Olet tässä

Ajankohtaista

Museo on toistaiseksi suljettu tulipalosta johtuen.

Kieppi mukana kimalaisseurantapilotissa

Suurin osa kukkivista kasveista tarvitsee pölyttäjiä siementääkseen ja tuottaakseen hedelmiä. Euroopassa tavataan 80 eri kimalaislajia, niistä Suomessa elää 37 lajia (joista kahdeksan loiskimalaislajia). Kimalaisilla on pitkä imukärsä ja niiden pintaa peittää tiheä karvapeite, joten monet kasvilajit hyötyvät kimalaisten pölytystyöstä. Taloudellisesti merkittävintä niiden ahkerointi on metsissä mustikan ja puolukan sekä puutarhoissa hedelmäpuiden pölyttäjinä. Kasvihuoneissa mm. tomaatin pölytys on jo pitkään perustunut kasvatettujen kontukimalaisten käyttöön.

Pölyhyöty-hankkeen taustalla on globaali huoli pölyttäjien määrän vähenemisestä. Pölyttäjien elinympäristöt ovat katoamassa maankäytön muutosten, tehoviljelyn ja torjunta-aineiden käytön sekä ilmastonmuutoksen seurauksesta. Hankkeen tavoitteena on koota yhteen tietoa tärkeimpien pölyttäjähyönteisryhmien kantojen muutoksista Suomessa, valmistella esitys kimalaisten säännöllisen seurannan järjestämiseksi, kartoittaa tarhamehiläisen pölytyksen tarjonta maaseudulla ja laskea hyönteispölytyksen taloudellinen arvo. 

Pölyhyöty -hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus. Osana hanketta on kimalaisten seurantapilotti, joka aloitettiin vuonna 2019. Tänä kesänä kimalaisia havainnoidaan yhteensä noin 110 paikalla. Kieppi osallistuu hankkeen seurantapilottiin perustamalla Kokkolan Ventukseen oman laskentalinjan, jolta kimalaiset lasketaan noin kahden viikon välein touko-elokuun aikana.

SYKE / Heliölä
Pensaskimalainen


Lisätiedot:
www.syke.fi/hankkeet/polyhyoty
Suomen kimalaiset. Parkkinen, S., Paukkunen, J. & Teräs I. 2018.

Arkisto - aikaisempaa toimintaamme

Sivun alkuun

Päivitetty 25.5.2020 | Lähetä palautetta | Tulosta