet (RKY), vanhat kaupunginosat, kyläalueet, talonpoikaistyyliset ja muut arvokkaat pihapiirit, kiviaidat, avoimet peltomaisemat ja merenranta-alueet.

Rakennettaessa kaava-alueella tai sen ulkopuolella on rakennetun kulttuuriympäristön lisäksi aina huomioitava arkeologinen kulttuuriperintö, eli rakennuspaikalla tai sen läheisyydessä mahdollisesti sijaitsevat muinaismuistolain nojalla rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset, sekä muut arkeologiset kohteet. Mikäli rakennuspaikalla tai sen läheisyydessä sijaitsee rakennetun kulttuuriympäristön tai arkeologisen kulttuuriperinnön kohteita, on hankittava museoviranomaisen lausunto rakentamisen edellytyksien selvittämistä varten.

Suunniteltaessa rakentamista tai muuttuvan maankäytön hankkeita, tulee jo suunnitteluvaiheessa selvittää, onko suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä arkeologista kulttuuriperintöä tai siihen liittyvää potentiaalia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 3 momentin mukaiset suunnittelutarvealueet on osoitettu suunnittelutarveselvityksessä sekä tämän rakennusjärjestyksen liitteissä 4 – 5. Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään.

8.1 Yleistä

Rakennuspaikan määräykset ohjaavat rakentamista asemakaava-alueen ulkopuolella. Määräykset koskevat sekä suorilla luvilla tapahtuvaa rakentamista, että suunnittelutarveratkaisuun tai poikkeamislupaan perustuvia rakennuslupia.

Suunnittelutarveratkaisun tai poikkeamisluvan tarpeellisuudesta päättää johtava rakennustarkastaja.

Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa, tulee rakennuspaikan vähimmäiskoko olla pinta-alastaan vähintään 2000 m2, mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ei ole sitä suurempaa pinta-alaa määrätty.

8.2 Rakentamisen määrä

Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 250 m2. Tällaiseen asuinrakennukseen saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Asuinrakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa tarpeellisia yksikerroksia talousrakennuksia. Rakennukseen liittyvä katettu terassi voidaan lasittaa rakentamisen enimmäismäärän estämättä.

Asuinrakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin yhteensä enintään 500 m2 ja aina vähintään 300 m2. Ennen vuotta 1960 rakennettuja maatalouteen liittyviä talousrakennuksia ei lasketa käytettyyn rakennusoikeuteen.

Kun rakennuspaikalla säilytetään arvokas tai suojeluarvoja omaava rakennus, voidaan rakennuspaikkaa täydentää uudella rakennuksella tämän mitoituksen estämättä. Myös tässä tilanteessa tulee huomioida, että MRL:n mukaan omistajalla on velvoite huolehtia vanhan rakennuksen kunnosta. Uudisrakennuksen tulee sopeutua nykyisiin rakennuksiin ja olemassa olevaan rakennuspaikkaan. Täydennysrakentamisen osalta on kysyttävä museoviranomaisen lausunto.

Maatilan tuotantorakennuksen ja turkistarhan läheisyyteen rakennettaessa tulee huomioida ko. tuotantolaitoksen suojaetäisyydet.

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen yhden kaksiasuntoisen tai kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on korkeintaan 500 m2 sekä maatilan talouskeskuksen yhteyteen maatilamatkailua palvelevia rakennuksia.

Tämän lisäksi saa rakentaa maatilaa palvelevia tavanomaisia talousrakennuksia.

Rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja saadaan sijoittaa maanpinnan alapuolelle tai ullakolle, mikäli se on mahdollista ottaen huomioon rakennuksen käyttötarkoitus ja soveltuminen ympäristöön.

Muuhun kuin asunto- tai maataloustarkoitukseen käytettävän rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan käyttötarkoitukseensa soveltuva ja pinta-alaltaan riittävä, kuitenkin vähintään yksi hehtaari. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kerrosala saa olla enintään 25 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin yhteensä enintään 800 m2.

8.3 Rakennusten ja rakennelmien sijoittuminen

Maisemallisesti merkittävien peltoalueiden ja laajalle näkyvien maaston korkeimpien kohtien käyttämistä rakennuspaikkoina tulee välttää. Peltoalueiden läheisyydessä rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.

