Kotimaista akkuarvoketjua on vahvistettu tunnistamalla ammatillista osaamista ja vahvistamalla akateemista tutkimusta sekä tutustumalla teollisuusalueiden kansainvälisiin lainalaisuuksiin.
Akkukemian osaaminen ja yhteistyö on tarpeen, kun tavoitellaan hiilineutraalia sähköntuotantoa. Kokkolan TKI-toimijat ovat viimeiset pari vuotta tuottaneet tietoa kansallisen ja alueellisen osaamisen vahvistamiseksi Innokaupunkien vetovastuuhankkeessa. Toiminnan taustalla on myös kansallinen akkustrategia.
– Kun kansallista akkustrategiaa 2025 luotiin, alan näkymät olivat hyvin valoisat sähköautojen kysynnän ja Euroopan akkuteollisuuden kannalta. Muuttunut maailmantilanne vaikutti sähköautojen kysyntään, joka on suurinta alaa johtavassa Kiinassa, kertoi KTT Jarkko Vesa hankkeen loppuseminaarissa 25.6.
Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandbergin mukaan yksittäiset maailmantapahtumat eivät kuitenkaan muuta kehittämistyötä laajemmalla tähtäimellä. Ja herännyt huoltovarmuuskeskustelu on tuonut mukanaan hyviä pohdintoja myös akkuaiheeseen.
Oulun yliopistolla on tehty pitkään tutkimusta akkukemian parissa. Akkututkimukselle on saatu onnistuneesti rahoitusta ja valmisteltu uusia yhteistyöhankkeita.
– Tutkimusverkostoyhteistyötä on tehty Kokkolan, Jyväskylän, Lappeenrannan, Pori-Harjavallan, Turun, Kuopion ja Vaasan kanssa, kertoi Oulun yliopiston professori Ulla Lassi.
Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomessa tehtävä akkukemian tutkimustyö on Lassin mukaan korkeatasoista, ja myös yrityksissä on merkittävää omaa tutkimustoimintaa.
– Kansallisesti tarkasteltuna tutkijat ovat hyvin verkostoituneet, mutta tutkimusresurssit ovat kuitenkin vähäiset ja tutkimus on turhan pirstaloitunutta. Siksi olisi tärkeää, että tutkimusorganisaatiot rohkeasti profiloituisivat omille vahvuusalueilleen, Lassi sanoo.
Ammatillisen koulutuksen kartoittamisessa tavoitellaan alan osaamisen levittämistä ekosysteemin sisällä. Centria-ammattikorkeakoulu ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on selvittänyt ammatillisten oppilaitosten opetustarjontaa ja tukenut oppilaitoksia verkostoitumisessa.
Kiinnostuksen kohteina ammatillisessa koulutuksessa ovat erityisesti sovellukset, kuten sähköautot ja uusiutuva energia ja energiamurros sekä kennot ja akustot.
Osaavan työvoiman saanti on oma haasteensa, jota vetovastuuhankkeessa ratkottiin omassa työpajassaan. Osaaminen ja työpaikat eivät kohtaa ja ongelma on pitkälti maantieteellinen. Ratkaisua tulisi etsiä muun muassa asuntopolitiikan, perhepalveluiden ja liikenneyhteyksien kehittämisestä. Onnistuneet kansainväliset rekrytoinnit edellyttävät toimivia vastaanottokäytäntöjä.
– Lisää ymmärrystä tarvitaan vihreän siirtymän vaikutuksista ja muuttuvasta työelämästä. Teollisuustyö ei tällä hetkellä houkuttele nuoria, kertoo projektipäällikkö Hannu-Pekka Pukema Kokkolan kaupungilta.
Teollisuuspuistoissa on samoja lainalaisuuksia
Teollisuuspuistojen kehittäminen vei katseen akkualaa laajempaan ja kansainväliseen näkökulmaan. Eurooppalaisten teollisuuspuistojen portit eivät aukene niin vain, mutta palkintona kovasta suomalaisten kaupunkien delegaatio työstä pääsi Kokkolan johdolla tutustumaan kemianteollisuuden puistoon Knapsackiin Saksassa ja Antwerpenin satamaan Belgiassa.
– Halusimme tutustua Suomen kokoluokkaa merkittävästi suurempiin kansainvälisiin teollisuusalueisiin. Vaikka keskieurooppalaisilla teollisuuspuistoilla on myös pidempi historia, pätevät niissä samat lainalaisuudet, jotka ovat hyödynnettävissä alueiden kehittämisessä myös Suomessa, Hannu-Pekka Pukema kertoo.
Vierailjat listasivat Knapsackin keskeisiksi opeiksi alueen operatiivisesta johtamisesta vastaavan yrityksen todella vahvan roolin sekä vastuun alustan kehittämisestä ja kunnossapidosta.
– Strategian tärkeys korostui ja hyvällä suunnittelulla alueelle on saatu mahtumaan runsaasti toimijoita. Sijoittujille tarjotaan yhteistä sopimusmallia ja palvelutuotantoa. Toiminta tuo elinvoimaa alueelle ja vuorovaikutus lähiasukkaiden kanssa nähdään tärkeänä, Pukema kertaa vierailun oppeja.
Antwerpenin satamassa on sen suuresta pinta-alasta huolimatta rajallinen määrä tilaa uusille sijoittujille, mikä korostaa arvon luonnin vaatimusta.
– Selkeä visio alueen kehittämiseksi sekä toimijoiden välinen synergia ja linkittyminen sataman toimintaan ovat tärkeitä. Vihreä siirtymä näyttäytyi sielläkin tärkeänä, Pukema kertoo.
Osallistujat olivat Pukeman mukaan tyytyväisiä matkan antiin. Suomen päähän jäi pohdittavaksi muun muassa se, mitä teollisuusalueilta halutaan strategisesti ja se, minkälaiset investoinnit ovat kannattavia.
Antwerpen ja Rotterdam ovat satamia, jossa pysähtyvät lähes kaikki, mutta Suomen sijainti Euroopan nurkassa tuo meille väistämättä haasteita.
– Idänkaupan väistyttyä on varmasti tärkeää tarkastella mm. uusien rautatieyhteyksien mahdollisuuksia uusista näkökulmista, Pukema muistuttaa.
Akkuarvoketju on yksi osa laajempaa teollista strategiaa. Valtiotason visio, konkreettiset tavoitteet sen toteuttamiseksi ja laaja-alaisesta jalkautumisesta huolehtiminen ovat Pukeman mukaan toistuneet tärkeinä asioina hankkeen aikana eri yhteyksissä käydyissä keskusteluissa.
– Akkualan verkosto toimii jatkossakin hyvin. Yritysten kanssa olemme ottamassa alueellisesti isoja askelia ja viemme ainutlaatuista tutkimustyötä eteenpäin. Kokkolalla on muita kirittävä rooli jatkossakin, Ulla Lassi uskoo.
Vetovastuuhankkeen yhteistyön tuloksena syntyi viime vuonna Teollisuusalueiden parhaat käytännöt -raportti, joka on luettavissa Kokkolan kaupungin sivuilla.