Hyppää sisältöön
Kesäinen näkymä museopihasta. Taustalla näkyy punainen Pedagogio, jonka aukinaisten ovien molemmin puolin istuu kaksi naista tuoleillaan. Etualalla, kuvan oikeassa reunassa on joukko pöydissä istuvia ihmisiä ja heidän yläpuolellaan, puiden katveessa kulkee monivärinen viirinauha.

Museokohteet

K.H.Renlundin museo tarjoaa monipuolisen kattauksen museokohteita. Niissä voi tutustua niin kaupungin historiaan, Suomen taiteen kultakauteen kuin vaihtuviin taidenäyttelyihin ja ITE-taiteeseen. Museotoiminnan sekä kaupungin sydämessä ovat Roosin talo ja museokortteli, joka on usean kohteen olohuonemainen kokonaisuus. Keskustan kupeessa, Englanninpuistossa sijaitsee englantilainen venehuone maihinnousuveneineen ja vanhassa kaupungissa Fredrik ja Anna Draken koti. Lisäksi K.H.Renlundin museo hallinnoi kesäisin avoinna olevia Tankarin hylkeenpyyntimuseota, Öjan kalastajamuseota sekä Lohtajan kotiseutumuseota.

Museokohteisiin on ilmainen sisäänpääsy!

Roosin talo ja museokortteli

  • Näytä kartalla

    Roosin talon rakennutti kauppias Andreas Roos perheelleen kodiksi vuonna 1813. Nykyään talo on K.H.Renlundin museon näyttelytiloina. Yläkerrassa esitellään näkymiä 1800-luvun Kokkolasta ja kerrotaan Roosin perheestä. Toinen merkittävä näyttelyteema on Karl Herman Renlund. Esillä on mm. Renlundin lahjoitukseen kuuluvia tunnettuja teoksia suomalaisen taiteen kultakaudelta. Alakerrassa sijaitsee vaihtuvien näyttelyiden tila sekä museokauppa. Roosin talon pihan suolamakasiinissa on esillä Leo Torpan kamerakokoelma.

    Sijainti: Pitkänsillankatu 39, Kokkola
    Avoinna: ti-su 11-16, to 11-18
    Tiedustelut: 044-806 5165

     

    Perusnäyttely Roosin talon yläkerrassa

    NÄKYMIÄ 1800-LUVULTA

    Roosin talon yläkerran näyttely kertoo elämästä Kokkolassa kaupungin kukoistuksen aikana, 1800-luvulla. Kaupungin vauraimman rakennuksen yläkerta palveli jo tällöin juhla- ja edustustiloina. Siellä myös vastaanotettiin vuonna 1819 kaupungissa vieraillut keisari Aleksanteri I.
    Talon alakerta oli puolestaan arkikäytössä. Se tarjosi tilat sekä Andreas Roosin kauppaliikkeelle että kodin Roosien kymmenlapsiselle perheelle.

    KARL HERMAN RENLUND

    Merimiehen pojaksi Kokkolassa syntynyt Karl Herman Renlund (1850–1908) eteni rautakaupan puotipuksusta suurliikemieheksi ja keräsi elinaikanaan huomattavan omaisuuden. Hänellä oli myös merkittäviä yhteiskunnallisia tehtäviä, kuten Helsingin ja sittemmin Kokkolan porvareiden edustaminen säätyvaltiopäivillä. Seurallisen ja kulttuurimyönteisen Renlundin laajaan ystäväpiiriin kuuluivat muun muassa Jean Sibelius ja Pekka Halonen.
    Roosin talon yläkerrassa on esillä Renlundin lahjoitukseen kuuluvia tunnettuja teoksia suomalaisen taiteen kultakaudelta, kuten Beda Stjernschantzin, Magnus Enckellin, Pekka Halosen ja Viktor Westerholmin teoksia, sekä Karl Herman Renlundin henkilöhistoriaa.