Rakennuksen etäisyyden maantien lähimmän ajoradan keskiviivasta on oltava riittävä. Etäisyyden tulee olla valtatiellä ja kantatiellä vähintään 30 metriä, seutu- ja yhdysteillä vähintään 20 metriä. Yksityisteillä etäisyyden tulee olla vähintään 12 metriä. Näille suoja-alueille ei saa rakentaa ilman tienpitäjän lupaa.

Rakennuksen etäisyys toisen omistamasta ja hallitsemasta maasta on oltava yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään 5 metriä, ellei rajanaapuri, rajanaapurikiinteistön omistaja ja haltija anna kirjallista suostumusta rakentaa lähemmäksi rajaa.

Rakennettaessa radan välittömään läheisyyteen on edellytyksenä asianmukainen tärinä- ja meluselvityksenlaatiminen sekä niiden vaatimien toimenpiteiden toteuttaminen rakennuttajan toimesta tontin alueella.

Rakennukset ja rakennelmat tulee sijoittaa riittävälle etäisyydelle sähköjohdoista. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä vähimmäisetäisyyksiä koskevat vaatimukset johtoverkon omistavalta yhtiöltä.

9.1 Rakentaminen ranta-alueella

Ranta-alueella rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. Purojen ja laskuojien läheisyyteen tulee rakennukset sijoittaa vähintään 10 metriä puron tai laskuojan reunasta.

Rakennuspaikkaan kuuluvaa vesialuetta ei saa täyttää eikä luonnollista rantaviivaa muuttaa ilman lupaa. Lupaa ei kuitenkaan vaadita, jos toimenpiteiden vaikutuksia voidaan pitää vähäisinä.

Ranta-alueiden rakennushankkeissa on huomioitava mahdollinen vesirajassa -tai veden alla oleva rakennettu kulttuuriympäristö ja arkeologinen kulttuuriperintö, sekä tarvittaessa pyydettävä lausunto museoviranomaiselta.

Vesistöjen ruoppaus- ja läjityshankkeista sekä muista vesilain tarkoittamista vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamisia koskevista toimenpiteistä tulee tehdä vesirakennusilmoitus ELY-keskukselle, joka arvioi hankkeen vesilainsäädännön mukaisen luvan tarpeellisuuden (ilmoitus vesirakennustyöstä).

Rantaviivaa muokatessa on selvitettävä myös maisematyöluvan tarve (MRL 128 §). Esimerkiksi läjitys saattaa edellyttää maisematyölupaa. Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa (555/1981) tarkoitettu lupa.

Muodostettavan rakennuspaikan rannan suuntainen leveys tulee olla vähintään 40 metriä ja rakennusten rannan suuntaiset etäisyydet toisistaan enintään 40 m.

Rakennettaessa ranta-alueelle saatetaan edellyttää poikkeamispäätöstä ennen rakennusluvan käsittelyä. Poikkeamispäätöksen tarpeellisuudesta päättää johtava rakennustarkastaja. Rakennettaessa ranta-alueella tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Katemateriaalien tulee olla himmeäpintaisia tai himmeiksi pintakäsiteltyjä. Suuria yhtenäisiä lasipintoja tulee välttää.

9.2 Pysyvän asumisen rakennuspaikat ranta-alueella

Näitä määräyksiä sovelletaan olemassa olevilla pysyvään asumiseen tarkoitetuilla rakennuspaikoilla.

Rakennettaessa vesistön ranta-alueelle pysyvään asumiskäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 250 m2.

Asuinrakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa tarpeellisia yksikerroksia talousrakennuksia. Asuinrakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin yhteensä enintään 500 m2 ja aina vähintään 300 m2. Mikäli ympäristön ja maiseman vaalimisen asettamat lähtökohdat tai rakennuspaikan muoto eivät muuta edellytä, tulee saunarakennuksen etäisyyden olla vähintään 10 metriä ja muiden rakennusten 30 metriä rantaviivasta.

9.3 Vapaa-ajan asumisen rakennuspaikat ranta-alueella

Näitä määräyksiä sovelletaan olemassa olevilla tavanomaisilla vapaa-ajan asumiseen tarkoitetuilla rakennuspaikoilla.

Rakennuspaikan vähimmäiskoko tulee olla vähintään 2000 m2.

Rakennettaessa vesistön ranta-alueelle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen vapaa-ajan asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 120 m2. Saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 30 m2.

Mikäli ympäristön ja maiseman vaalimisen asettamat lähtökohdat tai rakennuspaikan muoto eivät muuta edellytä, tulee saunarakennuksen etäisyyden olla vähintään 10 metriä ja muiden rakennusten 30 metriä rantaviivasta.

Lomarakennukseen saa rakentaa katettua terassia, jonka pinta-ala saa olla enintään 30 % lomarakennuksen kerrosalasta. Kuitenkin em. prosenttiosuuden estämättä aina vähintään yhden julkisivun leveydeltä ja 2,4 metrin syvyydeltä. Tämä katettu terassi voidaan lasittaa rakentamisen enimmäismäärän estämättä (toimenpide-/rakennuslupa vaaditaan).

Saunarakennukseen saa rakentaa katettua terassia, jonka pinta-ala saa olla enintään 50 % saunarakennuksen kerrosalasta. Kuitenkin em. prosenttiosuuden estämättä aina vähintään yhden julkisivun leveydeltä ja 1,8 metrin syvyydeltä. Tämä katettu terassi voidaan lasittaa rakentamisen enimmäismäärän estämättä (toimenpide-/rakennuslupa vaaditaan).

Lomarakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa tarpeellisia yksikerroksia talousrakennuksia. Näitä talousrakennuksia, katoksia ja rakennelmia saa rakentaa yhteensä enintään 60 m2. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kokonaiskerrosala saa täten olla 210 m2.

Rakennuksien, katoksien ja rakennelmien lukumäärä saa olla yhteensä enintään 4, jos kaavamääräykset eivät rajoita rakennuksien lukumäärää. Näiden lisäksi saa rakentaa yhden alle 10 m2:n ladon.

Rakennuksen kosteudelle alttiiden rakennusosien tulee olla määräysten mukaisella korkeudella tulvavesirajan yläpuolella.

Saunarakennuksen ullakolla ei saa olla kerrosalaan laskettavaa tilaa. Saunarakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 3,5 metriä. Lapekatollisessa rakennuksessa korkeus määritellään keskikorkeutena.

9.4 Pienet saaret

Merialueella pinta-alaltaan alle 1500 m2:n suuruisilla saarilla olemassa olevia rakennuksia saa ylläpitää ja korvata uusilla rakennuksilla, mikäli rakennusten käyttötarkoitus ei muutu ja kerrosalaneliömetrimäärä on yhteensä enintään 40 m2. Määräys koskee rantayleiskaava-alueilla maa- ja metsätalousalueeksi merkittyjä – tai kaavattomilla alueilla sijaitsevia pieniä saaria. Korvaavan rakentamisen ollessa kyseessä, rakennusten sijoittuminen ja soveltuvuus rakennuspaikalle harkitaan tapauskohtaisesti.

Lomarakennukseen saa rakentaa katettua terassia, jonka pinta-ala saa olla enintään 30 % lomarakennuksen kerrosalasta. Kuitenkin em. prosenttiosuuden estämättä aina vähintään yhden julkisivun pituudelta ja 2,4 metrin leveydeltä. Tämä katettu terassi voidaan lasittaa rakentamisen enimmäismäärän estämättä (toimenpide- /rakennuslupa vaaditaan).

Saunarakennukseen saa rakentaa katettua terassia, jonka pinta-ala saa olla enintään 50 % saunarakennuksen kerrosalasta. Kuitenkin em. prosenttiosuuden estämättä aina vähintään yhden julkisivun pituudelta ja 1,8 metrin leveydeltä. Tämä katettu terassi voidaan lasittaa rakentamisen enimmäismäärän estämättä (toimenpide- /rakennuslupa vaaditaan).

Ullavanjärven yleiskaava-alueella Ullavanjärvessä sijaitsevissa saarissa ainoastaan olemassa olevien rakennusten ylläpito ja pienimuotoinen korjaaminen on sallittu. Tämä määräys koskee saaria, joihin ei ole Ullavanjärven yleiskaavassa osoitettu rakennusoikeutta.

10.1 Rakentamisen määrä, tontin käyttötarkoitus ja kerrosten lukumäärä

Jos asemakaavassa ei ole erityisiä määräyksiä tontin rakennusoikeudesta, on rakennusoikeus 30 % tontin pinta-alasta siltä osin, kun tontin koko on korkeintaan 1000 m2 ja 20 % siltä osin, kun tontin koko ylittää 1000 m2. Em. koskee myös tontteja, joissa rakennusoikeus on osoitettu vain rakennuksen alana.