    Yhteystiedot

    Monica Witting-Kangasniemi

    monica.witting-kangasniemi@kokkola.fi

  • Näytä kartalla

    Kokkolalaisen valokuvaajan Leo Torpan keräilyharrastuksen tuloksena on syntynyt vanhojen kameroiden ja valokuvaustarvikkeiden kokoelma.  Leo Torpan kokoelma ostettiin Kokkolan kaupungille 1990-luvulla ja se on pääosiltaan esillä K.H.Renlundin museossa. Ainutlaatuinen kamera- ja valokuvaustarvikekokoelma sijaitsee Roosin talon suolamakasiinissa.

    Avoinna: la-su 11-16. Avoinna myös tilauksesta.

    Yhteystiedot

    Monica Witting-Kangasniemi

    monica.witting-kangasniemi@kokkola.fi

  • Näytä kartalla

    Pedagogio rakennettiin vuonna 1696 koulutaloksi ja on tiettävästi Suomen vanhin profaani kaupungissa sijaitseva puurakennus. Eteläpäädyssä olevassa huoneessa toimi pappien synodaalisali eli kokoustila ja pohjoispäädyssä koulusali ja opettajan kamari. Vuodesta 1909 rakennus on ollut K.H.Renlundin museon käytössä.

    Pedagogio on suljettu.
    Avoinna taas 2022.

    Yhteystiedot

    Petri Aspvik

    petri.aspvik@kokkola.fi

  • Näytä kartalla

    Lassanderin talo rakennettiin alunperin Kustaa Adolfin kadulle vuonna 1748, josta se myöhemmin siirrettiin museokortteliin. Talossa ovat asuneet aikanaan mm. Lassanderin ja Ahlan kauppiasperheet. Lassanderin talo on sisustettu 1700-luvun kauppiasperheen kodiksi ja siellä voi tutustua myös kaupankäynnin ja merenkulun historiaan.

    Avoinna: ti-su 11-16, to 11-18

    Yhteystiedot

    Petri Aspvik

    petri.aspvik@kokkola.fi

  • Näytä kartalla

    ITE-museo esittelee ja edistää suomalaista nykykansantaidetta eli ITE-taidetta alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. ITE-museo hoitaa Maaseudun Sivistysliiton omistamaa ITE-taiteen kokoelmaa sekä Kaustisen kunnan ja Pohjoismaisen Taidekoulusäätiön kansainvälisiä naiivin ja outsider-taiteen kokoelmia.

    Rakennus, jossa museo toimii, valmistui vuonna 1813 pedagogion opettajan asunnoksi.
    Sijainti: Pitkänsillankatu 28
    Avoinna: ti-su 11-16, to 11-18
    Tiedustelut: 040-806 5164

    Tutustu ITE-museoon tästä linkistä

    Avoinna: ti-su 11-16, to 11-18

    Yhteystiedot

    Petri Aspvik

    petri.aspvik@kokkola.fi

Museokohteet keskustan alueella

  • Näytä kartalla

    Fredrik ja Anna Draken koti on Kokkolan vanhassa kaupungissa sijaitseva kotimuseo. Se siirtyi irtaimistoineen kaupungin omistukseen testamenttilahjoituksena 1997. Talo rakennettiin 1835 ja siellä on asunut Draken käsityöläisperhettä neljän sukupolven ajan. Kodin irtaimistossa on esineitä 1700-luvun lopulta 1900-luvun loppuun, taidetta käsitöitä ja yli 3000 teoksen kirjasto.

    Avoinna: tilauksesta. Koronaepidemian aikana K.H.Renlundin museo ei järjestä vierailuja Draken kotiin.

    Yhteystiedot

    Monica Witting-Kangasniemi

    monica.witting-kangasniemi@kokkola.fi

  • Näytä kartalla

     

    Paikalliset puolustajat ottivat aluksen sotasaaliiksi Englannin laivastolta Halkokarin kahakassa Kokkolan Vanhansatamanlahdella vuonna 1854. Tapahtumat liittyivät Englannin laivaston Itämeren sotaretkeen sekä Krimin sotaan vuosina 1853–1856. Alus kuului englantilaisen höyryfregatti HMS Vulturen varustukseen ja tunnetaan tyypiltään barkassina, laivaveneenä tai ns. siipirataskoteloveneenä. Esittelytilana oleva venehuone rakennettiin lahjoitusvaroin nykyiselle paikalleen vuonna 1896.