Vastaavasti mikäli asemakaavassa ei ole erityisiä määräyksiä kerrosluvusta; määräytyy se lähimpien rakennettujen tonttien toteutuneen kerrosluvun mukaisesti ollen kuitenkin enintään II.

Jos asemakaavassa ei ole erityisiä määräyksiä tontin käyttötarkoituksesta, saa tonttia käyttää sen nykyiseen käyttötarkoitukseen tai asuntotonttina. Peruskorjaus saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä on määrätty.

10.2 Talousrakennukset ja rakennelmat

Jos asemakaavassa tai rakentamistapaohjeessa ei ole erityisiä määräyksiä katoksista, saa muiden kuin autokatosten ei-rakennusoikeuteen laskettava m2 – määrä olla yhteensä 40 % päärakennuksen ensimmäisen kerrosten alasta.

Edellä mainittu rajoite ei kuitenkaan koske liike-, teollisuus- ja varastotontteja eikä maa- ja metsätalouteen liittyviä rakennelmia ja katoksia.

Pientalotontille saa rakentaa asuinrakennuksen/ asuinrakennusten lisäksi yhteensä enintään 4 kpl talousrakennuksia tai rakennelmia.

10.3 Tontin rajan ylittäminen katualueen tai muun yleisen alueen puolelle

Mikäli rakennuksen saa rakentaa tontin kadunpuoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti:

• rakennuksen perustusrakenteet maanpinnan alapuolella tarpeen mukaan
• erkkerit, katokset, räystäät ja muut vastaavat rakennuksen osat 1 metriä, lukuun ottamatta parvekkeita, joiden osalta ylitys saa olla 1,2 metriä.

Erkkerien yhteinen leveys kerrosta kohti saa olla korkeintaan 1/8 julkisivujen yhteisestä pituudesta.

Kadun maanpinnan ja rakennusosan alapinnan välillä on oltava vähintään 3,2 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja vähintään 4,5 metriä ajoradan yläpuolella tai 0,5 metriä lähempänä ajoradan reunaa.

• Sisäänkäyntikatokset, tekniset laitteet ja muut vastaavat rakennusosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan.

Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa kadun käytölle, kunnossa- ja puhtaanapidolle eikä vesijohtoverkostolle.

10.4 Tontin sisäisen rakennusalan rajan ylittäminen

Rakennus saa ulottua asemakaavassa määrätyn tontin sisäisen rakennusalan rajan yli seuraavasti:

• rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella harkinnan mukaan
• erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, avokuistit, portaat ja muut vastaavat rakennusosat 1,8 metriä niin, että erkkerin ja avokuistin leveys saa olla enintään puolet rakennuksen julkisivumitasta
• ulkoseinän lisäeristys, porrasaskelmat, ovipielet, syöksytorvet, tekniset laitteet, invaluiskat ja muut vastaavat rakennusosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan.

Ennen vuotta 1990 hyväksytyissä asemakaavoissa, joissa rakennusala on osoitettu rakennuksen tai rakennuksien alana, tulkitaan kyseistä alaa kadunpuoleiselta osaltaan sitovana ja muilta osin ohjeellisena.

10.5 Rakennuksen etäisyys naapuritontin rajasta

Rakennettaessa lähelle naapuritontin rajaa tulee erityisesti huomioida paloturvallisuus. Rakennuksen sijoittelussa on otettava huomioon sen etäisyys naapuritontin rajasta ja rakennuksista. Liitteessä 6 on esitetty P3-paloluokan pientalon paloturvallisuuden perusteita. Oppaassa on esitetty myös rakennelmien palovaatimukset.

Mikäli asemakaavassa ei ole määrätty rakennusalueen rajaa, rakennusta ei saa rakentaa lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa tonttia kuin etäisyydelle, joka on puolet rakennuksen korkeudesta ja kuitenkin vähintään neljä metriä.

Etäisyys on mahdollista sallia vähäisempänä vain silloin, jos siihen on erityinen syy ja naapuritontin omistaja tai haltija antaa siihen suostumuksen.

Rakennettaessa lähelle rajaa tulee lisäksi estää lumien putoaminen ja vesien valuminen katolta naapuritontin puolelle, ellei rasitejärjestelyillä ole toisin sovittu.

10.6 Asemakaavoja täydentäviä muita mahdollisia määräyksiä

Pysäköintialueet tulee sopeuttaa ympäristöön jäsentämällä ne istutuksin ja varaamalla riittävä tila lumen varastointiin. Rakentamisessa tulee lisäksi ottaa huomioon, mitä hulevesien johtamisesta muualla tässä rakennusjärjestyksessä on määrätty.

Tonteille on varattava asumisen luonne huomioon ottaen riittävästi yhtenäisesti suunniteltuja leikki – ja oleskelualueita.

11.1 Julkisen ulkotilan määritelmä

Julkisella ulkotilalla tarkoitetaan tilaa, joka asemakaavassa on määritelty liikenne-, katuaukio-, katu-, tori-, puisto- tai virkistysalueeksi tai joka on asemakaava- alueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä.

11.2 Julkisen ulkotilan rakennelmat ja laitteet

Julkiseen ulkotilaan sijoitettavien rakennelmien koon, rakenteen ja ulkoasun on oltava kaupunkikuvaan sopivia sekä turvallisia. Ne eivät saa estää liikkumista ja toimimista.

11.3 Julkisen ulkotilan valaistus

Julkisen ulkotilan valaistusjärjestelyissä valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho on sovitettava siten, että ne lisäävät alueen turvallisuutta ja viihtyisyyttä eivätkä tarpeettomasti ja haitallisesti häiritse alueella liikkuvia tai naapurialueita. Valaisinten on sovelluttava kunkin alueen kaupunkikuvaan.

11.4 Julkisen ulkotilan mainos- taikka muut laitteet

Katu-, tori- tai muulle alueelle ei saa sijoittaa siirrettäviä myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteita siten, että ne vaarantavat turvallisuutta, erityisryhmien liikkumista (esim. luiskat, ohjaavat urat) tai haittaavat muutoin kadun käyttämistä tai kunnossa- ja puhtaanapitoa tai ovat kaupunkikuvallisesti sopimattomia (liite 7).

Puistoihin, lähivirkistysalueille tai muille yleisille alueille rakennettavien rakennelmien ja muiden rakenteiden ja laitteiden tulee olla kaupunkikuvaan sopivia. Puistoihin ei saa sijoittaa myynti- ja mainoslaitteita, elleivät ne liity puistossa harjoitettavaan toimintaan.

11.5 Tapahtumien järjestäminen

Tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen kaupunkitilaan pystyttää yleisötelttoja tai muita vastaavia siirrettäviä rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, jos ne ovat paikallaan ja käytössä tilapäisesti, enintään 14 vuorokautta. Viranomainen voi kuitenkin aina perustellusta syystä edellyttää luvan hakemista.

Tapahtumien järjestämisellä on aina oltava maanomistajan tai -haltijan lupa ja muut mahdolliset tarvittavat luvat. Lisäksi tapahtumien järjestäjien tulee noudattaa poliisin ja pelastusviranomaisen ja muiden viranomaisten määräyksiä.

12.1 Pilaantuneet maat rakentamisessa

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on tarvittaessa selvitettävä rakennuspaikan maaperän mahdollinen pilaantuneisuus. Tehty selvitys ja selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä saastuneisuuden johdosta, tulee liittää rakennuslupa- asiakirjoihin.

12.2 Melu- ja tärinäalueiden haittavaikutusten torjunta rakennuksissa ja piha-alueilla

Rakennuksen etäisyyden valtateistä sekä junaradasta tai muista melulähteistä tulee olla sellainen, että rakennuspaikalle jää riittävästi oleskeluun tarkoitettua piha-aluetta, jonka melutaso ei ylitä Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja melutason ohjearvoja (tai Vnp 993/1992 sijaan myöhemmin annettavia melutason ohjearvoja). Rakennettaessa radan läheisyyteen tulee myös huomioida ratalain mukaiset vaatimukset (37 § – 42a §).

12.3 Rakentaminen tärkeillä pohjavesialueilla

Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot sekä niihin liittyvät tekniset laitteet tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altailla.

Tärkeillä pohjavesialueilla (liite 8) rakennettaessa on hulevesien johtamisesta esitettävä erillinen suunnitelma. Lisäksi rakennushankkeista tulee pyytää ELY-keskuksen lausunto.