    Vene on nähtävillä lasiseinän takaa.

    Yhteystiedot

    Monica Witting-Kangasniemi

    monica.witting-kangasniemi@kokkola.fi

Kotiseutumuseot ja kesäkohteet

  • Näytä kartalla

    Hylkeenpyynti on ollut merkittävä elinkeino Suomen rannikoilla kivikaudelta lähtien. Tankarin hylkeenpyyntimuseossa on laaja kokoelma tähän raskaaseen ammattiin liittyvää esineistöä.

    Avoinna: kesäisin, Tankarin saareen kulku  MS Jennyllä

     

    Tankarin saari 

    Tankarin saari on ollut Kokkolan seudun kalastajien sekä hylkeenpyytäjien tukikohtana ja siellä on ollut myös luotsi- ja majakkayhteisö. Karu saari kivikummeleineen on toiminut tärkeänä maa- ja merimerkkinä merenkulkijoille. 1800-luvulla sinne rakennettiin valokoppi eli lyysi, nykyinen majakka on vuodelta 1889. Tankarin maisemaa hallitsevat yhä pienet kalastajamökit ja majakkarakennukset. Sen luonto on monipuolinen mutta haavoittuva. Saari tarjoaa hyvät edellytykset lintujen tarkkailuun. Nähtävyyksiin kuuluu lisäksi vuonna 1754 rakennettu kirkko. Saarella on tarjolla kausittaisia majoituspalveluita.

    Yhteystiedot

    Jouni Mustonen

    jouni.mustonen@kokkola.fi

  • Näytä kartalla

    Kalastajamuseon ranta Gäddvikenin Långön kylässä on ollut yleinen venesatama jo muinoin. Paikalla on sijainnut myös venevajoja. Kalastajamuseo käsittää kalastajamökin, rysä- ja suola-aitat, venevajat, savusaunan ja puuliiterin. Kalastajamökki on siirretty paikalle Krokvik-nimisen tilan mailta lahden vastarannalta, missä nykyään sijaitsee kalastajakylä.

    Alinan tuvaksi kutsutun mökin on alkujaan rakentanut Mats Matsson Häggblom. Mökissä on eteinen, tupa ja kamari. Kalusteet ovat pääasiassa kuuluneet mökin viimeiselle asukkaalle Alina Häggblomille, joka muutti pois mökistä vuonna 1964. Alinan tuvassa on Öjasta kerättyjä, kalastukseen liittyviä esineitä. 

    Sijainti: Noin 15 km päässä Kokkolan keskustasta. Kokkolasta ajetaan rantatietä n:o 749 Pietarsaareen päin ja käännytään oikealle kohti Bodö:tä.

    Avoinna: vain sopimuksesta

    Yhteystiedot

    Monica Witting-Kangasniemi

    monica.witting-kangasniemi@kokkola.fi

  • Näytä kartalla

    Kotiseutumuseon päärakennus on sijainnut ennen Toholammin Luoman tilalla, josta se vuonna 1860 ostettiin Lohtajan kappalaisen renkituvaksi. Vuonna 1953 Lohtajan seurakunta myi renkituvan Lohtajan kotiseutuyhdistykselle museokäyttöön. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä sijaitsee myös sotilastorppa, tuulimylly, rautamasuuni ja varasto sekä tiettävästi Keski-Pohjanmaan vanhin hirsiaitta vuodelta 1698.

    Lohtajan kotiseutumuseossa on runsas ja monipuolinen yli kahden tuhannen esineen kokoelma, johon mahtuu monia erikoisuuksia, muun muassa uhriarkku, kahleet sekä enkeliaiheinen lauta vanhasta Lohtajan kirkosta.

    Avoinna: Kesäisin ja kesäkauden ulkopuolella sopimuksen mukaan.

     

    Yhteystiedot

    Pirkko Järvelä

    pirkko.jarvela@kokkola.fi