12.4 Puisten perustusrakenteiden ym. huomioiminen rakentamisessa

Alueilla, joilla rakennusten perustamiseen on käytetty puupaalutusta tai muita puisia rakenteita, ei rakentamisella saa haitallisesti muuttaa vallitsevia pohjaveden pinnan tasoja, eikä estää pohjavesien virtausmahdollisuutta.

Rakennustyön aikana pohjaveteen kohdistuvat lyhytaikaisetkin muutokset edellyttävät asiantuntijan laatimaan pohjaveden hallintasuunnitelmaa ja siihen liittyvää pohjaveden tarkkailuohjelmaa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee huolehtia suunnitelman ja ohjelman asianmukaisesta toteuttamisesta. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä hankkeen ympäristössä mahdollisesti sijaitsevat puuperustuksilla olevat rakennukset alentaessaan pohjaveden pintaa lyhytaikaisestikin.

13.1 Työmaan perustaminen, hoitaminen ja purkaminen

Rakennustyön aikaiset laitteet ja varusteet sekä varastot on sijoitettava rakennuspaikalle siten, että ne eivät aiheuta kohtuutonta haittaa naapurikiinteistölle.

Rakennustyömaa on tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- tai muuta häiriötä tai kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta haittaa ympäristölle.

Rakennusmateriaalit ja – tarvikkeet on suojattava kastumiselta ja pidettävä kuivana kuljetuksen ja työmaavarastoinnin aikana. Hulevesijärjestelmät tulee rakentaa mahdollisuuksien mukaan työmaan alkuvaiheessa. Työmaalta ei saa laskea runsaasti kiintoainetta, lietettä tai haitallisia aineita sisältäviä hule- tai kuivatusvesiä suoraan ojaan, hulevesiviemäriin tai vesistöön.

Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti.

13.2 Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen ja katualuelupa

Kaupungin hallitsemalla katu- tai muulla yleisellä alueella kaivamiseen sekä johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittamiseen on haettava sijoitus- ja kaivulupa. Lupahakemukseen on liitettävä tarvittavat

tiedot työn suorittamisesta, työmaa-alueen merkitsemisestä ja aitaamisesta, työn toteutusajankohdasta, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta. Sijoitus- ja kaivulupia käsiteltäessä on selvitettävä hyvissä ajoin, koskeeko toimenpide arkeologista kulttuuriperintöä ja näin ollessa pyydettävä lausunto museoviranomaiselta.

13.3 Työmaan jätehuolto

Työmaalla tulee olla sen kokoon suhteutetut, riittävät tilat jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Rakentaminen tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että rakennusjätteen talteenotto ja hyödyntäminen voidaan järjestää asianmukaisesti. Työmaan jätteiden lajittelussa ja muussa jätehuollossa on noudatettava jätehuoltomääräyksiä sekä jäteasetuksen säädöksiä rakennus- ja purkujätteistä (15 § ja 16 §).

14.1 Määräyksistä poikkeaminen

Poikkeuksia tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä voi myöntää hallintosäännössä määrätty viranomainen ja vähäisiä poikkeuksia rakennusluvan myöntävä viranomainen siinä järjestyksessä kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa asiasta on säädetty. Ennen asian ratkaisemista on hankittava tarvittavat lausunnot.

14.2 Asian siirtäminen lupamenettelyssä ratkaistavaksi

Rakennusvalvontaviranomainen voi perustellusta syystä edellyttää lupahakemuksen jättämistä. Syitä voivat olla mm. terveellisyys, turvallisuus, hankkeen vaikuttavuus sekä naapurin oikeusturva.

14.3 Rakennusjärjestyksen täydentäminen

Rakennusjärjestyksen kehittäminen ja muokkaaminen ei edellytä kunnan rakennusjärjestyksen uusimista kokonaisuudessaan. Rakennusjärjestykseen voi tehdä muutoksia muutoin kuin MRL 15 §:n ja MRA 6§:n mukaisessa järjestyksessä. Kaupunginvaltuusto voi täydentää rakennusjärjestystä hyväksymällä asia- tai aluekohtaisia liitteitä.

14.4 Voimaantulo

Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan 1.7.2020. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan voimassa ollut Kokkolan kaupungin rakennusjärjestys, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 30.9.2013.